Totisesti koettelemme heitä, niin kuin koettelimme puutarhan omistajia

Seuraava tarina on mainittu Koraanissa suurassa Qalam eli suurassa numero 68.

Aikoinaan eli varakas ja hurskas mies. Hän omisti suuren puutarhaan, joka oli täynnä vihreitä puita, jotka notkuivat hedelmistä. Kun hedelmät oli poimittu, oikeamielinen mies tapasi jakaa joitain hedelmiä köyhien kesken, jotka tulivat kaikkina sesonkeina hakemaan osuutensa.

Allah piti siitä, että mies teki niin. Allahin armolla puutarha kukki aina runsaasti. Totisesti, se, joka kuluttaa Allahin tähden, saa palkinnon niin tässä elämässä kuin seuraavassa. 

Miehellä oli poikia, jotka eivät olleet niin hurskaita kuin hän. Kun heidän isänsä kuoli, he punoivat juonen ja sanoivat toisilleen, ettei heidän isänsä ollut ollut viisas mies. Isä ei tiennyt, kuinka vaikeaa oli ansaita elanto, he tuumivat. Pojat eivät halunneet jakaa hedelmiä köyhille. Heistä tuntui, että heidän ponnistelunsa menisivät hukkaan, jos köyhät saisivat osan siitä. 

Pojista yksi huolestui. Mitä he sanoisivat köyhille, kun nämä kerääntyisivät hakemaan osuuttaan seuraavan kerran? He pohtivat sen seurauksia, sillä he pelkäsivät menettävänsä maineensa. Allahin raivo heitä sensijaan ei pelottanut. Yksi heistä ehdotti, että he putsaisivat puutarhan kaikista hedelmistä yöllä, jotta kukaan ei voisi tulla pyytämään omaa osuuttaan. Kaikki pojat suostuivat ehdotukseen. Koska he eivät pelänneet Allahia, he unohtivat sanoa 'Insha-Allah' eli 'jos Allah tahtoo'. (Jakeet 17-18.) Jos muslimi ei sano 'Insha-Allah' ennen kuin tekee jotain, Allah ei ehkä täytä hänen toivettaan. Mutta ne, joilla ei ole uskoa Allahiin, eivät muista sanoa tätä ja leveillä teoillaan.

Allah on Voimakas. 

Kaikki veljet menivät nukkumaan aikoen herätä varhain aamulla kerätäkseen hedelmät. Aikoinaan, Allahin tahdolla: "Silloin Herrasi lähettämä koettelemus (tuli) kohtasi puutarhaa heidän nukkuessaan" (jae 19).

Varhain aamulla, he nousivat ja kiirehtivät puutarhalle: "Mutta aamulla kutsuivat he toisiaan sanoen: »Kunkin on käytävä varhain pellolleen, jos mieli korjata sato!» Ja he lähtivät puhellen hiljaa keskenään: »Älkää tänään salliko köyhien tulla jälkikeräykseen.» "

(Jakeet 21:24)

Kun he lähtivät puutarhalle, he olivat tietämättämiä siitä, että Allah oli toivonut toisin. 

Puutarha oli muuttunut "niin että se oli musta kuin palon jäljiltä". (Jae 20.) Joten kun he saapuivat puutarhalle, he sanoivat, ettei se ollut heidän puutarhansa ja että he olivat vahingossa kävelleet väärään suntaan. Mutta sitten he näkivät, ettei ollut mitään muuta reittiä! Pian he ymmärsivät tilanteen. 

"»Varmaankin olemme joutuneet tieltä harhaan. Ei, meille tuli kato!» Viisain heistä sanoi: »Enkö sanonut teille: 'Ylistäkää Jumalaa.'»" (Jakeet 26-28.)

Tämä paras heistä oli aikaisemmin neuvonut, etteivät he luopuisi hedelmien jakamisesta köyhille, sillä vain Allah voi kaunistaa heidän hedelmänsä, jos he jatkavat niiden antamista hyväntekeväisyyteen.

Kaikki heistä katuivat väärintekojaan. Kaikki kääntyivät toistensa puoleen ja sanoivat: "He vastasivat: »Kunnia Herralle! Totisesti olimme jumalattomia.» Ja sitten jotkut heistä kääntyivät päivitellen toistensa puoleen ja sanoivat: »Voi meitä! Olemme totisesti rikkoneet; ehkä Herra kuitenkin antaa meille jotakin parempaa tämän asemesta; totisesti tahdomme sitä Herraltamme anoa.» " (Jakeet 31-32)

Allahille on hyvin rakasta, että sen, mitä meillä on, jaamme niiden kanssa, joilla on vähemmän. Kun jotkut meistä ovat nälkäisiä vain Ramadanina, monet ovat nälkäisiä joka päivä. Ollaan lempeämpiä varojemme suhteen ja autetaan niitä, jotka tarvitsevat. Emme menetä mitään, jos annamme jotain omastamme, ainoastaan saamme sillä.