Mitä muslimit SAAVAT tehdä? Mikä kaikki on sallittua?

Uskonnosta puhuttaessa huomio keskittyy usein korostuneesti kieltoihin. Minulle uskovaisena olosta nousee ensimmäisenä mieleen kuitenkin ihan muut asiat: luottamus johonkin suurempaan ja pysyvään sekä rakkaus Profeettaan, moraalisesti moitteettomaan esikuvaan.

Asiat, joita elämältäni haluan, on rakastaa ja tulla rakastetuksi, tuntea olevani turvassa, elää ilman stressiä ja kiirettä, piirtää, valokuvata, lukea kirjoja ja olla mukavien ihmisten kanssa. Näitä asioita uskonto ei rajoita.

Islamin säännöt eivät tunnu sen kummemmilta kuin Suomen laitkaan: joskus ehkä tulee käveltyä päin punaisia, tuntuen siltä, että eihän sitä voi välttää, mutta ei niitä ei koe minään taakkana ja pääsääntöisesti niiden noudattaminen sujuu aika automaattisesti - tältähän varmaan laki useimmista tuntuu. Suomen lakiin tosiaan mahtuu jos minkälaista pykälää - samoin kouluissa ja työpaikoilla on sääntöjä, on juhlaetikettejä, ja monissa muissa ympäristöissä käytöksellemme asetetaan odotuksia ja rajoitteita. Eikä niistä ahdistuta, eikä niiden noudattaminen vaadi niiden aktiivista ajattelua. Joten on mielestäni harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että nimenomaan uskonnoissa olisi erityisen paljon sääntöjä.

Olen kuullut lestadiolaisten piirissä olevan sellainen ajatus, että heillä ei ole kieltoja, on vain asioita, joita he eivät halua tehdä. Me muslimit puhumme reilusti kielloista - uskonnottomatkin ehkä ymmärtävät, että ihmisillä on joskus haluja ja mielitekoja, jotka eivät ole heille hyväksi, ja näitä vastaan muslimi opettelee itsehillintää.

Joskus amisaikoina, kun kaverit joi, mielessä kävi joskus, olisiko se nyt niin paha, jos vähän ottaisi, mutta ei se ollut taakka, että Koraani kielsi ottamasta; taakka olisi ollut pettymys itseen, jos olisi ollut kuuntelematta itseään ollakseen jotain muiden edessä - eihän tuota mielitekoa luikerrellut mieleeni koskaan ollessani yksin. On hyvä ymmärtää, että tässä ei ole kyse vain siitä yhdestä hetkestä, jona joko tottelen tai rikon sääntöjä, vaan suuremmin kyvystäni pitää kiinni omista rajoistani ja periaatteistani. Niin, ihannemaailmassa omista rajoista kiinnipitämiseen kykenemättömiä ihmisiä autettaisiin ja tuettaisiin, mutta reaalimaailmassa he menettävät itsetuntonsa ja luottotietonsa. Ja vaikka myös sitä fyysistä terveyttäkin päihteiden olleessa kyseessä, ja henkinen terveys on tietysti oma lukunsa, josta pohdittavaa riittäisi.

Ei siis ole itsestäänselvyys, että muslimi inhimillisenä ihmisenä aina varsinaisesti haluaisi noudattaa kaikkia islamin sääntöjä, mutta silloinkin kun ei, pohjalla on luottamus siihen, että Jumala tietää, mikä on meille parhaaksi. Ateisti osaa ehkä hahmottaa senkin, että on mielekkäämpää noudattaa Jumalan käskyjä kuin ihmisten, nalkuttavan äidin tai naapurin kyylääjäpapan.
Noin muuten päihteillä ja esim. meikkaamisella ei ole pahemmin koskaan ollut sijaa elämässäni. Monet uskonnottomatkaan eivät tee uskontojen kieltämiä ja rajoittamia asioita. Emme luovu mistään, kun emme ala tekemään niitä myöskään uskovaisiksi tultuamme.

Meikkaamisesta vielä; riippuvuus ulkonäön ehostamiseen sekä usko siihen, että ilman ulkonäköön panostamista ei tule vakavasti otetuksi/rakastetuksi/pidetyksi viehättävänä, onkin mielestäni paljon rajoittavampaa kuin tiukimmatkaan tulkinnat meikkaamista vastaan.

Aikanaan minun oli kieltämättä kovin vaikea ymmärtää islamin jyrkkää kielteisyyttä esiaviollisia suhteita kohtaan. Ajan kanssa tajusin, että se oli se, mitä olin aina halunnut: olin aina halunnut elää yhden kumppanin kanssa vakituisesti. Miksi siis jo sana "avioliitto" sai karvat pystyyn? Tietysti kulttuuritaustani ja itsetunto-ongelmieni. Kun olin varhaismurrosiässä ymmärtänyt, että jotkut aikuiset harrastavat seksiä sellaisten ihmisten kanssa, joita eivät tunne, eivätkä rakasta, että joillain miehillä voi tietämättään olla lapsia, järkytyin. Ja toisten mielestä se oli normaalia! Eivät irtosuhteet kuitenkaan länsimaissakaan ole mikään normi, jota kaikilta odotettaisiin, mutta siihen ajatukseen täällä kasvetaan, että ennen vakiintumista on seurusteltava intiimisti vuosikaudet, tai vakiintuneesta suhteesta on tuhoon tuomittu - viis siitä, mitä sanovat ne ihmiset, jotka itse ovat kokeneet sen toisenlaisen parisuhdehistorian. Mikä muu siis voisi olla oikea ja järkevä tapa toimia, kuin se, minkä minä olin oppinut? Miksi kyseenalaistaa mitään, miksi katsoa oman kulttuurisen laatikon ulkopuolelta?

Koska en suoranaisesti ajatellut "olen kamala" tai "olen ruma", en tiedostanut itsetunnossani olevan mitään ongelmia, mutta siellä pinnan alla ne olivat, tunteet omasta riittämättömyydestä ja kelpaamattomuudesta. Osittan Koraaniin sanomaan tutustumisen, osittain muiden elämänmuutosten ansiosta onnistuin saavuttamaan kuitenkin kaiketi terveen itsetunnon.

Kaiken kieltopuheen sijaan haluan tällä kertaa vetää huomiota siihen, mikä kaikki on islamissa sallittua. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä:

- nauttia ystävien seurasta, vitsailla ja nauraa, puhua vakavia
- piirtää puuväreillä, tusseilla, hiilellä, liiduilla, jne., piirtää digitaalisesti
- maalata akvarellilla, öljyllä, akryylilla, musteella, vaikka teepusseilla jne.
- lukea romaaneja, tieto-, fantasia- ja vaikka mitä muita kirjoja, dekkareita, blogeja
- lukea sanoma-, aikakaus-, ja sarjakuvalehtiä
- käyttää sosiaalista mediaa, tehdä nettisivuja
- poimia marjoja ja sieniä
- kalastaa, veneillä, purjehtia, soutaa
- juosta, hiihtää, uida, lasketella, lumilautailla
- suunnistaa, etsiä geokätköjä
- pelata lautapelejä, pelata konsolipelejä
- ommella, kutoa, virkata, tehdä tilkkutöitä, ristipistoja, tehdä puutöitä
- laulaa
- kirjoittaa novelleja, runoja, näytelmiä, kirjoja
- laskuvarjohypätä, riippuliitää, ohjata lentokonetta, helikopteria, ajaa erilaisia moottoriajoneuvoja
- pelata koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa
- rakentaa pienoismalleja, rakentaa leegoilla, kerätä figuureja
- harrastaa kirjeenvaihtoa, postcrossingia, kerätä postimerkkejä
- harrastaa kamppailulajeja, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, pyöräilyä, kaikkea muuta liikuntaa
- tehdä tatuointeja hennalla, värjätä hiuksia, pitää pitkiä tai lyhyitä hiuksia
- juoda mehua, teetä, kahvia, kaakaota
- hoitaa puutarhaa
- samoilla luonnossa, telttailla, vuorikiipeillä
- harrastaa historianelävöittämistä
- kierrellä kaupunkia, käydä museoissa, katsella nähtävyyksiä
- katsoa elokuvia, ohjata ja tuotaa elokuvia
- matkustella koti- ja ulkomaassa, ryhtyä astronautiksi