Ne, jotka paastoavat Ramadanina, kuuluvat aivan erityiseen porukkaan. Ylösnousemuksen päivänä kuulutetaan niitä, jotka paastosivat ja heidät päästetään läpi portista, joka sitten suljetaan, eikä enää kukaan muu pääse sen läpi. Mitä sen portin takana on? Me emme osaa kuvitella, jotain niin ihmeellistä ja ihanaa se on - Koraanista tietysti suurpiirteisesti voimme lukea, mitä Paratiisissa on luvassa.
Poikkeuksellinen tilaisuus ei rajoitu vain Ramadaniin, vaan ne, jotka Ramadanin jälkeen paastoavat vielä kuusi päivää sitä seuraavana Shawwal-kuuna, ovat kuin olisivat paastonneet elinikänsä. Niin paljon Allah arvostaa vilpitöntä paastoa!
Jos sisimmissäsi tiedostat olevan epätodennäköistä, että saisit aikaiseksi luettua Koraania päivittäin, lienee parempi olla asettamatta sellaista tavoitetta, josta seuraisi turhia paineita ja jonka toteutumatta jäämisestä tuntisit epärakentavaa syyllisyyttä. Lue Koraania kuitenkin useampana Ramadanin päivänä, niin on todennäköisempää, että sitä tulisikin luettua odotettua ahkerammin.
Parina ensimmäisenä paastovuotena mikään ympärilläni ei muistuttanut minua siitä, että oli Ramadan. Ympärilläni ei ollut ketään, joka olisi paastonnut kanssani, kaikki jatkoivat elämää entiseen malliin, eikä kukaan hiiskunut Ramadanista mitään. Paastoaminen tuntui tylsältä ja tarkoituksettomalta! Meillä uskovilla saattaa olla sellainen ajatus takaraivossa, että uskonnosta pitäisi puhua vain siinä valossa, että uskonto on helppoa ja ihanaa, mutta eihän se sitä niin mutkattomasti ole. Ja ajattelen, että on hyödyllistä, ettei se ole tabu. Onko sinun lähettyvilläsi ketään, jota voisit auttaa saamaan Ramadan-fiilistä, jota hän ei muualta saa?
Koska Ramadan ei ole vain pidättäytymistä ruoasta, niin ottakaamme tähän jae Koraanista, Imranin perheen suurasta, jae 102, ja käykäämme se läpi osa osalta:
Pitäkää kiinni kaikki Jumalan (pelastus)köydestä älkääkä hajaantuko,
vaan muistakaa Jumalan armoa teitä kohtaan silloin, kun olitte toistenne vihollisia ja Hän lähensi sydämenne,
niin että te Hänen armonsa kautta tulitte aivan kuin veljiksi keskeänne.
Te olitte tulikuilun partaalla, mutta Hän pelasti teidät siitä.
Siten selittää Jumala tunnusmerkkinsä teille, jotta tulisitte oikealle tielle
Niin ihana Jumala on, että Hän lähentää meidät toisiimme ja Hän pelastaa meidät hädästä, kunhan vain uskomme Häneen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti