Vaatimattomuus ja nöyryys

Vaatimattomuus on keskeinen osa muslimin luonnetta ja käytöstapoja. Se näkyy käytöstavoissa, puheessa, elämäntavoissa ja pukeutumisessa.

Ibn 'Umar sanoi "Vaatimattomuus ja usko ovat yhdessä. Jos toinen poistetaan, toinen poistetaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 56, Hadith 1313, sahih eli autenttinen)

Sanan "islam" yksi merkityksistä on Jumalalle alistuminen, eikä Jumalalle voi alistua ilman nöyryyttä. Kaikki palvonnanteot, kuten rukous edellyttävät nöyryyttä ja sitä, että tekee ne yksin Jumalan vuoksi, eikä esittääkseen jotain ihmisten edessä. Ylimielinen ihminen ei osaa olla kiitollinen Jumalalle, eikä ihmisille, eikä nähdä Jumalan ja ihmisten kauneutta.

Te, jotka uskotte, älkää tehkö tyhjäksi almujanne jälkimoitteilla ja solvauksilla niinkuin se, joka luovuttaa omaisuutensa näyttääkseen ihmisten silmissä hurskaalta, mutta ei usko Jumalaan eikä Viimeiseen päivään
(Koraani 2:264)

Etsikää apua kärsivällisyydestä ja rukouksesta. Tämä on totisesti vaikea tehtävä muille paitsi nöyräsydämisille
(Koraani 2:45)

Nöyryys ja vaatimattomuus ovat hyvyyttä.

Rukoilkaa Herraanne nöyryydessä ja hiljaisuudessa. Hän ei totisesti rakasta väärintekijöitä.
(Koraani 7:55)

Abu Huraira kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Uskolla on 70 haaraa ja vaatimattomuus on yksi niistä."
(Muslim, kirja 1, hadith 55)

Vaikka Profeetta Muhammad (rauha hänelle) tiesi saaneensa ainutlaatuisen tehtävän tulla täydellistämään Jumalan uskonto, se ei tehnyt häntä ylpeäksi. Hän oli hyvin vaatimaton, nöyrä ja ujo.

Abu Sa`id kertoi, että Profeetta (rh) oli ujompi kuin hunnutettu neitsyt tyttö.
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, Hadith 140)

Abu Huraira raportoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) ei koskaan löytänyt vikaa ruoasta, jota hänelle tarjoiltiin. Jos hän piti jostain, hän söi sen ja jos hän ei pitänyt, hän jätti sen.
(Sahih Muslim, kirja 23, Hadith 5121)

Hän eli koko ikänsä hyvin vaatimattomasti ja yksinkertaisesti. Valtion päämiehenä, koko yhteisönsä suuresti ihailemana ja eniten rakastamana johtajana ja profeettana ollessaankin hän piti ohuita ja karheita vaatteita, eikä häntä olisi voinut pukeutumisen perusteella mitenkään erottaa muista. Hän teki työtä muiden kanssa, eikä koskaan vaatinut itselleen parempaa kuin mitä muilla oli. Hän söi karkeista jauhoista tehtyä leipää ja tuli toimeen hyvin pienellä ruokamäärällä.

Kerran 'Umar ibn Khattab saapui Muhammadin (rh) taloon ja hän näki siellä tällaista:"Allahin apostoli (rh) -- maatessaan matolla, joka oli tehty palmupuun lehdistä ja hänen ja maton välillä ei ollut mitään. Hänen päänsä alla oli nahkatyyny, joka oli täytetty palmukuiduilla ja puun lehtiä oli pinottu hänen jaloilleen ja hänen päänsä yläpuolella roikkui muutama vesileili. Nähdessäni, kuinka matosta oli painunut jälkiä hänen kylkeensä, minä itkin. Hän kysyi: 'Miksi itket?'
Vastasin: 'Oi, Allahin apostoli (rh)! Caesar ja Khosrau johtavat tätä elämää (ts. elävät ylellisesti), kun sinä, Allahin apostoli (rh) elät puutteessa.'
Profeetta (rh) vastasi sitten: 'Etkö pidä siitä, että he valitsevat tämän maailman ja me valitsemme Tuonpuoleisen?'"
(Bukhari, kirja 60, Hadith 435)

'Aisha kertoi, että sänky, jossa Allahin lähettiläs (rh) nukkui, oli tehty nahkasta, joka oli täytetty palmukuiduilla.
(Muslim, kirja 24, Hadith 5186)

Anas (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:"Profeetta (rh) ei koskaan syönyt pöytäliinalta, eikä hän koskaan syönyt pehmeää leipää elämänsä aikana."[Al-Bukhari].
(Riyas as-Salihin, kirja 1, Hadith 494)

'Aisha kertoi:
"Muhammadin perhe ei syönyt kahta ateriaa päivässä ilman, että toinen niistä oli taateleita."
(Bukhari, vol 8, kirja 76, Hadith 462)

'Aisha kertoi:
"Muhammadin perhe ei koskaan syönyt kylläisyyteen asti ohraleipää kahtena peräkkäisenä päivänä ennen kuin hän kuoli."
[Al-Bukhari ja Muslim].
Toinen kertomus on: 'Aisha sanoi: "Koskaan Medinaan saapumisen jälkeen, Muhammadin perhe ei syönyt kylläisyyteen vehnäleipää kolmena peräkkäisenä yönä ennen hänen kuolemaansa."
(Riyad as-Salihin, kirja 1, Hadith 491)

Hän ja hänen seuralaisensa joutuivat elämään joskus puutteessa, mutta hän ei koskaan säälinyt itseään sen takia, eikä vaipunut epätoivoon. Hän tiesi, että se oli koettelemus Allahilta.

Abu Hurairah (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:
Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Katsokaa niitä, joilla on huonommin kuin teillä, älkääkä niitä, joilla on paremmin kuin teillä, sillä se pitää teidät poissa vähättelemästä Allahin teille suomia siunauksia."
[Al-Bukhari ja Muslim].
Näin sanotaan Sahih Muslimissa. Al-Bukharissa sanotaan: Allahin lähettiläs (rh) sanoi: "Kun katsot jotakuta sinua ylempiarvoisempaa omaisuudessa ja ulkonäössä, sinun pitäisi katsoa jotakuta, joka on alempiarvoinen niissä."
(Riyas as-Salihin, kirja 1, Hadith 467)

Hänen seuralaisensa Abu Talha kertoi, että he kärsivät niin kovaa nälkää, että he joutuivat sitomaan kiviä vatsojensa päälle lievittääkseen nälästä aiheutuvaa kipua.

Abu Talhah (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoo:
"Valitimme Jumalan lähettiläälle (rh) kovaa kipuamme nälästämme ja näytimme kivet, jotka olimme sitoneet vatsoihimme. Jokainen meistä oli sitonut kiven vatsansa päälle kovan nälän takia. Lähettiläs (rh) näytti meille sitoneensa kaksi kiveä vatsalleen." (Lähettiläs (rh) oli kärsinyt kovempaa nälkää kuin me, eikä ollut syönyt pidempään aikaan kuin me.)
(Shama'il Muhammadiyah, kirja 50, Hadith 353)

He tiesivät, että todellinen palkinto odottaa Jumalan luona!
Allah käskee meitä Koraanissakin luopumaan tämän maailman rikkauksien himoitsemisesta. Ne ovat kaikki vain väliaikaista.

Sitten hän astui kansansa eteen kaikessa korskeudessaan; silloin ne, jotka halusivat tämän maailman elämää, sanoivat: »Me halajamme samanlaista, mitä Koorahillekin on annettu. Totisesti, hän on saanut suuren onnen.»
(Koraani 28:79)

Kun joku havittelee katoavaista, Me joudutamme niitä hänelle niinkuin tahdomme ja kenelle tahdomme. Senjälkeen Me määräämme hänet helvettiin, jonne hän on joutuva häpeän peittämänä ja karkoitettuna.
(Koraani 17:18)

Paratiisi on varattu niille, jotka nöyrinä alistuvat Allahin tahtoon.

Haritha b. Wahb raportoi Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen:"Enkö kertoisi teille Paratiisin asukkaista? Jokainen nöyrä henkilö, jota pidetään vaatimattomana, jos hän vannoo Allahiin nimeen, Allah totisesti päästää hänet sinne. Enkö kertoisi teille Helvetin asukkaista? He ovat kaikki ylpeitä, ilkeitä ja ylimielisiä."
(Muslim, kirja 40, hadith 6835)

Kun Profeetta (rh) kuoli, häneltä ei jäänyt juuri minkäänlaista perintöä omaisille: hänellä ei ollut eläessään omistanut paljon mitään.

'Aisha kertoi:
"Kun Allahin lähettiläs (rh) kuoli, talossani ei ollut mitään, mitä elävä olento voi syödä, paitsi ohraa hyllyssä. Joten söin sitä pitkään ja mittasin sitä ja vähän ajan päästä se oli syöty."
(Bukhari, vol 4, kirja 53, Hadith 329)

Ylpeys ja ylimielisyys ovat Helvetin ihmisten piirteitä.

"Älä ole ylpeä ihmisiä kohtaan, äläkä vaella maassa pöyhkeänä. Totisesti, Jumala ei rakasta omahyväistä kerskuria."
(Koraani 31:18)

Haritha b. Wahb raportoi Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen:
"Enkö kertoisi teille Paratiisin asukkaista? Jokainen nöyrä henkilö, jota pidetään vaatimattomana, jos hän vannoo Allahiin nimeen, Allah totisesti päästää hänet sinne. Enkö kertoisi teille Helvetin asukkaista? He ovat kaikki ylpeitä, ilkeitä ja ylimielisiä."
(Muslim, kirja 40, hadith 6833)

Abdullahin auktoriteetilla kerrottiin, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Se, jolla on sinapin siemenen verran ylpeyttä sydämessään, ei pääse Paratiisiin."
(Muslim, kirja 1, hadith 166)

Olemmehan lähettänyt (ilmoituksemme) kansoille ennen sinua ja koetellut niitä vaivalla ja vastoinkäymisellä, jotta ne nöyrtyisivät. Jospa he olisivat nöyrtyneet, kun lähettämämme vaiva kohtasi heidät! Mutta heidän sydämensä paatuivat ja Saatana kaunisti heille kaikki heidän tekonsa.
(Koraani 6:42-43)