sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kuka oli Luqman?

Totisesti, Me annoimme Lukmaanille viisautta ja sanoimme: »Kiitä Jumalaa. Ken osoittaa kiitollisuuttaan, hän tekee sen oman sielunsa hyväksi. Ja jos joku on kiittämätön, niin totisesti, Jumala on riippumaton, ylistetty.» Muista, miten Lukmaan antoi pojalleen kehoituksen sanoen: »Poikani, älä aseta ketään Jumalan rinnalle. Totisesti, sellainen on perin väärää.» 

Olemme myös määrännyt ihmisen pitämään huolta vanhemmistaan; hänen äitinsä on kantanut häntä äärimmäiseen uupumukseen saakka, ja hänen vieroittamisensa on kestänyt toista vuotta. Kiitä Minua ja molempia vanhempiasi. Minun luokseni on kaikkien palattava. Mutta jos he pakottavat sinua asettamaan Minun rinnalleni sellaista, mistä sinulla ei ole mitään tietoa, älä heitä silloin tottele; elä kuitenkin heidän kanssaan soveliaasti tässä maailmassa. Seuraa sellaisen tietä, joka kääntyy Minunun puoleeni. Minun luokseni teidän on palattava, ja silloin Minä osoitan teille teidän tekonne.»

Ja Lukmaan lausui edelleen: »Oi poikani! Totisesti, jos sinapinsiemenen painoinen jyvänen on kätketty kiven sisään tai taivaisiin taikka maan päälle, niin Jumala on sen löytävä. Totisesti, Jumala on terävänäköinen, ymmärtävä.

Oi poikani, suorita rukouksesi, kehoita hyvän tekemiseen ja kiellä pahat teot sekä pysy lujana, mitä tahansa sinulle sattuukin. Näin on todella vakavasti määrätty. Älä ole ylpeä ihmisiä kohtaan, äläkä vaella maassa pöyhkeänä. Totisesti, Jumala ei rakasta omahyväistä kerskuria. Hillitse itsesi ja puhu sävyisästi. Totisesti, rumin ääni on aasin hirnunta.

Koraani 31:12-19


Hän on Luqman Ibn 'Anqa' Ibn Sadun. Tai kuten As-Suhaili Ibn Jarirista ja Al-Qutaibi sanovat, hän on Luqman Ibn Tharan, joka on Aylahin (Jerusalem) kansasta.

Hän oli hurskas mies, joka omistautui Jumalan palvonnalle ja jota siunattiin viisaudella. Sanotaan myös, että hän oli tuomari Profeetta Dawudin (rauha hänelle) elinaikana. Ja Allah tietää parhaiten.
Sufyan Ath- Thawri Al-Ash'athista 'Ikrimahin jälkeen kertoi Ibn 'Abbasin (olkoon Allah armollinen hänelle) auktoriteetilla: "Hän oli etiopialainen orja, joka työskenteli puuseppänä. Qatadah kertoi Abdullah Ibn Az-Zubairin sanoneen: "Kysyin Jabir Ibn 'Abdullahilta Luqmanista. Hän sanoi: 'Hän oli lyhyt ja hänellä oli litteä nenä. Hän oli Nubiasta.'"

Yahia Ibn Sa' id Al-Ansari kertoi Sa' id Ibn Al-Musayibin sanoneen: "Luqman kuului Egyptin mustiin ihmisiin. Hänellä oli paksut huulet ja Allah Kaikkivaltias soi hänelle viisautta, mutta ei profeettiutta."
Al-Awza'i kertoi: "'Abdur Rahman Ibn Harmalah kertoi minulle, että musta mies tuli Sa' id Ibn AI­Musayibin luo pyytämään häneltä hyväntekeväisyyttä. Sa' id sanoi: 'Älä sure mustaa ihoasi, sillä kaikista ihmisistä parhaimpien joukossa oli kolme mustaa: Bilal Ibn Rabah, Mahja' ('Umar Ibn Al-Khattabin vapauttama orja) ja Luqman, viisas, joka oli musta, joka tuli Nubiasta ja jonka huulet olivat paksut."


Al-A'mash kertoi Mujahidin mukaan:
"Luqman oli musta suuri orja, paksuhuulinen ja hänen jalkojensa iho oli halkeillut."
'Umar Ibn Qais sanoi: "Luqman oli musta orja, paksuhuulinen ja hänen jalkojensa iho halkeili. Kun hän oli saarnamassa joillekin ihmisille, kävi niin, että mies tuli hänen luokseen ja sanoi: 'Etkö sinä ole se, joka huolehti lampaasta kanssani siellä-ja-siellä-paikassa?' 
Luqman sanoi: 'Kyllä minä olen.'
Mies sanoi: 'Miten sitten olet päässyt tällaiseen asemaan?' (Lammaspaimenesta opettamaan ihmisiä.)
Luqman: 'Kertomalla totuuden ja pysymällä hiljaa asioista, jotka eivät koske minua.'
(Tämän kertoi Ibn Jarir, lbn Hamidilta, joka kertoi tämän Al-Hakamilta)

Ibn Abu Hatim sanoi: "Abu Zar' ah kertoi minulle, että Safwan kertoi hänelle Al- Walidilta, joka kertoi 'Abdur Rahman Ibn Abu Yazid Ibn Jabirilta, joka sanoi: 'Allah Kaikkivaltias nosti Luqmanin aseman hänen viisaudensa tähden. Mies, joka oli tuntenut hänet, näki, hänet ja sanoi:
'Etkö sinä ole sen-ja-sen orja, joka hoiti lammastani ennen, ei niin kauaa sitten?'
Luqman sanoi: 'Kyllä!' 
Mies sanoi: 'Mikä kohotti sinut tällaiseen korkeaan asemaan, jonka näen?'
Luqman sanoi: 'Jumalallinen määräys, olemalla luottamuksen arvoinen, totuuden kertominen ja sellaisen hylkääminen, joka ei koske minua.'"


Ibn Wahb kertoi: "Abdullah Ibn 'Ayyash Al-Fityani kertoi minulle 'Umarin mukaan, että 'Afrahin vapauttama orja sanoi: 'Mies tuli Luqmanin, viisaan luo ja kysyi: 'Oletko Luqman? Oletko sen-ja-sen-orja?'
Hän sanoi: 'Kyllä!'
Mies sanoi: 'Olet musta lammaspaimen!'
Luqman sanoi: 'Se, että olen musta, on aivan ilmeistä, joten mikä sinua niin hämmästyttää?'
Mies sanoi: 'Ihmiset vierailevat usein luonasi, mielellään hyväksyen tuomiosi!'
Luqman sanoi: 'Oi, serkku! Jos teet, kuten sanon, sinustakin tulee tällainen.'
Mies sanoi: 'Mitä sitten?'
Luqman sanoi: 'Lasken katseeni, vahdin kieltäni, syön, mikä on sallittua, pidän siveyteni, pidän lupaukseni, täytän velvollisuuteni, olen vieraanvarainen vieraille, kunnioitan naapureitani ja hylkään sen, mikä ei koske minua. Kaikki nämä asiat tekivät minusta sen, jota nyt katsot.'"

Yhtenä päivänä Abu Ad-Darda' mainitsi Luqmanin viisauden ja sanoi: "Hänelle ei suotu viisautta rikkauden, lasten, sukujuurten tai annettujen taitojen takia, vaan hänellä oli itsehillintää, hän oli vaitelias, syvällisesti ajattelija, eikä hän koskaan nukkunut päivällä. Lisäksi kukaan ei ole koskaan nähnyt hänen sylkevän, rykivän (selvittelevän kurkkuaan), pissaavan, kylpevän, tarkkailevan hienouksia tai nauravan typerästi. Hän oli hyvin vaikuttava ja puhui hienosti. Hän ei parkunut, eikä itkenyt, kun kaikki hänen lapsensa kuolivat. Hän tapasi vierailla prinssien ja muiden auktoriteettihenkilöiden luona sovittelemassa, ajattelemassa syvällisesti ja toteamassa nuhtelemisen aihetta (? -  find admonition). Kaiken tämän takia hänelle suotiin suurta viisautta.


Jotkut väittävät, että hänelle tarjottiin profeettiutta, mutta hän pelkäsi, ettei pystyisi kantamaan sen vaatimuksia ja velvoitteita.
Näin ollen hän valitsi viisauden, sillä se olisi helpompaa - tämä ei voi olla täysin totta - ja Allah tietää parhaiten! 'Ikrimah kertoi myös, että: "Luqman oli profeetta." 1

1 Tämä kertomus on hyvin heikko, sillä imaamit Al-Bukhari ja An-Nasa'i laskevat sen välikertojan Al-Ja' fin Heikkojen Kertojien joukkoon.

Suurin osa oppineista on kuitenkin sillä kannalla, että hän oli viisas mies, ei profeetta. Hänet on mainittu Mahtavassa Koraanissa ja Allah Kaikkivaltias arvosti suuresti häntä ja kertoi kirjassaan ohjeen, jonka Luqman antoi pojalleen: »Poikani, älä aseta ketään Jumalan rinnalle. Totisesti, sellainen on perin väärää.» (31:13)
Eli hän kielsi ja varoitti poikaansa palvomasta mitään Allahin rinnalla. Imam Al-Bukhari sanoi: "Qutaibah - jolle Jarir kertoi, jolle Al-A'mash kertoi, jolle Ibrahim kertoi, jolle 'Alqamah kertoi 'Abdullahin sanoneen - kertoi minulle: "Kun jae
Ne, jotka uskovat eivätkä pimennä uskoaan väärillä teoilla, pysyvät levollisina ja nauttivat oikeata Johdatusta (6:82) paljastettiin, me sanoimme: 'Oi, Allahin lähettiläs! Kuka meidän joukossamme ei ole tehnyt vääryyttä itselleen?'

Hän (rauha hänelle) vastasi: 'Ei sillä sitä tarkoiteta, vaan 'väärät teot' tässä jakeessa tarkoittavat SHIRKiä. Ettekö ole kuulleet Luqmanin sanovan pojalleen: »Poikani, älä aseta ketään Jumalan rinnalle. Totisesti, sellainen on perin väärää.»



Sitten Allah kehottaa meitä pitämään huolta vanhemmistamme. Hän kertoo heidän oikeutensa lapseensa ja käskee meitä olemaan heille ystävällinen, vaikka he olisivat monijumalaisia. Mutta heitä ei pitäisi totella, jos he pyytävät palvomaan muita Allahin rinnalla. Sitten Allah palaa Luqmanin pojalleen antamiin neuvoihin: 
»Oi poikani! Totisesti, jos sinapinsiemenen painoinen jyvänen on kätketty kiven sisään tai taivaisiin taikka maan päälle, niin Jumala on sen löytävä. Totisesti, Jumala on terävänäköinen, ymmärtävä.»
 Hän kielsi poikaa tekemästä ihmisille pahaa vähäisimmässäkään määrin, sillä Allah tuo sen esiin ja tuo hänet tilinteolle Ylösnousemuksen päivänä. 
Allah Kaikkivaltias sanoo: "Totisesti Jumala ei tee kenellekään vääryyttä hitusenkaan vertaa." (4:40) 
Sekä: "Ylösnousemuksen päivänä Me käytämme oikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkään vääryyttä. Vaikka jokin teko painaisi sinapinsiemenen verran, niin Me otamme sen huomioon, Me olemme kyllin pätevä tilintekijä." (21:47) 

Ja Luqman sanoi pojalleen, että jos väärä teko olisi sinapinsiemenen painoinen tai jos se olisi piilotettu kiven sisään, tai taivaisiin tai maahan, Allah tuo sen esiin ja hän tietää täsmälleen, missä se on.

Totisesti, Allah pystyy tuomaan sen (jyvän) esiin, ollen Hyvin Tietoinen siitä, missä se on. (31:16)
Allah Kaikkivaltias myös sanoo: 
Hänen hallussaan ovat kaiken näkymättömän avaimet; ei kukaan muu sitä tunne kuin Hän yksin. Hän tietää kaiken maan päällä ja meressä; Hänen tietämättään ei ainoakaan lehti putoa, ei piile yksikään jyvä maan uumenissa eikä ole kosteata eikä kuivaa, joka ei olisi selvästi (Jumalan) kirjoissa.  
(6:59)
Ja: 

Taivaassa ja maassa ei ole mitään niin salattua, ettei se löytyisi selkeästä Kirjasta. 

(27:75)

Sekä:
Ei taivaassa eikä maassa ole mitään Hänen valtansa ulkopuolella, ei hivenenkään verran eikä sitä vähemmän tahi enemmän, vaan kaikki on selvästi (Jumalan) kirjoissa
(34:3)


    
As-Sadiy väitti, että jakeessa mainittu "kivi" on se, joka lojuu seitsemännen maan alapuolella. Mutta tämä väite kumoutuu täysin, koska sana "kivi", "rock", on määrittelemätön, ja jos hänen väitteensä pitäisi paikkansa, se olisi "the rock". Joten "kivi" tässä tarkoittaa mitä tahansa kiveä, eikä mitään tiettyä kiveä.

Abu Sa'id Al- Khudri kertoi Profeetta Muhammadin (rauha hänelle) sanoneen: "Jos kukaan teistä tekee tekoja kiven kolossa, jossa ei ole ovea, eikä reikää, hänen tekonsa, mitä ne ikinä olivat, tulevat esiin (julkisuuteen)."

Sitten Luqman sanoi: "Oi, poikani, suorita rukoukseksi!" (tee ne oikein ja oikealla ajalla)
Sitten hän sanoi: "Kehoita hyvän tekemiseen (yhden Jumalan palvontaan ja kaikkeen, mikä on hyvää) ja kiellä pahat teot (epäusko Allahin ykseyteen ja kaikki paha ja huono)", täydellä voimakka, kädelläsi, kielelläsi ja jos et pysty, niin sydämelläsi (torju ja paheksu sitä). Sitten hän neuvoi poikaansa kärsivällisyyteen sanoen: "Pysy lujana, mitä tahansa sinulle sattuukin" - sillä jos joku nauttii siitä, mikä on hyvää ja kieltää pahan, todennäköisesti tietyt ihmiset pitävät häntä vihollisena (mutta lopullinen palkinto totisesti kuuluu hänelle). 
Tämän takia hän käski kärsivällisyyteen. 
Näin on todella vakavasti määrätty. Allah on määrännyt. Tämä on väistämätöntä, eikä sitä voi laiminlyödä. 

  Allah Kaikkivaltias sanoo: Älä ole ylpeä ihmisiä kohtaan.
 Ibn `Abbas, Mujahid, `Ikrimah, Sa`id Ibn Jubair, Ad-­Dahhak, Yazid Ibn Al-Asam, Abu Al-Jawza' ja muut sanoivat: "Tämä tarkoittaa, että ei pidä olla mahtaileva ja ylimielinen."

Allah Kaikkivaltias jatkaa Luqmanin siteeraamista: "Äläkä vaella maassa pöyhkeänä. Totisesti, Jumala ei rakasta omahyväistä kerskuria." Tässä Luqman kieltää poikansa astelemasta ylväästi. Allah Kaikkivaltias sanoo: "Älä kulje maan päällä kerskaillen. Totisesti, sinä et kykene leikkaamaan maata kahtia etkä kurkottautumaan vuorten huipuille." (17:37)
Eli sinä et voi tallata koko maata, etkä lävistää sitä nopealla kävelylläsi tai vahvoilla askelillasi, etkä voi olla yhtä korkea kuin vuoret ylvästelylläsi ja ylimielisyydelläsi. Joten tunne itsesi hyvin, sillä olet vain ihminen (jonka yksin Allah on luonut). 
Profeetta Muhammad (rauha hänelle) sanoo hadithissa:

"Kun mies käveli, laahaten vaatettaan ylpeydellä, maa nielaisi hänet ja hän vajoaa siinä Ylösnousemuksen päivään saakka."
(Imam Bukhari välitti tämän teoksessaan Sahih Bukhari.)

Toinen hadith kuuluu näin:
"Varo laahaamasta vaatettasi ylpeydellä, sillä Allah ei rakasta (pidä) tämänlaista leveilyä."

Allah sanoo: "Allah ei totisesti rakasta ylimielistä leveilijää."


Kiellettyään poikaansa kulkemasta kerskailleen, Luqman määrää häntä kävelemään vaatimattomasti, sanoen: "
Hillitse itsesi ja puhu sävyisästi", ts. älä kävele liian nopeasti tai liian hitaasti, vaan siltä väliltä.

"Laupeimman armahtajan palvelijoita ovat ne, jotka nöyrinä vaeltavat maan päällä ja tietämättömien heitä puhutellessa lausuvat: »Rauha!»" (25:63)
Ja sitten Luqman sanoo "madalla ääntäsi", ts. kun puhut, älä puhu hirveän kovaan ääneen, sillä aasin hirnunta on kauhein kaikista äänistä. 



Abu Huraira (olkoon Allah armollinen hänelle): "Profeetta (rauha hänelle) sanoi: 'Kun kuulette kukkojen kieuntaa, pyytäkää Allahin siunauksia, sillä kieunta tarkoittaa, että ne ovat nähneet enkelin. Ja kun kuulette aasien kiljuvan, etsikää turvaa Allahista Saatanaa vastaan, sillä (niiden kiljunta tarkoittaa, että) ne ovat nähneet Saatanan." (Bukhari kertoi tämän sahih kokoelmassaan.) Tämän takia on kiellettyä korottaa ääntään turhaan. Mutta äänen korottaminen adhaanissa (rukouskutsussa) ja taistelukentillä on sallittu.


Nämä ovat neuvoja, joita Pyhä Koraani mainitsee Luqmanin antaneen pojalleen. Monia muita on mainittu kirjassa nimeltä Hikmat Luqman (Luqmanin Viisaus). Tästä arvokkaasta kirjasta siteeramme seuraavaa: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kertoi meille, että: "Luqman, viisas, tapasi sanoa: Jos jotain uskotaan Allahille, Hän suojelee sitä.
(Tämä kertomus on heikko, koska sen välikertoja on Qaz'ah Ibn Suwaid Ibn Hujair AI-Bahili, joka mainitaan An-Nasain teoksessa 'Heikot ja Hylätyt kertojat'.)

Ibn Hatim kertoi, että Al-Qasim Ibn Mukhaimirah raportoi Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanoneen: "Luqman sanoi pojalleen neuvoessaan häntä: 'Oi, poikani! Varo naamioitumista sen petollisuuden vuoksi yöllä ja epäylistystä päivällä.'"
Damurah kertoi As-Sariy Ibn Yahian sanoneen: "Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! Totisesti, viisaus on tuonut köyhän kuninkaiden kartanon.'"
Isäni kertoi 'Abdah lbn Sulaimanin mukaan, joka kertoi Ibn Al-Mubarakin mukaan, joka kertoi
'Abdur Rahman Al-Mas' udin mukaan, joka kertoi 'Aun Ibn 'Abdullahin sanoneen:
"Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! Jos tulet ihmisten ilmoille, aloita tervehdyksellä (sanomalla As-Salamu 'Alaikum (rauhaa sinulle), sitten, ota paikkasi ja älä virka mitään, ennen kuin he puhuvat. Jos näet heidän muistelevan Allahia, liity heidän seuraansa. Mutta jos he puhuvat mistään muusta, käänny heistä pois ja etsi muita (jotka muistelevat Allah Kaikkivaltiasta).'"

 Isäni kertoi 'Amr Ibn 'Uthmanin mukaan, joka kertoi Damurah Ibn Hafs Ibn 'Umarin sanoneen;
"Luqman asetti säkin sinappia viereensä ja alkoi neuvoa poikaansa, antaen hänelle jokaisen neuvon kohdalla sinapin siemenen, kunnes kaikki sinappi oli mennyt. Hän sanoi: 'Oi, poikani! Annan sinulle neuvon, että jos vuori olisi annettu, se halkeaisi.' Hän sanoi: 'Sitten, hänen poikansa oli kuin lyötynä.'"

Ibn 'Abbas (olkoon Allahin armo hänen kanssaan) kertoi: "Huolehtikaa mustista, sillä kolme heistä on Paratiisin ihmisiä: Luqman viisas, Negus ja Bilal (rukouskutsuja)."
(Tämä hadith on kuitenkin erikoinen ja hylätty.)


Imam Ahmed, kirjassaan Az-Zuhd (Asketismi), mainitsi Luqmanin elämäkerran ja monia muita merkityksellisiä seikkoja. Hän sanoi: "Waki kertoi minulle Sufyanin mukaan, joka kertoi tunnistamattomalta mieheltä, joka kertoi Mujahidinin sanoneen: "Allahin lausunto: "Ja totisesti Me annoimme Luqmanille viisautta", ts. viisautta ja uskonnollista ymmärrystä."
Hän lisäsi: "Hän ei ollut profeetta."
Wahb Ibn Munabih kertoi saman.


Waki' kertoi meille Sufyanin mukaan, joka kertoi Ash'athin mukaan, joka kertoi 'Ikrimahin mukaan, joka kertoi Ibn 'Abbasin (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoneen: "Luqman oli etiopialainen orja."


Aswad kertoi meille Hammadin mukaan, joka kertoi 'Ali Ibn Yazidin mukaan, joka kertoi Sa'id Ibn Al-Musaiybin sanoneen: "Luqman oli vaatturi."
Saiyar kertoi meille Ja'farin mukaan, joka kertoi Malik Ibn Dinarin sanoneen: "Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! Ota Allahin tottelevaisuus kaupan käynniksesi ja saat voittoa ilman kauppatavaraa."
Yazid kertoi Abul Ashhabin mukaan, joka kertoi Muhammad Ibn Wasi'n sanoneen: "Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! Pelkää Allahia ja älä anna ihmisten huomata, että pelkäät häntä saadakseksi kunnioitusta heiltä sydämesi ollessa syntinen."
Yazid Ibn Hamn ja Waki' kertoivat meille Abul AShhabin mukaan, joka kertoi Khalid Ar-Rab'in sanoneen:
"Luqman oli etiopialainen orja, joka työskenteli puuseppänä. Yhtenä päivänä hänen isäntänsä käski häntä teurastamaan vuohen ja tuomaan siitä hänelle kaksi parhainta ja maukkainta osaa. Luqman teki niin ja toi isännälle kielen ja sydämen. 
Isäntä kysyi: 'Etkö löytänyt mitään miellyttävämpää kuin nämä?'
Luqman sanoi: 'En!'
Vähän ajan päästä isäntä käski häntä teurastamaan vuohen ja heittämään siitä pois kaksi vahingollista osaa pois. 
Luqman teurasti vuohen ja viskasi siitä pois kielen ja sydämen. 
Isäntä huudahti ja sanoi: 'Käskin sinua tuomaan minulle herkullisimmat osat ja toit minulle kielen ja sydämen ja käskin sinua heittämään pois vahingollisimmat osat ja heitit kielen ja sydämen, miten näin voi olla?'
Luqman sanoi: 'Mikään ei voi olla miellyttävämpää kuin ne, jos ne ovat hyvät ja mikään ei voi olla ilkeämpää niitä ilkeämpää, jos ne ovat pahanlaatuiset.'"

 Dawud Ibn Rashid kertoi meille Ibn Al-Mubarakin mukaan, joka kertoi Mu'amirin mukaan, joka kertoi, että mies Basrahista, Abu 'Uthman kertoi Luqmanin sanoneen pojalleen: "Oi, poikani! Älä toivo ystävystyväsi hölmön kanssa, sillä hän voi luulla, että arvostat hänen hölmöyttään. Ja älä ota viisaan miehen raivoa kevyesti, sillä hän voi pidättäytyä sinusta."
  Dawud Ibn Usaid kertoi meille Isma'il Ibn 'Ayyashin mukaan, joka kertoi Damdam Ibn Zar'ahin mukaan, joka kertoi Shuraih Ibn 'Ubaid Al-Hadramin mukaan, joka kertoi 'Abdullah Ibn Zaidin sanoneen: 
"Luqman sanoi: 'Totisesti, Allahin Käsi on viisaiden ihmisten suilla; kukaan heistä ei puhu ilman, että Allah on valinnut sen hänelle."

 'Abdur Razzaq kertoi meille, että kuuli Ibn Juraijin sanoneen: "Tapasin peittää kasvoni yöllä ja 'Umar sanoi minulle: 'Etkö ole kuullut, että Luqman sanoi: naamioituminen päivällä on nöyryytystä ja yöllä epäarvostusta. Joten miksi naamioidut yöllä?'
Hän sanoi: 'Luqman ei ollut veloissa.'"

  Hasan kertoi minulle, että Al-Junaid kertoi hänelle, että Sufyan sanoi: "Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! En ole koskaan katunut hiljaa olemista. Jos sanat ovat hopeaa, hiljaisuus on kultaa.'"
 
'Abdul Samad ja Waki' kertoivat minulle Abul Ashhabin mukaan, joka kertoi
Qatadahin sanoneen: "Luqman sanoi pojalleen: 'Oi, poikani! Erottaudu pahasta ja se erottautuu sinusta, sillä paha ei synnytä muuta kuin pahaa.'"


Imam Ahmed kertoi, että 'Abdur Rahman Ibn Mahdi kertoi hänelle Nafi' Ibn 'Umarin mukaan, joka kertoi Ibn Abu Malikahin mukaan, joka kertoi 'Ubaid Ibn 'Umairin sanoneen: 
"Luqman sanoi pojalleen neuvoessaan häntä: 'Oi, poikani! Valitse ihmisten kokousten väliltä tarkasti! Jos näet kokoontumisen, jossa Allah mainitaan, istu heidän seuraannsa. Näin ollen, jos olet tietäväinen, tietosi hyödyttää sinua; mutta jos olet tietämätön, he opettavat sinua; ja jos Allah haluaa tehdä heille hyvää, hyödyt heistä. Oi, poikani! Älä istu kokouksessa, jossa Allahia ei mainita! Koska jos olet tietäväinen, tietosi ei hyödytä sinua; ja jos olet tietämätön, he lisäävät tietämättömyyttäsi; ja jos Allah haluaa aiheuttaa heille harmia, sinullekin aiheutuu harmia heidän kanssaan. Oi, poikani! Älä iloitse vahvan miehen näkemisestä, joka vuodattaa uskollisen verta, sillä Allah osoittaa hänelle tappajan, joka ei koskaan kuole."
Abu Mu'awiyah kertoi meille Hisham Ibn 'Urwahin mukaan, joka kertoi isänsä mukaan: "Viisaus saneli: 'Oi, poikani: olkoon puheesi hyvä ja hymyilköön kasvosi, ihmiset tulevat rakastamaan sinua enemmän kuin niitä, jotka antavat heille heidän palkkansa.'"
Ja hän sanoi: "Toorassa on sanottu: Viisaudessa on sanottu - tai Toorassa - ystävällisyys on viisauden pää."
Ja hän sanoi: "Viisaudessa on sanottu: Tulet saamaan sitä, mitä annat (tai niittämään mitä kasvatat)."
Ja hän sanoi: "Viisaudessa on sanottu: Rakasta ystävääsi ja isäsi ystävää."


`Abdur Razzaq kertoi meille Mu'amirin mukaan, joka kertoi Ayyubin mukaan, joka kertoi
Abu Qulabahin sanoneen:
"Luqmanilta kerran kysyttiin: 'Kuka on kaikkein kärsivällisin?'
Hän sanoi: 'Se, joka ei aiheuta harmia havaittuaan kärsivällisyyttä.'
Ne, jotka kysyivät häneltä: 'Kuka on tietäväisin?'
Hän sanoi: 'Se, jonka tieto lisääntyy muiden tietäväisyydestä.'
He kysyivät: 'Kuka on paras kaikista ihmisistä?'
Hän vastasi: 'Rikas.'
He kysyivät: 'Onko se hän, jolla on rikkauksia ja omaisuutta?'
Hän vastasi: 'Ei! Vaan se, joka antaa omastaan, kun häneltä tavoitellaan jotain hyvää. Ja se, joka ei tarvitse mitään muilta.'"
  

Sufyan Ibn 'Uyaynah kertoi: "Luqmanilta kysyttiin: 'Kuka on kaikkein pahin kaikista ihmisistä?'Hän vastasi: 'Se, joka ei tunne häpeää tehtyään syntisen teon.' 


 Abu As-Samad kertoi meille Malik Ibn Dianrin sanoneen: "Löysin viisauden helmiä tästä: 'Allah Kaikkivaltias hajottaa ja haaskaa niiden luut, jotka antavat uskonnollisia mielipiteitä, jotka menevät yksiin ihmisten himojen ja halujen kanssa."
Ja: "Et saa siitä hyvää itsellesi, että opit jotain uutta, kun et harjoita sitä, mitä opit viimeksi. Tämä on kuin mies, joka kerää pinon kuivaa puuta, sitten yrittää kantaa sen, mutta ei onnistu. Sitten hän alkaa kerätä seuraavaa pinoa."
'Abdullah Ibn Ahmed sanoi: "Al-­Hakam Ibn Abu Zuhair Ibn Musa kertoi minulle
Al-Faraj Ibn Fudalahin mukaan, joka kertoi Abu Sa'idin sanoneen: 'Luqman sanoi pojallen: 'Oi, poikani! Anna vain hurskaiden miesten syödä ruokaasi ja neuvottele oppineiden kanssa asioistasi.'"
Näin Imam Ahmad siteerasi Luqmanin viisautta ja minä lisäsin, ettei hän välittänyt sitä ja totisesti hän - Imam Ahmed - siteerasi asioita, joita minä en. Ja Allah tietää parhaiten!


 

Ibn Abu Hatim sanoi: "Minun isäni kertoi minulle Al-'Abbas Ibn Al-Walidin mukaan, joka kertoi Zaid Ibn Yahya Ibn 'Ubaid Al-Khuza'in mukaan, joka kertoi Sa'id Ibn Bashirin mukaan, joka kertoi Qatadahin sanoneen: 'Allah Kaikkivaltias salli Luqmanin valita profeettiuden ja viisauden välillä ja Luqman otti mieluummin viisauden. Sitten Gabriel tuli, kun hän nukkui ja kaatoi viisauden hänen päälleen. Ja hän alkoi ilmiantaa sitä seuraavana aamuna.


Sa'id sanoi: "Kuulin Qatadahin sanovan: 'Luqmanille sanottiin: 'Miksi suosit viisautta, kun olisit voinut valita profeettiuden?' 
Hän sanoi: 'Jos Allah olisi määrännyt minulle profeettiuden, olisin yrittänyt kovasti voittaakseni Hänen mielisuosionsa, mutta Hän antoi minun valita. Pelkäsin olevani liian heikko profeetaksi, joten valitsin viisauden. '"

Tämä kertomus ei ole täydellisen autenttinen tai luja, sillä välikertoja
Sa' id Ibn Bashir ei ole luotettava. Kuitenkin monet varhaisimmista oppineista, joista etupäässä
Mujahid, Sa'id Ibn Al-Musayyb ja Ibn 'Abbas (Allah heitä siunatkoon), ovat siinä näkemyksessä, että Allahin lausunto, joka kuuluu "Ja totisesti annoimme Luqmanille viisautta", tarkoittaa hienotunteisuutta ja uskonnollista ymmärrystä. Näin ollen hän ei ollut profeetta, eikä hänelle paljastettu mitään (hän ei saanut taivaallista inspiraatiota).

perjantai 13. syyskuuta 2013

Lasten oikeudet

Uqbah bin Amir sanoi: "Kuulin Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanovan: 'Se, jolla on kolme tytärtä, ja joka on kärsivällinen heitä kohtaan ja ruokkii heitä, antaa heille juotavaa ja vaatettaa heitä varoistaan; tyttäret ovat hänen suojansa Tulelta Ylösnousemuksen päivänä.'"
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 13, tämä on sahih)


Tämän artikkelin osat:
Oikeus elämään
Oikeus elatukseen
Oikeus hyvään nimeen
Oikeus hyvään kohteluun ja lempeään kasvatukseen
Oikeudet lain edessä
Oikeus vanhempiin
Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun
Oikeus koulutukseen
Orpojen oikeudet
Miten Profeetta Muhammad suhtautui lapsiin?

OIKEUS ELÄMÄÄN


Sen jälkeen kun lapsi on syntynyt, ei kellään ole oikeutta riistää hänen henkeään, paitsi Jumalalla. Tämä voi kuulostaa sinusta itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei todellakaan ollut Arabian niemimaalla 600-luvulla, jossa Muhammad (rauha hänelle) eli, eikä ole vielä tänäkään päivänä kaikkialla.
Sen lisäksi, että murhaaminen yleensä ottaen kielletään useissa Koraanin jakeissa ja haditheissa, joissain puhutaan nimenomaan lasten surmaamisesta.

Älkää surmatko lapsianne köyhyyden pelosta. Me hankimme heille elatuksen kuten teillekin. Totisesti, heidän surmaamisensa on inhottava synti.
(Koraani 17:31)

Kadotuksen omia ovat ne, jotka surmaavat lapsensa mielettömyydessään ja tietämättömyydessään sekä kieltäytyvät siitä, minkä Jumala on heille suonut, sepittäen valheita Jumalasta. He ovat harhautuneita eivätkä taivu oikeaan johdatukseen.
(Koraani 6:140)

1. Ette palvele mitään muuta Allahin rinnalla.
2. Ette varasta.
3. Ette harjoita kiellettyä sukupuolista kanssakäymistä.
4. Ette surmaa lapsianne.
5. Ette syytä ketään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt (levitä sellaista syytöstä ihmisten keskuudessa).
6. Ette ole tottelemattomia kun teitä käsketään tekemään hyvä teko.
Profeetta (sallalahu aleihi wassalam): "Allah palkitsee teistä jokaisen, joka täyttää lupauksensa. Ja joka syyllistyy näistä mihinkään (paitsi ensimmäiseen) ja saa rangaistuksen tässä maailmassa, se rangaistus sovittaa kyseisen synnin. Ja jos joku syyllistyy mihinkään niistä, ja Allah peittää hänen syntinsä, jää Hänen päätettäväkseen, antaako hän anteeksi vai rankaiseeko Hän (Tuonpuoleisessa). 'Ubada bin As-Samit lisäsi: "Niin me vannoimme kuuliaisuutta noissa asioissa."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 17)

On kerrottu, että 'Abdullah sanoi: "Minä sanoin: 'Oi, Allahin lähettiläs, mikä synti on kaikkein vakavimpia seurauksia aiheuttavin?' Hän sanoi: 'Asettaa kilpailija Allahille, kun Hän sinut loi.'
Minä sanoin: 'Mikä seuraavaksi?'
Hän sanoi: 'Tappaa lapsesi, jotta hän ei syö sinun kanssasi.'
Sanoin: 'Mikä seuraavaksi?'
Hän sanoi: 'Tehdä aviorikos naapurisi vaimon kanssa.'"
(Sunan an-Nasa'i 4014, sahih) (Ibn Mas'ud kertoo tämän saman teoskessa Bulugh al-Maram, kirja 16, hadith 1459 / eng. kään. 1502)

"Tyttäret"-osiossa on käsitelty erikseen arabien vanhaa perinnettä, tyttöjen elävältä hautaamista, jonka islam tuli lopettamaan.

Oikeuteen elämään sisältyy, että lapsilla on oikeus saada tarvittavaa terveydenhuoltoa. Joidenkin uskontojen piirissä esiintyy ihmisiä, jotka uskontoonsa vedoten kieltäytyvät viemästä lapsiaan lääkäriin. He ovat langenneet joko Saatanan tai oman tyhmyytensä uhreiksi.

Islam kieltää tappamasta lapsia edes sodissa, esimerkiksi näissä:

'Abdullahin auktoriteetilla on kerrottu, että nainen löydettiin tapettuna yhdessä taisteluista, joissa Muhammad (rauha hänelle) taisteli. Hän tuomitsi naisten ja lasten tappamisen.
(Muslim, kirja 19, hadith 4319)

'Abdullah kertoi: Jonkin Profeetan Ghazawatin aikana löydettiin nainen surmattuna. Allahin apostoli paheksui naisten ja lasten tappamista.
(Bukhari, vol 4, Kirja 52, Hadith 257)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Nadilta, joka kertoi Ibn Umarilta, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) näki hyökkäysretkillä surmatun naisen ruumiin ja hän paheksui sitä ja kielsi tappamasta naisia ja lapsia.
(Muwatta, kirja 21, hadith 9)

OIKEUS ELATUKSEEN


Lasten ei pidä tehdä työtä elatuksensa eteen, vaan on vanhempien tehtävä elättää heidät. Aikuisillakin lapsilla on oikeus saada perintö muslimivanhemmiltaan.

Sad kertoi: Profeetta vieraili luonani Mekassa, kun olin sairas. Sanoin (hänelle): "Minulla on omaisuutta. Voinko testamentata kaiken omaisuuteni Allahin tähden?"
Hän sanoi: "Et."
Minä sanoin: "Puolet siitä?" Hän sanoi: "Ei."
Minä sanoin: "Kolmannes siitä?" Hän sanoi: "Kolmanneksen voit antaa, vaikka sekin on liian paljon, sinun on parempi jättää perillisesi varakkaiksi kuin jättää heidät köyhiksi, kerjäämään muilta. Kaikki, mitä käytät, lasketaan Sadaqaksi sinulle, jopa kourallinen ruokaa, jota laitat vaimosi suuhun. Joka tapauksessa, Allah sinut parantakoon, jotta jotkut ihmiset voivat hyötyä sinusta ja toiset voivat vahingoittua sinusta."
(Bukhari, vol 7, kirja 64, hadith 266)

OIKEUS HYVÄÄN NIMEEN


Nimet eivät yhdentekeviä, vaan niillä on merkitystä. Muhammad (rauha hänelle) tapasi vaihtaa ihmisten ja paikkojen nimiä, jos hän ei pitänyt niistä. Yksi käytännön esimerkki tosielämästä: vuonna 1984 poika nimeltä Popo Walker teki itsemurhan, koska häntä kiusattiin koulussa, pääasiassa nimensä takia, josta oli helppo keksiä rumia väännöksiä. Hän oli 8-vuotias.

Profeetan seuralainen Abu Wahb kertoi: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ’Kutsukaa lapsianne profeettojen nimillä."
(Sunan an-Nasa'i, Vol 4, kirja 28, Hadith 3595, Darrussalam sanoi, että tämä on da’if)

Profeetan seuralainen Abu Wahb kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Nimetkää itsenne profeettojen nimillä. Nimet, joita Allah eniten rakastaa, ovat 'Abdullah ja 'Abdu'r-Rahman. Uskollisimmat nimet ovat Harith ja Humam. Rumimmat nimet ovat Harb ja Murra."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 34, Hadith 4)

Zainab, Umm Salaman tytär kertoi: "Minun nimeni oli ensin Barra. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nimesi minut Zainabiksi. Sitten Allahin profeetan taloon tuli vaimo Zainab, Jahshin tytär, ja hänen nimensäkin oli Barra ja Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nimesi hänet Zainabiksi."
(Sahih Muslim, kirja 25, Hadith 5336)



OIKEUS HYVÄÄN KOHTELUUN JA LEMPEÄÄN KASVATUKSEEN


Vanhempien velvollisuus ei ole taata vain lasten aineellista hyvinvointia, vaan kohdella heitä hyvyydellä ja kasvattaa lempeydellä. Islamissa on nollatoleranssi väkivallalle, oli se luonteeltaan fyysistä, seksuaalista, psyykkistä, kemiallista (syötetään tarpeettomia lääkkeitä tai alkoholia tai ei anneta tarvittavaa lääkehoitoa), taloudellista tai mahdollisesti jotain muuta. Jumala ei vihaa vain lasten ruumillista kuritusta, vaan myös henkistä väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lasten edessä ei saa käyttäytyä sopimattomasti, kuten paiskoa aggressiivisena tavaroita päin seiniä, vaikka tämä käytös ei suoraan kohdistuisikaan lapsiin.

Abu Sa'id sanoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Se, joka ei osoita armoa, sille ei tulla osoittamaan armoa”.
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 5, Hadith 12, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Jabir b.Abd Allah raportoi Profeetan (rauha hänelle) sanoneen: ”Kerätkää lapsenne, kun pimeys levittäytyy tai muuten (Musaddadin mukaan), jinnit ovat liikkeellä ja nappaavat heidät.”
(Abu Dawud, kirja 26, Hadith 3724, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Yahya ibn Saidilta, joka kertoi Sulayman ibn Yasarilta, että Urwa ibn az-Zubayr kertoi hänelle, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tuli vaimonsa Umm Salaman (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kotiin. Talossa oli itkevä lapsi ja Profeetalle (rauha hänelle) kerrottiin tämän itkevän pahan silmän takia. Urwa sanoi: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: 'Miksi ette etsi jotakuta tekemään talismaania suojelemaan pahalta silmältä?'"
(Muwatta, kirja 50, hadith 4)

Huom. talismaanit on sallittu vain suojelemaan pahalta silmältä, muuten ne on ehdottomasti kielletty, shirk.

'Abdullah bin 'Umar kertoi: Allahin apostoli sanoi: "Totisesti! Jokainen teistä on suojelija ja vastuussa siitä, mikä on annettu hänen tehtäväkseen: imaami (hallitsija, valtias) on ihmisten suojelija ja vastuussa heistä; mies on perheensä (huushollinsa) suojelija ja vastuussa heistä; nainen on miehensä kodin ja hänen lastensa suojelija ja vastuussa näistä; ja orja on isäntänsä omaisuuden suojelija ja vastuussa siitä. Totisesti, jokainen teistä on suojelija ja vastuussa "alaisistaan". (Alaisistaan ei välttämättä liene täysin oikea käännös, siksi lainausmerkeissä.)
(Sahih Bukhari Vol 9, Kirja 89, Hadith 252)

'Aisha kertoi: Nainen tuli kahden tyttärensä kanssa pyytämään minulta almuja, muttei löytänyt minun kanssani muuta kuin yhden taatelin, jonka annoin hänelle ja hän jakoi sen kahden tyttärensä kanssa, eikä syönyt mitään itse, sitten hän nousi ja lähti pois. Sitten Profeetta tuli sisään ja kerroin hänelle tämän tarinan. Hän sanoi: "Se, joka joutuu tuomiolle näiden tytärten takia ja hän kohtelee heitä anteliaasti (hyväntahtoisesti), sitten nämä tyttäret suojaavat häntä Helvetin tulelta.
(Sahih Bukhari, Volume 2, kirja 24, hadith 499)

Abu Sa'id al-Khudri kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Jos joku huolehtii kolmesta tyttärestä, kasvattaa heitä, järjestää heidät naimisiin ja tekee hyvää heille, hän pääsee Paratiisiin."
(Abu Dawud, kirja 41, hadith 5128)

Ibn ’Abbas kertoi, että että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Ei ole miestä, jonka kaksi tytärtä saavuttavat murrosiän ja hän kohtelee heitä ystävällisesti ollessaan heidän kanssaan, ilman, että tyttäret voittavat hänelle pääsyn Paratiisiin.”
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 14, tämä on sahih)

'Aisha kertoi:
Beduiini tuli Profeetan luo ja sanoi: "Sinä suukotat poikia! Me emme suutele heitä."
Profeetta sanoi: "En voi laittaa armoa sydämiinne kun Allah on ottanut sen pois."
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 27)

Abu Huraira kertoi:
Allahin apostoli suukotti Al-Hasan bin Alia, kun Al-Aqra' bin Habis At-Tamim istui hänen vieressään. Al-Aqra sanoi: "Minulla on kymmenen lasta, enkä ole koskaan suudellut ketään heistä". Allahin apostoli soi hänelle katseen ja sanoi: "Sitä, joka ei ole armollinen muille, ei tulla kohtelemaan armollisesti".
(Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 26)

Anas bin Malik kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi:
"Ole ystävällinen lapsillesi ja täydellistä heidän käytöstapansa."
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 15, da'if)

Lapsen huijaaminen, epätoden puhuminen, ei kuulu kasvatukseen.

'Abdullah ibn Mas’ud sanoi: "Valehtelu ei ole oikein, ei vakavissaan, eikä leikillään. Kenenkään teistä ei pitäisi luvata lapselleen jotain ja sitten olla antamatta sitä hänelle."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 21, Hadith 3, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Vanhempien on syytä muistaa, mitä sanovat lapselleen, etteivät huolimattomuudenkaan vuoksi tulisi luvanneeksi jotain, mikä ei tule toteutumaan, varsinkaan, kun lapset eivät välttämättä erota tahallisia tekoja tahattomista.

Abdullah ibn Amr ibn al-'As kertoi: ”Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Ne, jotka eivät osoita armoa nuorillemme ja eivät ymmärrä vanhuksiemme oikeuksia, eivät kuulu meihin.”
(Abu Dawud, kirja 42, hadith 4295, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Ylipäätään Koraanin jakeita ja haditheja, joissa käsketään pidättäytymään väkivallasta, puhumaan hyvää ja tuntemaan myötätuntoa ja armoa muita kohtaan, tulee soveltaa omia ja muiden lapsia kohtaan.

Lasten kanssa tulee olla kärsivällinen. Muhammad (rauha hänelle) ei sallinut sitä, että lapsia rangaistiin pienistä asioista. Kerrankin lapsi istui hänen sylissään ja alkoi virtsata. Isä torui häntä. Muhammad (rauha hänelle) ei sanonut mitään lapselle, vaan isälle: ”Tämä ei ole iso ongelma. Minun vaatteeni voi pestä. Mutta varo, miten kohtelet lastasi. Mikä voi korjata hänen itsetuntonsa, kun olet toiminut hänen kanssaan tällä tavoin julkisesti?”
(Kassamali, Tahera. Raising Children)

Um Khalid (Khalid bin Sa`idin tytär) kertoi:
”Menin Allahin lähettilään (rauha hänelle) luo ja minulla oli ylläni keltainen paita. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Sanah! Sanah!” (’Abdullah, kertoja, sanoi, että ’Sanah’ tarkoittaa ’hyvää’ etiopiaksi.)
Sitten aloin leikkiä Profeettojen sinetillä (Profeetan hartioiden välillä) ja isäni torui minua ankarasti siitä. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Anna hänen olla” ja sitten Allahin lähettiläs (rauha hänelle) pyysi Allahia antamaan minulle pitkän iän sanoen kolmesti: ”Pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut ja sitten pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut ja sitten pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut.” (Kertoja lisäsi: ”On sanottu, että hän eli pitkään, pitäen sitä keltaista mekkoa, kunnes sen väri muuttui tummaksi pitkän käytön jälkeen.”)
(Bukhari, vol 4, kirja 52, Hadith 305)



OIKEUDET LAIN EDESSÄ


Edistyksellisesti islam tunnusti lapsille lasten aseman lain edessä jo yli 1400 vuotta sitten. Lapsia ei saa rangaista samoista rikoksista niin ankarasti kuin aikuisia.AA

Tariq Al-Muharibi kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kohotti kätensä, kunnes näin hänen kainaloidensa valkoisuuden: "Ketään lasta ei pidä rangaista äitinsä rikoksen takia, ketään lasta ei pidä rangaista äitinsä rikoksen takia."
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 21, hadith 2670)

OIKEUS VANHEMPIIN


Abu Musa kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kirosi sen, joka erottaa äidin ja lapsen tai veljen veljestä.
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 12, Hadith 2250, da’if)

Abu Huraira kertoi: Mies tuli Profeetan luo: "Oi, Allahin apostoli! Minulle on syntynyt musta lapsi."
Profeetta kysyi häneltä: "Onko sinulla kameleja?"
Mies vastasi: "Kyllä."
Profeetta kysyi häneltä: "Minkä värisiä ne ovat?"
Mies vastasi: "Punaisia."
Profeetta sanoi: "Onko niiden joukossa harmaita?"
Mies vastasi: "Kyllä."
Profeetta sanoi: "Mistä se tulee?"
Hän sanoi: "Ehkä se on perinnöllistä."
Profeetta sanoi: "Ehkä viimeisin poikasi on sen värinen perinnöllisyyden vuoksi."
(Bukhari, vol 7, kirja 63, hadith 225)

Lasten oikeus vanhempiin on myös yksi niistä syistä, joiden vuoksi seksi kuuluu vain avioliittoon ja raiskaaminen on kielletty.

Toisinaan muualla kuin biologisten vanhempiensa luona kasvaneet lapset kertovat, että huoltajat pyrkivät kieltämään heiltä heidän vanhempansa: adoptiovanhemmat eivät ehkä halua kuulla puhuttavan ”toisista vanhemmista” tai sijaisvanhemmat saattavat, ilman syytä, yrittää estää holhokkiaan tapaamasta vanhempiaan. Islamissa sellaiselle käytökselle ei ole tilaa.

Vahvista (poikien) luonnollisia sukulaisuussuhteita isiinsä, sillä se on otollisempaa Jumalalle, mutta jos et tunne heidän oikeita isiään, pidä heitä uskonveljinä ja ystävinä; ei lueta syyksenne, jos te näissä asioissa erehdytte, paitsi milloin tahallanne niin teette; sillä Jumala on anteeksiantava, laupias.
(Koraani 33:5)

OIKEUS TASA-ARVOISEEN KOHTELUUN

Vanhempien tulee kohdella kaikkia lapsiaan tasa-arvoisesti. He eivät saa lapsista yhdelle enemmän rakkauden osoituksia tai materiaa kuin muille tai antaa saman ikäisistä lapsista toiselle enemmän vapauksia tai toiselle enemmän velvollisuuksia kuin toiselle.

An-Nu'man ibn Bashir kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kohtele lapsiasi tasa-arvoisesti; kohtele poikiasi tasa-arvoisesti."
(Abu Dawud, kirja 23, Hadith 353, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

An-Nu'man sanoi pitäessään Khutbahia:
"Isäni vei minut Allahin lähettilään luo pyytääkseen tätä todistamaan lahjaa, jonka hän oli antanut minulle.
Allahin lähettiläs sanoi: 'Onko sinulla muita lapsia hänen lisäkseen?'
Isäni sanoi: 'Kyllä.'
Hän sanoi: 'Kohtele heitä tasa-arvoisesti.'"
(Sunan an-Nasa’i, vol 4, kirja 31, hadith 3716)

Profeetta Muhammadin kerrotaan sanoneen: "Ole reilu ja oikeudenmukainen antaessasi lahjoja lapsillesi. Jos suosisin jompaa kumpaa sukupuoltaa lahjojen antamisessa, suosisin tyttöjä yli poikien."
(Abdulrahman Al-Sheha, Women In the Shade of Islam)

OIKEUS KOULUTUKSEEN

Kaikilla lapsilla on oikeus saada koulutusta ja sivistystä. Se on merkittävä osa islamia muslimin ikään katsomatta.

Abu Huraira kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Se, joka valitsee tiedon hankkimisen polun, Allah tekee hänelle helpoksi Paratiisiin vievän polun."
(Jami` at-Tirmidhi, kirja 41, Hadith 2, Darussalam sanoi, että tämä on sahih)

Sa'id Ibn Al-'asin auktoriteetilla kerrottiin, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Paras lahja, mitä isä voi lapselleen antaa, on koulutus ja kasvatus.”
(Tirmidhi)

Ihka ensimmäiset jakeet, jotka Koraanista paljastettiin, viittaavat opiskeluun ja tiedon hankkimiseen:

Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut, luonut ihmisen hyytyneestä verestä. Lue! Sillä Herrasi on ylevin; Hän, joka on opettanut käyttämään kynää, opettanut ihmiselle sen, mistä tämä ei ennen tiennyt.
(Koraani 96:1-5)

ORPOJEN OIKEUDET

Jos lapsella ei ole vanhempia paikalla, hän ei jää oman onnensa nojaan, vaan on muslimiyhteisön tehtävä huolehtia hänestä. Islam on tehnyt orpojen huolehtimisesta suuren hyveen ja määrännyt orvoille oikeuksia. Itsekin lapsena orpoutunut Profeetta Muhammad (rauha hänelle) tarjosi aikuisena suojaa ja tukea monille orvoille lapsille.

Mitä siis orpoon tulee, älä häntä sorra
(Koraani 93:9)

Ja tietäkää, että hankkimastanne sotasaaliista kuuluu viides osa Jumalalle, toisin sanoen Hänen lähettiläälleen ja tämän lähiomaisille, orvoille, köyhille ja vaeltajille, jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa. Jumalan on totisesti kaikki mahti.
(Koraani 8:41)

Sahl kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Minä ja henkilö, joka katsoo orvon perään, olemme Paratiisissa näin”, näyttäen keski- ja etusormeaan ja erottaen ne.” (Tarkoittaen, että he ovat hyvin lähekkäin.) (Bukhari, vol 7, kirja 63, Hadith 224)

Koraanissa on ainakin kolme jaetta, joissa kielletään erityisen ankarasti väärinkäyttämästä orvon omaisuutta.

Ja antakaa orvoille heidän omaisuutensa; älkää (holhoojina) vaihtako hyvää huonoksi älkääkä kuluttako heidän omaisuuttansa sekoittamalla sitä omaanne. Se olisi totisesti suuri synti.
(Koraani 4:2)

Varokaa tuhlaamasta sitä kevytmielisesti ja hätiköiden, ennenkuin he ovat täysi-ikäisiä. Rikas (holhooja) jättäköön holhokkien omaisuuden käyttämättä, ja se, joka itse on köyhä, kuluttakoon siitä vain kohtuulliseksi harkitun osan. Kun te luovutatte heille heidän omaisuutensa, niin olkoot teillä todistajat läsnä. Jumala valvoo tarkasti tilien tekoa.
(Koraani 4:6)

Ne, jotka vääryydellä nielevät orpojen omaisuuden, nielevät totisesti vain tulta vatsaansa, ja he tulevat Helvetin tulessa palamaan.
(Koraani 4:10)

Samaa Muhammad (rauha hänelle) opetti myös käytännön esimerkillään.

'Amr b. Suh'aib kertoi isänsä auktoriteetilla, että hänen isoisänsä kertoi, että mies tuli Profeetan (rauha hänelle) luo ja sanoi: ”Olen köyhä, minulla ei ole mitään ja minulla on orpo.”
Hän sanoi: ”Käytä orposi omaisuutta kuluttamatta sitä ylenpalttisisesti, älä kiirehdi sen kuluttamisessa, äläkä ota sitä kuin omaa omaisuuttasi.”
(Abu Dawud, kirja 17, hadith 2866, Al-Albani sanoi, että tämä on hasan sahih)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs sanoi:
”Muslimien keskuudessa paras talo on se, jossa on orpo, jota on hoidettu hyvin. Ja huonoin talo muslimien keskuudessa on se, jossa on huonosti kohdeltu orpo.”
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 23, da’if)

(c)


MITEN PROFEETTA MUHAMMAD SUHTAUTUI LAPSIIN?

Jo ylläolevissa kappaleissa on kuvattu monin tavoin Profeetta Muhammadin (rauha hänelle) suhtautumista lapsiin.
Kun hän eli, mitään ehkäisyä ei ollut, paitsi keskeytetty yhdyntä, eivätkä ihmiset muutenkaan eläneet niin pitkään kuin nykyään. Lapsia syntyi paljon ja kuoli paljon. Heihin olisi siis ollut helppo olla kiintymättä. Muhammad (rauha hänelle) kuitenkin tunsi lapsiaan kohtaan rakkautta ja hellyyttä ja suri näiden poismenoa. Lapsia hänelle syntyi seitsemän: neljä tyttöä ja kaksi poikaa ensimmäisen vaimonsa Khadijan kanssa sekä yksi poika vaimonsa Marian kanssa. Hänellä oli myös viisi lastenlasta, kaksi poikaa Hassan ja Hussein, sekä kolme tyttöä, Umm Kulthum, Zaynab ja Umamah. Hän ei milloinkaan lyönyt lasta.

Kerran Muhammad (rauha hänelle) kiusasi vaimojaan näyttämällä heille korua, jonka antaisi heistä sille, joka oli hänelle kaikkein rakkain. Herätettyään toivoa ja huolta vaimoissaan, hän antoi korun Umamahille.

Muhammad (rauha hänelle) tunnettiin myötätunnostaan ja lempeydestään myös muiden lapsia kohtaan. Hän leikki, vitsaili, jutteli ja kaverustui lasten kanssa. Kerran hän vieraili juutalaisen naapurinsa lapsen luona, kun poika oli sairaana.
(Yust, Karen-Marie: Nurturing Child And Adolescent Spirituality: Perspectives from the World's Religious Traditions.)

Yhtenä päivänä hän oli matkalla omille menoilleen, mutta pysähtyi jäädäkseen lohduttamaan lasta, jonka lemmikki-satakieli oli kuollut.
(Mm. Phipps, William: Muhammad and Jesus: A Comparison of the Prophets and Their Teachings.)

Perimätieto kertoo Muhammadin (rauha hänelle) lämpimistä väleistä tyttäreensä Fatimaan.

’Aisha, uskovien äiti sanoi: ”En koskaan nähnyt ketään, joka olisi muistuttanut niin paljon Allahin lähettilästä (rauha hänelle) puhetavassaan kuin Fatima. Kun Fatima tuli Allahin lähettilään luokse, Allahin lähettiläs nousi hänen vuokseen toivotti tervetulleeksi, suuteli ja antoi oman istumapaikkansa hänelle. Fatima tuli hänen luokseen hänen lopullisessa sairaudessaan [johon Lähettiläs kuoli] ja Allahin lähettiläs tervehti häntä ja suuteli häntä.” (Al-Adab, kirja 42, Hadith 971, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Al-Miswar bin Makhrama kertoi: Allahin apostoli sanoi:
"Fatima on osa minua ja se, joka vihastuttaa hänet, vihastuttaa minut."
(Bukhari, vol 5, kirja 57, hadith 61)

Monet Muhammadin (rauha hänelle) lapsista kuolivat nuorina ja hän suri heitä.

Anas bin Malik kertoi:
"Me menimme Allahin apostolin (rauha hänelle) kanssa seppä Abu Saifille ja hän oli Ibrahimin (Profeetan pojan) imettäjän aviomies. Allahin apostoli otti Ibrahimin ja suuteli tätä ja haisteli tätä ja myöhemmin tulimme Abu Saifin taloon ja tällä kertaa Ibrahim hengitti viimeisiä kertoja ja Allahin apostolin (rauha hänelle) silmät alkoivat vuotaa kyyneliä.
'Abdur Rahman bin 'Auf sanoi: "Oi, Allahin apostoli, jopa sinä itket?"
Hän sanoi, "Oi, Ibn 'Auf, tämä on armoa."
Sitten hän itki lisää ja sanoi: "Silmät valuvat kyyneliä ja sydän suree, ja me emme sano muuta kuin mikä miellyttää Herramme - oi, Ibrahim! Totisesti suremme erottuamme sinusta".
(Sahih Bukhari, Volume 2, kirja 23, hadith 390)

Al-Bara (bin Azib) kertoi, että Profeetta sanoi poikansa Ibrahimin kuoleman jälkeen: "Hänellä on imettäjä Paratiisissa."
(Bukhari, Vol 4, kirja 54, Hadith 477)

Muhammad (rauha hänelle) rakasti myös lapsenlapsiaan.

Al-Bara kertoi:
Näin Profeetan kantavan Al-Hasania [Fatiman poikaa] olkapäillään ja sanovan: "Oi, Allah! Minä rakastan häntä, joten ole kiltti, rakasta häntä."
(Sahih Bukhari, Vol 5, kirja 57, hadith 92)

Anas ibn Malik Profeetan palvelija, sanoi: ”En koskaan nähnyt ketään, joka oli niin lempeä lapsia kohtaan kuin Allahin lähettiläs (rauha hänelle). Hänen poikansa Ibrahim oli imettäjän luona Medinan kukkuloilla. Hän meni sinne ja me menimme hänen kanssaan ja hän astui sisään taloon, nosti poikansa ja suuteli tätä, tuli sitten takaisin.
(Muslim)

Usamah ibn Zaid (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoi: ”Allahin lähettiläs tapasi ottaa minut reidelleen ja laittaa Al-Hasan ibn ’Alin toiselle reidelleen ja sitten halata meitä ja sanoa: ’Oi, Allah! Ole armollinen heille, niin kuin minä olen armollinen heille.’”
(Bukhari, vol 8, kirja 73, Hadith 32)

Abu Huraira (radiyallahu anhu) raportoi: "Kun ihmiset näkivät uuden hedelmän, he toivat sen Allahin lähettiläälle (sallalahu aleihi wassalam). Kun Allahin lähettiläs (sallalahu aleihi wassalam) otti sen, hän sanoi:
Oi Allah, siunaa meitä hedelmissämme ja siunaa meitä kaupungissamme ja siunaa meitä Saa’:ssa ja Mudd’:issa (nämä ovat kaksi Medinassa käytettyä mittaa, joilla mitattiin taateleita, jne.), totisesti Ibrahim (aleihis-salam) on Sinun palvojasi ja ystäväsi ja profeettajasi ja totisesti minä olen sinun orjasi ja totisesti hän (Ibrahim) rukoili Sinua Mekassa ja minä rukoilen Sinua Medinassa kuten hän rukoili Sinua Mekassa.’
Abu Huraira sanoi: ”Sitten hän kutsui pienimmän lapsen ja antoi hänelle sen hedelmän.”
Sitten hän kutsui pienen lapsen, jolle hän antoi hedelmän.
(Tirmidhi, kirja 48, Hadith 85, sahih)

Um Qais bint Mihsin kertoi:
"Toin pienen poikani, joka ei ollut vielä alkanut syömään (tavallista ruokaa) Allahin apostolin luo, joka otti hänet istumaan syliinsä. Lapsi pissasi Profeetan vaatteelle, joten hän pyysi vettä ja kaatoi sitä likaantuneelle alueelle, eikä pessyt sitä."
(Sahih Bukhari, Vol 1, Kirja 4, hadith 223)

Abu Qatada Al-Ansari kertoi: "Allahin apostoli oli rukoilemassa ja hän piteli Umamaa, Zainabin tytärtä, Allahin apostolin tytärtä ja hän oli 'As bin Rabi'a bin 'AbduShamsin tytär. Kun Profeetta painautui maahan, hän laittoi tytön alas ja kun hän nousi, hän piteli tätä (kaulassaan).
(Sahih Bukhari, Vol 1, Kirja 9, hadith 495)

Anas bin Malik kertoi:
Profeetta sanoi:
"Kun aloitan rukouksen, aion pitkittää sitä, mutta kuullessani lapsen itkua, lyhennän rukousta, koska tiedän lapsen itkujen herättävän sen äidin kärsimykset."
(Sahih Bukhari, Vol 1, kirja 11, hadith 677)

Abu Huraira Ad-Dausi kertoi:
"Kerran Profeetta meni päivällä ulos. Hän ei puhunut minulle, enkä minä hänelle, kunnes hän tuli Bani Qainuqan torille ja istui alas Fatiman talon yhdistelmään ja kysyi pienestä pojasta (lapsenlapsestaan Al-Hasanista), mutta Fatima piti häntä sisällä vielä vähän aikaa.
Luulin, että hän oli joko vaihtamassa pojan vaatteita tai kylvettämässä tätä. Vähän ajan päästä poika tuli ulos juosten ja Profeetta halasi ja suuteli häntä ja sanoi sitten: 'Oi, Allah! Rakasta häntä ja rakasta kaikkia, jotka rakastavat häntä".
(Sahih Bukhari, Vol 3, kirja 34, hadith 333)

Anas kertoi:
"Palvelin Profeettaa 10 vuotta, eikä hän koskaan sanonut minulle 'uf' (osoittaen kärsimättömyyttä), eikä koskaan syyttänyt minua sanomalla: 'Miksi teit niin tai miksi et tehnyt niin?'"
(Sahih Bukhari, Volume 8, kirja 73, hadith 64)

Anas bin Malik kertoi, että hän ohitti joukon poikia ja tervehti heitä ja sanoi: "Profeetta tapasi tehdä niin".
(Sahih Bukhari, Volume 8, Kirja 74, hadith 264)

'Aisha kertoi: "Poikia tavattiin tuoda Profeetan luo ja hän tapasi pyytää Allahilta siunausta heille. Kerran imeväinen tuotiin hänelle ja se virtsasi hänen vaatteilleen. Hän pyysi vettä ja kaatoi sitä paikkaan, jossa oli pissaa, eikä pessyt vaatteitaan."
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 75, hadith 366)