Kun läheiset tekevät rukoilun vaikeaksi

Uusi muslimityttö pelkää perheensä näkevän hänet rukoilemassa; voiko hän rukoilla kylpyhuoneessa?

Palasin islamiin muutama vuosi sitten, alhamdolilah. Vanhempani halveksuvat sitä. He eivät anna minun rukoilla ja aiheuttavat minulle paljon surua. He itkettävät minua hyökätessään kimppuuni verbaalisesti. Yritän ylläpitää perhesuhteitani. Kun on aika rukoilla, yritän poistua huoneesta, ja sitä he eivät salli. Joten joskus joudun rukoilemaan kylppärissä, koska pelkään rukousajan muuten loppuvan. Olen tietoinen siitä, ettei niin pidä tehdä, mutta se on ainoa paikka, jossa he eivät voi nähdä minun rukoilevan. Jos he saavat minut kiinni rukoilemasa missään muualla, pelkään heidän vahingoittavan minua tai hyökkäävän kimppuuni henkisesti. Mitä voin tehdä?

Ylistys Allahille.

Ensinnäkin:

Pyydämme Allahia kasvattamaan uskoasi ja hurskauttasi ja suomaan sinulle ilon, että näkisit vanhempasi ja sukulaisesi johdatettavan islamiin.

Toiseksi:

Rukous on kaikkein tärkein islamin pilari kaksiosaisen uskontunnustuksen jälkeen, eikä ole sallittua laiminlyödä sitä tai olla huolimaton sen suhteen mistään syystä. Se on hoidettava kykyjensä mukaan, seisten tai istuen tai maaten. Sen voi tehdä vaikka elein kävellessään, jos on pakenemassa villieläintä tai tulvaa. Joten niin kauan kuin päässä on tervettä järkeä, rukouksesta ei luovuta. Jos on vaikeuksia rukoilla mihinkään aikaan, saa yhdistää Zuhrin ja 'Asrin, tai yhdistää Maghribin ja 'Ishan. Tämä on Allahin armoa.

Näinollen, jos se, että perheesi näkisi sinun rukoilevan, johtaisi ilmeisiin vaikeuksiin, kuten että sinua lyötäisiin tai heitettäisiin ulos tai kartettaisiin, saat rukoilla yhdessä Zuhrin ja 'Asrin, sekä Maghribin ja 'Ishan, joko aikaisemman tai myöhemmän rukouksen aikaan, kummin vain on sinulle helpompaa, koska rukousten yhdistäminen on sallittua monista syistä, mukaan lukien matkustaminen, sairaus, sade, pelko omasta tai omaisuutensa puolesta, ja helpotus hankaluuksiin ja vaikeuksiin.

Kylpyhuoneessa rukoilu ei ole sallittua, sillä se paikka on vain peseytymiseen tai tarpeiden tekemiseen, koska se on paholaisten asuinsija ja paikka, jossa 'awrat paljastetaan. Al-Tirmidhi (317), Abu Dawood (492) ja Ibn Maajah kertoivat Abu Sa‘eed al-Khudrin (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoneen: "Allahin lähettiläs (rauha ja siunaukset olkoon hänen yllään) sanoi: 'Kaikki maassa on rukouspaikkoja, paitsi hautausmaat ja kylpyhuoneet." Ibn Hibbaan ja al-Albaani luokittelivat tämän perimätiedon saheehiksi kirjassa Saheeh Sunan al-Tirmidhi.

Tämä perimätieto osoittaa, että kylpyhuoneessa suoritetut rukoukset eivät ole päteviä, sillä ei ole sallittua tehdä niin muuten kuin pakkotilanteissa, kuten jos vanhempiesi sinulle aiheuttama vahinko on äärimmäistä, etkä voi rukoilla missään muualla, edes yhdistelemällä rukouksia, kuten edellä mainittiin. Tässä tapauksessa sinun on sallittua rukoilla vessassa.

Sheikki Ibn Baazilta (olkoon Allah hänelle armollinen) kysyttiin kristitystä pojasta, josta tuli muslimi salaa ja hän pelkäsi vaikeuksia uskontonsa suhteen, jos perhe saisi tietää hänen kääntymyksestään, ja hän oli nuori opiskelija. Hänellä ei ollut rukouspaikkaa, ja hän pelkäsi, että jos perhe saisi tietää, he lähettäisivät hänet kaafir maahan tai yrittäisivät saada hänet luopumaan uskonnostaan ja hän oli henkilö, joka ei pystynyt olemaan järkkymätön, koska oli vasta nuori. Onko hänen sallittua rukoilla vessassa?

Hän vastasi: "Näyttää siltä, ettei siinä ole mitään väärää, jos hän ei pysty löytämään mitään muuta paikkaa. Jos hän rukoilee heidän edessään, he voivat saada tietää ja yrittää saada hänet luopumaan uskonnostaan. Jos hän ei löydä mitään muuta paikkaa, siinä ei ole mitään väärää, mutta hän saattaa löytää toisen paikan, tai hän voi löytää paikan osalle rukouksista, osalle ei. Niinpä jos hän löytää muun rukouspaikan, hänen tulee rukoilla siellä, sillä kylpyhuoneissa rukoilu on kielletty, samoin kuin hautausmailla. Mutta jos hän ei löydä mitään muuta rukouspaikkaa, hänen ei pidä laiminlyödä rukoustaan."

Katso myös Sheikki Munajidin luento Mashaakil wa’l-Hulool.

Löytääksesi lisää tietoa, katso myös vastaus kysymykseen nro. 100627.

Ja Allah tietää parhaiten.


https://islamqa.info/en/153572

Saako vaimo kieltäytyä seksistä?

Tekstin osat:
1) Saako seksistä kieltäytyä?
2) Mitä islam sanoo raiskauksesta ja pakottamisesta?

Osa 1:
Yhdet hämmennystä herättävimmät hadithit ovat tässä:
Abu Huraira (Allah olkoon tyytyväinen häneen) raportoi, että Allahin lähettilän (rauha hänelle) sanoi:
"Kun mies kutsuu vaimoaan sänkyyn ja hän ei tule, ja aviomies viettää yön vihaisena, enkelit kiroavat naista aamuun asti."
(Muslim, kirja 8, Hadith 3368)

Abu Huraira sanoi:
Profeetta (rh) sanoi: "Naisen ei pidä paastota (vapaaehtoisia paastoja) muuten kuin aviomiehensä luvalla, jos mies on kotona (pysymässä hänen kanssaan)."
(Bukhari, vol 7, kirja 62, Hadith 120)
(paastoaminen tarkoittaa, ettei harrasta seksiä auringonnousun ja laskun välillä)

Ensinnäkään, tuskinpa kukaan mies sen takia viettää yönsä vihaisena, että vaimo toisinaan kieltäytyy seksistä, jos hänellä yleensä ei ole tapana tehdä niin. (Tämä myös vahvistaa sen, ettei raiskausta hyväksytä; eihän mies silloin viettäisi öitä tyytymättömänä.) Kuten osa 2:stä selviää, mies ei saa painostaa, eikä pakottaa vaimoaan seksiin. Hänen kuuluu olla hellä ja kuulostella, millaisella tuulella vaimo on. Naisella on kuitenkin oikeus saada seksuaalinen tyydytys mieheltään - ja miehellä vaimoltaan.

Islam-nettiyliopiston Sunnipathin opettaja Ustadha Zaynab Ansari on sanonut "Profeetta (Allah häntä siunatkoon ja antakoon hänelle rauhan) oli äärimmäisen herkkyyden ja myötätunnon mies naisten suhteen. Muslimimiesten ja naisten tulee katsoa Profeetan elämää johdatuksena kaikissa asioissa, ei vain niissä, jotka liittyvät islamin rituaalisiin näkökulmiin, kuten rukoilu ja paasto.

Profeetan (Allah häntä siunatkoon ja antakoon hänelle rauhan) intiimisuhteet olivat rakkauden ja hellyyden sävyttämät, hänen vaimojaan kohtaan. Tässä valossa meidän pitää tulkita yllämainittua hadithia. Tämä hadith on varoitus naisille, jotka käyttävät seksiä aseena miehiään vastaan. Se ei tuomitse kaikkia naisia, jotka ovat koskaan kieltäytyneet miehiltään. Itseasiassa islamin laki antaa naiselle oikeuden kieltäytytyä seksistä, kun seksuaalinen aktiiviisuus olisi vahingollista heidän hyvinvoinnilleen.

Se, mitä naisten tulee harjoitella tällä saralla, on myötunto, kärsivällisyys ja tahdikkuus. On eri asia kieltäytyä mieheltään joka kerta, kuin kieltäytyä, koska on väsynyt. Se ei saa tulla tavaksi. Tätä vastaan vaimojen tulee vartioida. Seksi on yksi onnellisen avioliiton keskeisimmistä osista, ja tähän kyseinen hadith viittasi." [1]

Tohtori Shehzad Saleem, joka on perustanut islam-nettikursseja tarjoavan studying-islam.orgin ja omaa tohtorin tutkinnon Koraanin historiasta, sanoo: "Ennenkaikkea, ennen kuin voimme ymmärtää tämän perimätiedon, otamme huomioon pari asiaa. Ensinnäkin me tiedämme, että miestä ja vaimoa pidetään oikeutettuina toisiinsa, sillä he tarjoavat toisilleen ainoan laillisen seksuaalinen tyydytyksen, joten tämä oikeus on hyvin, hyvin tärkeä asia, mikä pitää ymmärtää kaikissa tapauksissa. Seksin saaminen kuuluu todella vahvasti miehen tai vaimon perustarpeisiin.

Se, mikä meidän pitää ymmärtää, on, että kaikissa haditheissa on tavallisia poikkeuksia, esimerkiksi tämä hadith ei huomioi tilanteita, joissa vaimo - tai mies - on väsynyt tai hän ei ole sillä tuulella. Todellinen asia, mikä pitää ymmärtää tässä, on, että kun vaimo tarkoituksella alkaa vältellä miestä, hän tarkoituksella alkaa vältellä miehen sänkyä, hän ei halua intiimisuhdetta miehensä kanssa, silloin tämä määräys pätee [hadith koskee niitä tilanteita]. Toinen todella tärkeä asia, mikä pitää ymmärtää, että tässä kertomuksessa puhutellaan miehiä yhtä lailla, ja tietysti heidän puoleltakaan ei sallita sellaista välttelyä. 

Kun katsomme muita kertomuksia Koraanista tulemme ymmärtämään sen, että miehet itse eivät saa katkaista seksisuhteita vaimoihinsa. Tätä on käsitelty tarinassa, jossa arabit Profeetan aikaan vannoivat, etteivät harrastaisi seksiä vaimojensa kanssa. Koraani sanoo heille, että heidän pitää odottaa neljä kuukautta ja sen jälkeen valita nämä suhteet tai erota vaimoista.
("Ne, jotka vannovat pysyvänsä erillään vaimoistaan, odottakoot neljän kuukauden ajan; jos he muuttavat mielensä, niin on Jumala totisesti sääliväinen ja laupias." 2:226) Normaaleissa olosuhtessa miehelle ei ole ollenkaan sopivaa ottaa tällaista asennetta.

Tämä hadith liittyy tilanteisiin, joissa vaimo tarkoituksella välttelee miestään ja tämä ei liity tilanteisiin joissa vaimo on esimerkiksi väsynyt, hän ei ole oikeassa mielentilassa tai hän ei jostain muusta laillisesta syystä halua seksiä."

Jos mies esimerkiksi haluaisi seksiä joka päivä ja vaimon halut ovat paljon pienemmät, he voivat tehdä kompromissin, jossa kumpikin tulee puolimatkassa vastaan. Seksi on kuitenkin ihan mukavaa, joten siitä voi oppia nauttimaan entistä enemmän, vaikka tuntuisi, että pärjää ilmankin.
Roskalehdet ja televisio antavat ehkä sellaisen käsityksen, että pitää olla hillittömät halut päällä ennen kuin aletaan harrastaa seksiä ja jokaisella seksikerralla on saatava räjähdysmäiset määrät orgasmeja. Miksi vieläpä näin intiimille asialle asetetaan tällaisia vaatimuksia? Seksi on vain yksi osa avioelämää, joten on luonnollista, ettei kaikki mene aina niin kuin Strömsössä ja rakkaudesta puolisoon sitä voi harrastaa neutraalissakin mielentilassa. Tuskinpa kenestäkään naisesta tai miehestä on aina erityisen ihanaa siivota taloa, mutta ei kukaan kyseenalaista hänen velvollisuutaan pitää huusholli ihmisasuttavassa kunnossa, eikä vanhemmuuskaan ole aina juhlaa, mutta kakarat pitää silti hoitaa, jos niitä on.
Se on tietysti eri asia, jos seksi todella tuntuu pahalta (ja puoliso sitä kuitenkin haluaisi). Se on ongelma, joka vaatii selvittämistä.
Ihmisten, myös muslimien keskuudessa esiintyy aseksuaaleja, joilla ei ole kiinnostusta, eikä tarvetta seksiin. Tämä ei ole sairaus, mutta tällaisen uskovan velvollisuus on ilmoittaa tällaisesta ominaisuudestaan potentiaaliselle puolisokandidaatille - ja täten pysyä aviottomana tai etsiä kumppani, joka ei myöskään kaipaa seksiä.

Mutta eikö pihtaaminenkin ole ihmisoikeus? Siitä voi tietysti olla montaa mieltä, mutta naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, gynekologi ja seksuaalineuvoja Merja Metsä-Heikkilä sanoo Hyvä terveys 2/2012-lehdessä:
"Mielestäni parisuhde on sanaton sopimus seksuaalisesta kanssakäymisestä, ja haluttomuus on sopimusrikkomus. Jos nainen katsoo oikeudekseen kieltäytyä seksistä vastoin puolison toiveita, hänen pitää olla valmis hyväksymään seuraukset.
Tärkeää on selvittää vaihtoehdot. Molempien kannalta on parempi löytää siedettävä ratkaisu kuin kitua välitilassa. Äärimmäisin vaihtoehto on hyväksyä ero.
Puolisot voivat myös sopia siitä, että seksiä harrastetaan tiettyinä päivinä viikosta tai kuukaudesta. Tämä ei ole uhrautumista, jos haluton rakastaa kumppaniaan. Kyse on rakkaudenteosta, jossa astutaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Ainahan parisuhteessa tehdään kompromisseja ja jotain hyvää toiselle."


Avioliitto ei ole omien halujen - tai haluttomuuden - sokeaa seuraamista. Se on yhteisen hyvän vuoksi toimimista ja toisen rakastamista. Jos mies pyytää vaimoaan vuoteeseen, kun vaimo ei ole märkä, se on kuin jos mies pyytäisi vaimoa laittamaan lohikeittoa, kun vaimo haluaisi katsoa Simpsoneita tai vaimo ei itse pidä lohikeitosta. Pakottaa ei ketään voi, eikä pakottamisesta saa lähteä, mutta sopan laittaminen silloin tällöin olisi perheen onnellisuutta edistävä rakkaudenteko.

Osa 2:
Tässä myös linkki aiempaan kirjoitukseeni, jossa kerrotaan islamin kanta raiskaukseen yleisesti. Oikeastaan, kerrottakoon se myös tässä: rangaistuksena raiskauksesta määrätään kuolema. Todistajia teolle ei tarvita.
Uhrin toiminta ei vaikuta ei vähennä raiskaajan syyllisyyttä, se ei vaikuta tuomioon.

Seksi on tarkoitettu avioliiton molempien osapuolien yhteiseksi iloksi:
"Eräs Hänen merkeistään on se, että Hän on teistä itsestänne luonut teille puolisot, jotta löytäisitte heistä tyydytyksen, ja Hän on antanut teille keskinäistä rakkautta ja laupeutta. Totisesti, tässä on merkkejä niille, jotka ajattelevat."
(Koraani 30:21)

Kaikki islamin opetukset tähdentävät, että avioliitto ja seksi perustuvat rakkauteen ja yhteisymmärrykseen. Raiskaus ei ole tätä, vaan vallankäytön muoto. Puolisoiden tulee aina välttää vahingoittamasta toisiaan.

Muhammad (rh) on muunmuassa sanonut: "Parhaat teistä ovat ne, jotka ovat parhaita vaimoilleen."
(Riyad as-Salihin, kirja 1, hadith 278)

Allah on määrännyt Koraanissaan: "[k]ohdelkaa heitä [vaimojanne] hyväntahtoisesti."
(Koraani 4:19)

Koraani kieltää suoraan kaiken pakottamisen myös 2:223 kuvaillessaan, että "vaimonne ovat teidän peltonne".

Koraanin selitysteoksen kirjoittanut Mawlana Abul-Ala Mawdudi on kommentoinut tätä jaetta näin:
"Maanviljelijä kylvää siemenen saadakseen satoa, mutta hän ei kylvä sitä huonoon aikaan, eikä viljele sitä tavalla, joka vahingoittaa tai uuvuttaa maaperän. Hän on viisas ja harkitseva, eikä kiirehdi mellastamaan."
(Afzalur Rahman, Quranic Sciences, London 1981, s. 285)

Näin puolisoiden on meneteltävä sängyssä.
Abul-Ala Mawdudi kuvailee vielä tarkemmin vaimon raiskauksen vakavia seurauksia ja vaati miehiä ottamaan vaimojensa tunteet huomioon eli aviomies ei saa "ottaa vaimosta kiinni ja hangata siementä (siemennestettä) ja lopettaa lisääntymispuuhia [seksiä]. Tässä tapauksessa vahinko ei joskus ole enää korjattavissa, koska nainen, toisin kuin maatila, on hyvin herkkä ja hänellä on emootioita, tunteita ja vahvoja intohimoja, jotka tulee täyttää täysin ja huomioida oikealla ja sopivalla tavalla."
Hän sanoo vielä:
"Allah ei ole luonut naisia vain miesten nautinnoksi ja viihdykkeeksi. Näiden kahden välinen suhde on vakava suhde, kuten maanviljelijän ja hänen peltonsa."

Muhammad (rh) myös varoitteli aviomiehiä sanomalla:
"Kenenkään teistä ei pitäisi langeta vaimoonsa kuin elukka."
(Daylami)

Ihminen ei ole eläin, jonka olisi pakko toteuttaa sukupuolisia halujaan heti kun niitä on ja jonka ei tarvitse välitä toisten tunteista ja asettua heidän asemaansa.

Myriam Francois-Cerrah Oxford University Islamic Societysta on sanonut:
"Seksi todella on osa avioliittoa, mutta raiskaus ei ole. Raiskaus on väkivallan muoto, joka ilmenee seksuaalisena hyökkäyksenä; sillä ei ole mitään tekemistä seksin, rakkauden tai intiimiyden kanssa. Tämä [raiskauksen hyväksyminen] ei ole sharian kanta."

Huomattava muslimioppinut sheikki Muhammad Al-Hanooti, Pohjois-Amerikan lakioppineuvostosta (North American Fiqh Council) sanoi:
"Intiimiyden pitäisi olla etiketin ja yhteisymmärryksen mukaista, ei abstraktin himon. Muhammad (rh) harrasti paljon esileikkiä ja hyväilyä vaimojensa kanssa ja puolison siis tulee olla sillä tuulella, että hän haluaa intiimiyttä. Hadith tarkoittaa, että naisen tulee vastata positiivisesti. Miehen ei tule koskaan pakottaa vaimoaan."

Tunnettu saudioppinut Ibn al-`Uthaymin sanoi:
"Profeetta (rauha hänelle) sanoi: 'Ei saa vahingoittaa, eikä aiheuttaa molemminpuolista vahinkoa.' Miehen tulisi joko pidättäytyä tai nauttia vaimonsa seurasta tavalla, joka ei vahingoita häntä. Joten tämä tarkoittaa, ettei mitään sellaista kuin raiskaus tule olla islamilaisessa avioliitossa eli avioliitossa, jota hallitsevat Kaikkivaltiaan Allahin säännöt ja opetukset ja ylevän Profeetta Muhammadin (rh) kaunis esimerkki. Miehen ja vaimon välisen sukupuolisuhteen tulee perustua molemminpuoliseen rakkauteen ja kunnioitukseen."



[1] http://spa.qibla.com/issue_view.asp?HD=11&ID=11585&CATE=117

Vastine Islamopas.netin kirjoitukseen Naisen asema islamissa

Sivusto on ulkoasua myöten huolellisesti tehty ja saattaa ensin vaikuttaa luotettavalta, mutta huolellisemmassa tarkastelussa paljastuu, että siellä on paljon virheellistä tietoa ja lähdemerkinnät loistavat poissaolollaan. 

Miehet hallitsevat naisia, eikä miespuolinen ole niin kuin naispuolinen

Islamissa nainen itsenäinen olento ja toimija, jolla on määräysvalta omiin asioihinsa ja joka edustaa itseään. Näin on, oli kysymys naisen pankkiasioista, oikeudessa todistamisesta tai jostain muusta. Naista ei voi myöskään naittaa ilman hänen lupaansa. Aikuisella naisella ei ole huoltajaa, jolta naisen täytyisi kysyä lupia ennen kuin tekee asioita.

Kissa ei ole sama kuin koira.

Pyrkiessään tähän päämäärään Muhammed hyväksyi ennen islamiakin vallinneita perinteitä (Jihali), jos se edisti hänen asiaansa.

Mitäköhän tämä nyt sitten tarkoittaa? Islamiin keskeisiin uskomuksiin kuuluu esim. henkiolennot, joihin pakana-arabit uskoivat jo ennen Muhammadin (rauha hänelle) aikaa, mutta en näe, että niiden olemassaolon tunnustaminen olisi hänen asiaansa juuri edistänyt, kun monet pakanat silti häntä niin katkerasti vihasivat. Muhammad (rh) ei missään vaiheessa joustanut viestinsä suhteen, eikä muuttanut sitä.

Toisin kuin kristityt, jotka viettävät joulua ja tekevät pyhiinvaelluksia pakanoiden muinaisille palvontapaikoille, muslimit ovat aina olleet melkoisen tarkkoja, etteivät omaksuisi ei-muslimien perinteitä tai symboleja - jotkut muslimit jopa repivät Niken vaatteista merkit irti, koska Nike oli yksi antiikin Kreikan jumalista.

Naisen ei tule käytöksellään antaa vaikutelmaa, että hän hallitsisi miestään.

Ei niin, koska hänen ei pidä hallita. Eikä miehen tule antaa käytöksellään sellaista vaikutelmaa, koska hänen ei pidä hallita naista, omaa vaimoaan tai ketään muutakaan naista.

Muhammedin naisia koskevat rajoitukset kieltävät naista puhumasta ilman miehensä lupaa tai kulkemasta keskellä tietä.

Höpönpöpönpöppö, eikä kiellä.
Kun kävin katsomassa englanninkielistä sivua, josta artikkeli on tiivistetty, niin siellä sanottiin, että "I would like to present a list of a woman's duties to her husband as quoted from a book recently published in Arabic" eli "haluaisin esitellä listan vaimon velvollisuuksista miestä kohtaan, joka on kirjassa, joka on hiljattain julkaistu arabiaksi". Missään sivulla, siis missään, ei mainittu kirjan nimeä tai kirjoittajaa - itseasiassa ei edes sanottu, että kirjalla olisi mitään tekemistä islamin kanssa!
Sitäpaitsi kun me haluamme tutustua islamiin, emme tarvitse mitään tuollaisia kirjoja. Tarvitsemme Koraanin ja hadith-kokoelmat ja voimme käyttää tukenamme jotain Koraanin selitysteosta.

Koraanin tärkein jae, jota lainataan todistamaan, että naiset ovat miehiä ala-arvoisempia, kuuluu:
"Miehet olkoot naisten esimiehiä sillä oikeudella, jonka Jumala on antanut toisille ennen toisia, ja sen perusteella, mitä he ovat antaneet omaisuudestaan" (Suura al-Nisa 4:34).

Pitäisikö tämä sitten ottaa vakavasti? Koraanissa ei ole yhtään jaetta, jonka mukaan naiset olisivat ala-arvoisempia, eikä myöskään tässä niin sanota. Olen kommentoinut tuota jaetta täällä blogissani. 

Naisia ei tule tervehtiä eivätkä he saa tervehtiä muita.

Ei, asia on päinvastoin.

Kun teitä tervehditään (hyvällä) tervehdyksellä, niin tervehtikää takaisin vielä paremmalla tai vastatkaa samalla. Katso, Jumala pitää lukua kaikesta. 
Koraani 4:86

'Abdullah bin 'Amr kertoi: "Mies kysyi Profeetalta: "Minkälaiset teot ovat islamissa hyviä?" Profeetta vastasi: "Ruokkia köyhiä ja tervehtiä niitä, jotka tuntee ja niitä, joita ei tunne."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 11)

Abu Huraira raportoi:

Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Te ette pääse Paratiisiin, ennen kuin uskotte (kaikkiin uskon kirjoituksiin) ja te ette usko, ennen kuin rakastatte toisianne. Enkö osoittaisi teille asiaa, jonka tekeminen kasvattaa rakkautta toisiinne; (tervehtikää toisianne sanomalla) as-salamu alaikum.”

(Sahih Muslim, kirja 1, hadith 96)

Imran ibn Husayn kertoi:

Mies tuli Profeetan (rauha hänelle) luo ja sanoi: "Rauha sinulle!"
Hän vastasi tervehdykseen. Sitten mies istui alas.
Profeetta sanoi: "Kymmenen."
Toinen mies tuli ja sanoi: "Rauha ja Allahin siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi tervehdykseen, kun mies istui alas. 
Hän sanoi: "Kaksikymmentä."
Toinen mies tuli ja sanoi: "Rauha ja Allahin siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi miehelle ja tämän istuutuessa mies sanoi: "Siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi miehelle ja kun tämä istui alas, hän sanoi: Kolmekymmentä."

(Abu Dawud, kirja 42, hadith 5176, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Erään toisen perimätiedon mukaan Muhammed kuvasi naisia epäpuhtaiksi. Naisen, aasin tai koiran kulkeminen kivenheiton päästä rukoilijasta, saastuttaa ja keskeyttää tämän rukouksen. 

Ei sellaista perimätietoa ole.
Julkaisin aiemmin blogissani kirjoituksen "Naiset = aasit ja koirat?", jossa selitän tämän sekaannuksen. Lähetin sivustolle palautetta tästä kohdasta ja ihan mukavanoloinen kristitty vastasi minulle lähettävänsä kommenttini ystävälleni, joka hankki ja käänsi tuon artikkelin. Tästä huolimatta tuo virheellinen tieto on edelleen sivustolla. Siltä varalta, että joku ei jaksa klikata artikkeliani auki tai tämä olisi selkeämpää näin, kopioin sen tähän:

'Aisha kertoi: "Kolme asiaa, jotka mitätöivät rukouksen, mainittiin minulle. He sanoivat: 'Rukouksen mitätöi koira, aasi ja nainen (kun he kulkevat rukoilevan ihmisen ohi)."
Sanoin: "Olette tehneet meistä (naisista) koiria. Näin Profeetan rukoilevan kun makasin sängylläni hänen ja Qiblan (rukoussuunan) välillä. Aina kun tarvitsin jotain, hipsin vaivihkaa pois, sillä en halunnut olla häntä päin."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 490)

Mitä tämä hadith tarkoittaa?

Profeetan vaimo 'Aisha keskusteli joidenkin muslimien kanssa, jotka eivät tienneet, mikä mitätöi rukouksen. 'Aisha kertoi tietävänsä, mitkä sen mitätöivät. Nämä muslimit sanoivat, että kun nainen tai koira tai aasi kulkee rukoilevan ihmisen ohi, rukous mitätöityy. 'Aisha korjasi heidän erehdyksensä sarkasmilla, sanomalla, että he ovat tehneet naisista koiria ja hän sanoi, että kun Profeetta rukoili yöllä vapaaehtoisia rukouksiaan hänen huoneeseen, hänen sänkynsä, jossa hän - 'Aisha - makaili, oli Profeetan edessä. Nämä muslimit olivat siis väärässä: rukous ei mitätöidy sillä, että nainen on rukoilijan edessä.

Muut Bukharin hadithit vahvistavat tämän.

'Aisha kertoi: "Profeetta tapasi rukoilla, kun nukuin sängyssä hänen edessään. Aina kun hän halusi rukoilla Witrin, hän herätti minut ja rukoilin Witrin.
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 491)

'Aisha kertoi: "Tapasin nukkua Allahin apostolin edessä jalkojeni ollessa vastapäätä Qiblaa (jalat olivat Profeetan edessä); ja aina kun hän kumartui maahan, hän työnsi jalkojani ja aina kun hän nousi ylös, oikaisin jalkani."
'Aisha lisäsi: "Noina päivinä taloissa ei ollut lamppuja."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 492)

'Aisha kertoi: "Allahin apostoli tapasi nousta yöllä rukoilemaan, kun minä makasin hänen ja Qiblan välissä hänen perheensä sängyssä."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 494)

Muhammed kuvasi naista ilkeänä petona ja epäili hänet luodun ainoastaan pahuuteen. -- Naisen turvana onkin vain hauta ja avioliitto, joista perimätieto pitää hautaa parempana vaihtoehtona.  

Olen ollut muslimi jo sen verran kauan, että melkein naurattaa. Mitä tähän nyt sitten voisin sanoa? Muhammad (rh) ei milloinkaan, koskaan kuvannut naisia noin. Naiset luotiin palvomaan Allahia, kuten miehet ja jinnit. (Koraanissa Aatamin ja Eevan tarinakin eroaa Raamatun vastaavasta siten, että Raamatussa kaikki pahuus lähti Eevasta, jonka vuoksi Jumalan pojan piti kuolla, kun taas Koraanissa Aatami ja Eeva olivat täsmälleen yhtä syyllisiä omiin virheisiinsä, eikä kenenkään muun tarvitse kärsiä heidän vuokseen.)
Muslimilla, naisella tai miehellä, ei muuten ole mitään velvollisuutta mennä naimisiin, joskin on suositeltavaa mennä. Itsemurha on kielletty, joten pieleen meni tälläkin kerralla.

Ibn Abbasin perimätiedon mukaan tulen palvojat, juutalaiset ja siat naisten lisäksi pilaavat rukouksen. 

En tunne tällaista hadithia, en ole niin paljon perehtynyt tämän aihealueen perimätietoon, joten en siitä voi sitten kommentoida. En myöskään ole aivan selvillä, mitä kirjoittaja tällä tarkoittaa.
Kun muslimi rukoilee, myöskään mies ei saa mennä siihen eteen kävelemään tai seisoskelemaan.

Ibn Abbas sanoo perimätiedon mukaan, että lauseella "Allah on antanut toiselle etuoikeuden ennen toisia" (Suura al-Nisa 4:34) Koraani tarkoittaa, että "Allah suosi miehiä enemmän kuin naisia miehen terveen järjen perusteella jakaen kullekin osuutensa ja perinnön." 

Mitähän tämäkin nyt tarkoittaa? Meni ohi... Mies saa perintöä enemmän kuin nainen, koska hänen vastuullaan on perheen elättäminen ja köyhien sukulaisten avustaminen.

Muhammedin mukaan harvat naiset pääsevät taivaaseen, ja helvetin tuli luotiin naisia varten. Sieltä pelastuu vain tottelemalla miestään. Naiset ovat viinin ohella pahin miehiä kohtaava kiusaus ja miesten tuleekin varoa naisia, sillä ensimmäinen Israelin lapsiakin kohdannut kiusaus oli naisen aiheuttama. 

No onpa silläkin huvit, joka näitä juttuja keksii.

Hevosen ja kodin ohella nainen on huono enne.

Juu, näin Muhammad (rh) 'Abdullah bin Umarin mukaan sanoi. 
Taisit vain unohtaa pikkujutun
: tuolla logiikalla islam suhtautuu hevosiin ja koteihin negatiivisesti. (Luepa nämä tekstit, jos luulet, että niin on:
http://mylifeasnazdar.blogspot.fi/2013/06/islam-ja-hevoset.html
http://www.tunturisusi.com/hevoset/islam.htm
ja olihan Muhammadilla 
(rh) koti, jne...)
Kodissa huono enne on se, jos koti sijaitsee huonolla alueella, jossa on hankaluuksia aiheuttavia naapureita, hevosessa, jos sitä käytetään vääriin tarkoituksiin, naisessa, jos hän on epäuskova tai uskonnosta välinpitämätön, hän ei ole 
Allahista muistuttava vaimo ja esim. aviorikoksella aiheuttaa kärsimystä miehelleen.

Ja ei, en ole itse keksinyt tuota.




Mahmud Shatutin väittää kuitenkin, että naisten asema islamissa on parempi kuin muissa uskonnoissa tai yhteiskunnissa.

En tiedä, kuka on Mahmud Shatut, mutta objektiivisesti tarkasteltuna, voidaanko väittää muuta?

Ja joka sielulle maksetaan palkkansa kaikesta, mitä se on tehnyt

Islamkriitikoiden tavoite tässä elämässä on saavutettu, mutta seuraukset on kohdattava myös seuraavassa.

Kaikista lääkärien ponnisteluista huolimatta raskaana ollut musliminainen, jonka kimppuun kaksi islamofobista miestä hyökkäsi Pariisissa Argenteuilin lähiössä, sai keskenmenon ja menetti vauvansa.

Kaksi miestä hyökkäsivät fyysisesti 21-vuotiaan musliminaisen kimppuun, joka oli neljännellä kuulla raskaana. Hyökkääjät yrittivät ensin ottaa hänen päähuiviaan pois ja sitten leikkasivat hänen hiuksiaan ja repivät osan hänen vaatteistaan. Kun nainen oli huutanut olevansa raskaana, toinen hyökkääjistä oli alkanut potkia häntä vatsaan.

Hänet vietiin Argenteuilin sairaalaan, jossa hänen vammojaan hoidettiin.

Daily Mail raportoi, että poliisin sanoneen, että miehet huusivat naiselle rasistisia loukkauksia, sanoen, ettei huivia enää hyväksytä Ranskassa.

"Hänen aviomiehensä soitti minulle tänään iltapäivällä. Hän menetti vauvan", lakimies kertoi AFP:n uutistoimistolle. Hän lisäsi, että perhe kauhistui tragediasta, eikä kommentoi enempää.

Tutkintaa hoitava Ranskan poliisi on vahvistanut AFP:lle naisen menettäneen vauvan. Syyttäjä Yves Jannier sanoi myös, että naista oli potkittu lanteille, ennen kuin hän pääsi pakenemaan.

Kolme viikkoa sitten sattui samankaltainen tapaus, kun huivipäisen musliminaisen kimppuun hyökättiin samassa Pariisin osassa.

Lähde: http://www.todayszaman.com/newsDetail_getNewsById.action?newsId=318574

Ja joka sielulle maksetaan palkkansa kaikesta, mitä se on tehnyt; Hän tietää kaikki heidän tekonsa.  
Koraani 39:70

Jos mikä hyvänsä sielu, joka on tehnyt vääryyttä, omistaisi kaiken, mitä maan päällä on, hän tarjoaisi sen varmasti lunnaiksi puolestaan, ja kun he näkevät tuomion, he ilmaisevat katumuksensa. Heidän asiansa ratkaistaan totuuden mukaan, eikä heille vääryyttä tehdä.
Koraani 10:54

Muslimien suvaitsevaisuus

5. Ei-muslimien menestys muslimien johtamissa maissa

Mietitäänpä vähän...
Mitä muslimeille on tapahtunut missä tahansa maassa, jossa ei-muslimit johtivat heitä?
Kommunisti-Venäjällä heidät pakotettiin marssimaan Siperian gullaggeihin (orjatyöleireihin).
Itäisessä Euroopassa Bosnian ja Srebrenican kansanmurha odotti heitä. Palestiinassa muslimit ovat viimeiset 60 vuotta kokeneet  miehitystä, nöyryytystä ja vangituksi tulemista. Espanjassa oli totaalinen hävitys, josta yksikään ihminen ei jäänyt huutamaan adhaania.

Vaan entä mitä muslimimaissa asuville ei-muslimeille on tapahtunut?

Moguli-Intiassa hindut selviytyivät, kukoistivat ja lopulta ottivat paikan haltuunsa. Umayyad-Espanjassa he elivät kaikki onnellisesti koko Euroopan moderneimmassa maassa. Ottomaani-imperiumissa juutalaiset löysivät turvan ja uuden kultakauden. Egyptissä ja Syyriassa on merkittävä kristittyjen vähemmistö, vaikka ne ovat olleet muslimien vallan alla 1400 vuotta. Muslimit ovat lähes aina olleet suvaitsevaisia ei-muslimi vähemmistöjä/enemmistöjä kohtaan maissa, joita ovat hallinneet. Jos islam olisi ollut yhtä suvaitsematon kuin muut ideologiat, ei-muslimiyhteisöt muslimimaailmassa olisivat kadonneet aivan kuin Espanjan nummet.

4. Muun väestön viisauden suojelu

Valloittaville ihmisille on tavallista olla näkemättä mitään arvoa kukistamissaan vihollisisissa. Koloniaalisen lännen orientalistikiihkoilu islamia ja muslimeja kohtaan on totisesti ollut todiste tästä tähän päivään saakka.
Islamia usein kuvaillaan ihmiskunnalle hyödyttömäksi ja muslimeja takapajuisiksi, vaikka päinvastaisesta on paljon suuria todisteita. Kuitenkin muslimikalifaatin aikana muiden kulttuureita ja kulttuuriperintöä kunnioitettiin. Tämä muiden viisauden suvaitseminen ja sen nöyrä hyväksyminen, että he, valloittajat, voisivat oppia valloitetuilta, teki muslimeista maailman tiedon vartijoita.
Ei ole ihme, että vanhimmat yliopistot ovat kaikki muslimimaailmasta. Kaikki muinaisten kreikkalaisten filosofiasta, muinaisen Intian numeerinen järjestelmä ja muinaisen Persian maanviljelyksen ihmeet säästettiin jälkipolvia varten, sen sijaan, että ne olisi tuhottu.

3. Jerusalemin valloitus

Ristiretkeilijä kronikat mainitsevat värikkään yksityiskohdan tapahtumasta, joka sattui, kun he valloittivat Jerusalemia.
"Meidän hevosemme kahlasivat polvia myöten saraseenien (muslimien) veressä", kirjoitti yksi temppeliherra.
He juhlivat veristä voittoaan muuttamalla kauniin Kalliomoskeijan ja Al Aqsan moskeijan palatseiksi ja talleiksi. Vuosisata myöhemmin Salahuddin oli viimeinen saapunut Jerusalemin porteille korjattuaan ensimmäisten ja toisten ristiretkeilijöiden väärinteot.
Salahuddin olisi voinut rynnäköidä kaupunkiin, kuten ristiretkeilijät ennen häntä ja jyrätä Pyhän haudan kirkon.
Itseasiassa juuri sitä osa hänen armeijastaan halusi. Sen sijaan hän neuvotteli kaupungin luovuttamisesta sillä, että kaikki asukkaat maksaisivat tietyn suuruiset lunnaat. Kun hän näki, että monilla köyhillä kristityillä ei ollut tarpeeksi rahaa maksakseen lunnaita, tämä suvaitsevainen muslimivalloittaja maksoi hänen lunnaansa omasta taskustaan. Hänen esimerkkinsä nähdessään sotilaat tekivät samoin. 

2. Juutalaisten pelastaminen - kahdesti

Euroopan juutalaiset ovat aina olleet vainottu vähemmistö. He ovat kärsineet loputtomasti eläessään ghettoissa ja kun heitä on pilkattu avoimesti ja vainottu säännöllisesti. Missään tämä ei ollut pahempaa kuin Pyreneiden niemimaalla, jossa visigootti-kuninkaat päättivät päteä hiljattain löytämällään katolisella uskolla tekemällä elämästä helvettiä kaikille juutalaisille.

Ensin he ottivat heidän lapasensa ja kun se ei riittänyt juutalaisten hävittämiseksi Espanjasta, he päättivät potkia heidät ulos. Mutta ennen kuin he ehtivät saattaa loppuun etnistä puhdistustaan, muslimit olivat saapuneet ja laittaneet lopun sellaiselle barbaarisuudelle. Juutalaiset eivät olleet vain vapaita elämään elämäänsä, vaan heitä myös tuettiin välittömästi ja päästettiin korkeisiin virkoihin hallitukseen.
Tämä tilanne jatkui lähes 800 vuotta, kunnes lopulta katoliset yhdistivät voimansa ja osoittivat vanhojen tapojen olevan sitkeässä karkottamalla sekä juutalaiset että muslimit Espanjasta. Muslimit sulautuivat kuin pakolaiset muslimimaailmaan, mutta mihin juutalaiset menivät?
Heidät toivotettiin tervetulleiksi muslimimaihin yhtä lailla, Turkin sulttaani lähetti laivoja tuomaan heidät Istanbuliin ja kokonaisia alueita Marokossa varattiin heille. Muslimit pelastivat juutalaiset toisen kerran.

1. Profeetta

Ei tietenkään ole parempaa esimerkkiä suvaitsevaisuudesta kuin Profeetta itse. Kun hän kamppaili Mekassa harvojen seuraajien kanssa, hän ei korottanut ääntään niitä vastaan, jotka osoittivat vihamielisyytensä häntä kohtaan.

Kun hän meni Ta'ifiin, hän ei kironnut niitä, jotka kivittivät häntä. Kun hän näki rakkaan vaimonsa ja setänsä kuolevan karkotuksen ja nälkiintymisen vuosina, hän ei kohottanut kättään niitä kohtaan, jotka lähes tuhosivat hänen rakkaita perheen jäseniään. Kun hän saapui kotikaupunkiinsa valloittajana, hän ei halunnut kostaa kellekään - ei edes rakkaan setänsä tappajalle. Tietysti Profeetta nousi sortoa, aiheetonta aggressiota ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Hänen käytöksensä oli kultaisella keskitiellä, hän ei ollut niitä, jotka alkavat ensimmäisenä polttaa tavaraa, eikä niitä, joiden mielestä kaikki provokaatio on jätettävä huomiotta.

Profeetta opetti mielle suvaitsevaisuutta ja sen rajoja.
Länsimaailma levittää syövyttävää islamofobiaansa maissaan ja muslimimaailma vastaa samalla mitalla heidän tekoihinsa - kun meillä kaikilla olisi hyvin, jos muistaisimme hänen esimerkkinsä. Muslimeilla on vaihtoehto - voimme joko soveltaa rajatonta rakkauttamme Profeettaan polttamalla maailman kostaaksemme hänelle tai yhdistyä uudelleen ja rakentaa uuden maailman hänen kunniakseen. Ei ole vaikea arvata, kumpaa hän olisi halunnut.

Ei ole ihme, että hänet tunnetaan nimellä “Rahmat lil-'Alimeen” – armo KAIKELLE ihmiskunnalle.

lähde: http://muslimmatters.org/2012/09/20/5-examples-of-supreme-muslim-tolerance/

Allah ei ole kuujumala

Väite, että Allah olisi jokin kuujumala kolmine tyttärineen, on kaukaa haettu, eikä perustu mihinkään todelliseen

Koraani todistaa, ettei Allah ole kuujumala.
kirjoittanut Yusuf Estes
kääntänyt Kattila-Mauri

Hänen tunnusmerkkejään ovat yö ja päivä, aurinko ja kuu. Älkää kumartako aurinkoa ja kuuta, vaan kumartakaa Jumalaa, joka ne loi, jos Häntä tahdotte palvoa! 
41:37

"Mikä merkitys kuunsirpillä on islamissa?"

Koraani vastaa tähän kysymykseen ennen kuin kysyt sitä. Lue tämä jae:

He tiedustelevat sinulta, Muhammed, uuden kuun merkitystä. Sano: Kuunvaiheet ovat määrätyt ihmisten ajanlaskua ja toivioretkiä varten.
2:189

"Miksi islam seuraa kuukalenteria?"

Sekä Raamatussa että Koraanissa uskonnolliset juhlat on säädetty kuukalenterin mukaan. Juutalaiset ja muslimit pitävät kiinni näistä säädöksistä, joiden uskovat tulevan Jumalalta. Miksi kristinusko seuraa aurinkokalenteria?

"Miksi Ramadan on merkitty puolikuun ilmestymisen mukaan?"

Jumala käski muslimeja paastoamaan auringonnoususta sen laskuun Ramadan-nimisen kuukauden aian (katso Koraanista 2:185, 187). Kuun alku ja loppu määritetään puolikuulla (2:189) perustuen Allahin lähettilään (rauha hänelle) ohjeeseen.

Ei ole meidän asiamme sanoa, miksi tämä metodi, eikä jokin muu, vaan Allah ja Hänen lähettiläänsä määräsivät niin. Oli miten oli, pidän sitä tehokkaana metodina. Se on kaikkialla käytössä oleva tapa ja sallii Ramadanin siirtymisen mihin tahansa vuodenaikaan. Tämä sallii uskovaisten nauttia Jumalan palvonnasta paastoamalla eri vuoden aikoina: joskus kesällä, joskus myöhään talvella.

"Miksi Koraani laittaa saabalaiset samalle tasolle juutalaisten ja kristittyjen kanssa, kun oppineet ovat selvästi todistaneet heidän kuuluneen kuukulttiin?"

En ole tietoinen, että Koraani tekisi niin. Tarkoitat luultavasti tätä jaetta:

Uskovat ja myöskin ne jotka ovat juutalaisia, kristittyjä, saabalaisia, jos he uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään ja elävät hurskaasti, saavat totisesti palkkansa Herransa luona; ei mikään pelko valtaa heitä, eikä heidän tarvitse murehtia. 

2:62; katso myös 5:69

Tämä jae ei aseta saabalaisia samalle tasolle juutalaisten ja kristittyjen kanssa, paitsi tietyssä kontekstissa. Tässä jakeessa puhutaan neljästä eri ryhmästä ja tarjotaan niiden kaikkien edustajille mahdollisuus siihen, ettei heidän tarvitse pelätä, eikä murehtia, jos he vain uskovat Allahiin ja Viimeiseen päivään ja tekevät oikein. Nämä neljä ryhmää ovat:

- Uskovat (muslimit)

- juutalaiset

- kristityt

- saabalaiset

Kun heille kaikille annetaan sama mahdollisuus parannukseen, missään ei puhuta siitä, miten oikeassa heidän uskontonsa ovat. Muuten juutalaisia ja kristittyjä, joita Koraani kritisoi heidän tekemiensä hairahdusten vuoksi, ei laitettaisi samalle tasolle uskovien (muslimien) kanssa. Asia tulee selväksi, kun ymmärrät, etteivät uskovat tarkoita tässä pelastettuja, vaan niitä, jotka näennäisesti kuuluvat muslimiyhteisöön. Heidän, kuten näiden kolmen muunkin ryhmän, tulee tehdä nämä asiat kuuluakseen pelastettuihin: uskoa Allahiin ja Viimeiseen päivään ja tehdä oikein. Koraanin mukaan, hyviin tekoihin, kuuluu seurata kaikessa Muhammadin opetuksia.

"Palvoivatko mekkalaiset todellista Jumalaa siitä lähtien tunnustivat Allahin? Oliko Allah yksi Kaaban jumalista? Ja jos niin on, mistä mekkalaiset päättelivät tunnustavansa sen ja mistä sen nimi Allah tulee?"

Ensinnäkään Allah ei ole yksi 360 idolista, joita Kaabassa oli. Kun Profeetta (rauha hänelle) voittoisasti saapui Mekkaan, hän meni Kaabaan ja tuhosi kaikki idolit sen sisällä.

Toisekseen juutalaisten ja kristittyjen arabian kielisessä Raamatussa Jumalaa kutsutaan nimellä Allah. Tämä on helppo todistaa: mene vain mihin tahansa motelliin tai hotelliin maailmassa ja katso yöpöydän laatikkoon, ota sieltä Raamattu esiin, ja katso sivu 5 tai 6, johon on listattu esimerkkejä eri kielistä, joille se on käännetty. Toinen (2.) esimerkki on tehty arabian kielisille lukijoille. Jae on Johanneksen evankeliumista, luku 3, jae 16. Kaikki tietävät tämän: "Niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut..." ja arabiaksi tämä sana "Jumala" on "Allah". Joten jos sinulla on arabian kielinen Raamattu, katso sivua yksi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ja näet sanan "Allah" neljätoista kertaa.

Lisäksi arabeille sana "Allah", on Aabrahamin ajoista asti ollut Allah, ja Hän on heille Kaaban Herra. Hän oli Jumala, jota ei oltu nähty ja jota he huusivat hädän hetkellä. Kyllä, he palvoivat oikeaa Jumalaa, mutta eivät puhtaasti vain Häntä. He palvoivat muitakin jumalia, joiden kuvittelivat voivan toimia välikäsinä heidän ja Allahin välillä.

Arabit tuntevat Allahin, koska Aabraham vieraili Mekassa ja yhdessä poikansa Ismaelin kanssa he perustivat Kaaban. Ismaelin jälkeläiset jatkoivat joitain Aabrahamilta tulleita palvontarituaaleja ja uskomuksia. Tähän kuului heidän tietämyksensä yhdestä ainoasta oikeasta jumalasta, Allahista.

Oi ihmiset! Kunnioittakaa peläten Herraanne. Totisesti, (tuomion) hetken järkytys on hirmuinen tapahtuma.

Kämppikselleni tuli Nokia Missionin lehti. Heti kun näin, miltä yhdistykseltä se on tullut, mieleni teki heittää koko nivaska takkatuleen, mutten tehnyt sitä, koska ei ole takkaa ja koska se olisi melko varmasti haram, lehti kun ei ole minun.
Selailin lehteä huolimattomasti ja katseeni osui vikkelästi pieneen artikkeliin "muslimien yleistyvistä hyökkäyksistä kristittyjä kohtaan" ja siinä oli liuta esimerkkejä muslimimaissa viime aikoina tapahtuneista käsittämättömistä väkivallanteoista. En usko, että ihminen, jolla on minkäänlaista suhdetta Luojaansa, voisi milloinkaan tehdä sellaisia tekoja.

Tekstissä mielestäni yritettiin tuoda esiin, että muslimit ovat vaarallisia ja kristityt uhreja - tosin, näissä mainituissa tapauksissa kristillistaustaiset henkilöt todella olivat uhreja, mutta näiden uhrien ja rikollisten  taustoilla ei ollut mitään tekemistä minkään kanssa, lehdessä kerrottiin esim. 13-vuotiaan tytön raiskauksesta, eikä kukaan ajattele, "raiskaan tuon, koska hän on kristitty" (ja vaikka suuretkaan synnit eivät vie pois islamista, en oikein näe, miten raiskaaja voisi olla muslimi, edes jollain huteralla tasolla). Yksi tapauksista koski laajemminkin uutisoitua kehitysvammaista tyttöä, jonka kerrotiin polttaneen Koraaneja, eikä mielestäni uskonto liity tähänkään tapaukseen mitenkään.

Kun valkoinen mies/kristitty tekee jotain hirveää, se on yksittäisen häiriintyneen mielen teko, mutta kun Abdullah (riippumatta siitä, ajatteleeko Abdullah edes itse olevansa muslimi) tekee näin, niin eieiei, se on islam väistämättä motiivina ja vähintäänkin vahvana taustavaikuttimena (vaikka islam ei mitään tällaisia tekoja hyväksy, minun ei edes tarvitse eritellä, mitä se ei hyväksy).
Jos muslimi varastaa ateistilta, onko se muslimin hyökkäys ateismia vastaan? (Islam kieltää ja tuomitsee jyrkästi varastamisen, paitsi jos on nälkä.) Kuulostaa kummalliselta väitteeltä, että olisi.

Levittäkää sitä vihasanomaanne omissa tiloissanne, jos on pakko, mutta tunkekaa ne lehtenne hanuriin.

Oi ihmiset! Kunnioittakaa peläten Herraanne. Totisesti, (tuomion) hetken järkytys on hirmuinen tapahtuma.
(22:1)

Näin eivät Nokia Mission painotuotantovastaavat pysty tekemään, vaikka heidän samaan Herraan pitäisi uskoa kuin meidän. Onneksi kuitenkaan muslimien lehdissä tuskin voisi koskaan lukea näin kristityistä, niin negatiivinen kuin Raamatun naiskuva onkin, ja mm. Raamatun suhde orjuuteen.

Ketään ei saa pakottaa islamiin, eikä ei-muslimeja tappaa

Pitääkö islamin mukaan ihminen tappaa, ellei hän käänny islamiin?

Jotkut anti-islamistiset arabit sanovat, että sana "islam" tarkoittaa erityisesti "luovuttaa". Tämä on selkeä vale, sillä "islam" tarkoittaa "alistuminen". 
Islam juurtuu sanasta "salam", joka tarkoittaa rauhaa. Kun joku sanoo "asSALAMu alaikum", hän sanoo, että olkoon rauha sinun ylläsi. Islam ei ole "istislam". "Istislam" tarkoittaa luovuttamita, kuten sodassa, kun vihollisesi luovuttavat. Islam tarkoittaa alistumista, ja tarkoittaa, että alistat vain itsesi JUMALALLE, ja et ihmisille. Et voi esimerkiksi alistaa itseäsi minulle. Se on kiellettyä islamissa. 
On sanoja, jotka ovat sukua sanalle "islam", kuten "aslam", mikä tarkoittaa kääntymistä islamiin. Jos sanon sinulle, että sinun on parasta aslam (=kääntyä) islamiin, se tarkoittaa, että sinun on parasta kääntyä islamiin tai alistaa itsesi islamille, jotta Allah Kaikkivaltias pelastaa sinut Tuomiopäivänä.
"Tasleem" tarkoittaa antaa tai antautua, mutta se ei tule sanasta "salam". Sanaa "islam" käytetään vain kun viitataan Allah Kaikkivaltiaaseen ja islamin uskontoon. Sillä ei ole mitään tekemistä pakottamisen kanssa. Eikä pakottamisen sitäpaitsi ole muutenkaan sallittua islamissa: 
Uskonnossa ei ole mitään pakkoa, oikea tie on selvästi erotettu harhateistä... (2:256)




Ei pidä. 


lähde: http://www.answering-christianity.com/meaning_of_islam.htm

Islamin ensimmäinen marttyyri

On tuskin tarpeen kuvailla, mitä monille tulee mieleen puhuttaessa islamin marttyyreista. Islamin ensimmäinen marttyyri oli kuitenkin nainen nimeltä Sumayah bint Khubbat (bint tarkoittaa "jonkun tytär").

Tarina alkaa siitä, kun Yasir bin 'Amir Al- 'Ansiy tuli Jemenistä Mekkaan asuakseen siellä lopun ikäänsä pyhässä loistossa ja elääkseen onnellisesti kauniin vaimon ja pienen perheen kanssa.

Hän valitisi Abu Hudhayfahin liittolaisekseen uudessa kotikaupungissaan. Se oli päätös, josta hän oli tyytyväinen, sillä mies kuului Banu Makhzumiin, qurais-heimon merkittävään klaaniin. 

Yasir asui Abu Hudhayfahin - jota rakasti - suojeluksessa. Jälkeenpäin Abu Hudhayfah tarjosi hänelle vaimoksi lempiorjaansa, Sumayahia. Ja niin Yasir otti vaimokseen naisen nimeltä Sumayah bint Khubbat, kun tämän isäntä (Hudhayfah siis) oli vapauttanut hänet. Mekkalainen yhteisö oli onnellinen tästä hyväkäytöksisen toverinsa ja kunnioitettavan ex-orjan välisestä avioliitosta.

Tästä avioliitosta syntyi kaksi poikaa nimiltään 'Ammar ja 'Abdullah. Perhe omisti kaiken aikansa kasvattakseen heidät tyypillisiksi nuoriksi quraish-miehiksi. 

Sumayah antoi kaiken rakkautensa ja huolenpitonsa pojille, kunnes he kasvoivat sellaisiksi aikuisiksi, joista kaikki vanhemmat haaveilevat. 'Ammar ja 'Abdullah erottuivat quraish-nuorisosta neuvokkuudellaan ja hyvillä tavoillaan, vaikka quraish-nuorisoa arvostettiin enemmän kuin mitään muita nuoria koko Arabi Peninsulassa, heidän upean moraalikäsityksensä tähden. Abu Hudhayfahin kuoleman jälkeen muu perhe pyrki jatkamaan eloa surusta huolimatta.

Uutiset Muhammedin saamista ilmestyksistä iskivät Mekkaan myrskyn lailla ja niiden puhkeamisesta lähtien Makhzumin perhe osoitti äärimmäisen vihamielisyytensä tätä uskontoa kohtaan. Klaanin päällikkö oli Abul Hakam bin Hisham, joka tunnettiin myöhemmin Abu Jahlina.

Uutiset kantautuivat niin Yasirin kuin kaikkien mekkalaisten perheiden korvin. He olivat tietoisia liittolaistensa - Banu Makhzumin ja Abu Jahlin - negatiivisista asenteista islamia kohtaan.

Yasir halusi kuulla uudesta uskosta sen lähteestä, joten hän meni tapaamaan Allahin lähettilästä (rauha hänen yllään) itseään Dar Al-Arqamiin. Hän kuunteli pelonsekaisella kunnioituksella, mitä Profeetalla oli sanottavaa ja alkoi uskoa niihin asioihin. Sitten hän riensi Sumayahin luo, ja tämäkin palasi islamiin (kääntyi muslimiksi) kuultuaan miehensä selvityksen. Jälkeenpäin he keskustelivat poikiensa kanssa islamista ja hekin vuorollaan ottivat islamin uskonnokseen. Koko perhe kiirehti Profeetan (rauha hänen yllään) luo ja kertoivat tulleensa islamiin. 

Vaikka da'wah (islamiin kutsuminen) kiellettyä, koska quraishit kiduttivat muslimeja äärimmäisesti, jotkut varhaiset muslimit vaativat saada julistaa islamiin kääntymistään. Heihin kuuluivat Yasir, hänen vaimonsa, heidän poikansa 'Ammar ja tämä julistus raivostutti Banu Makhzumin.

Banu Makkzumin johtajat lähestyivät Yasirin perhettä ja kysyivät: "Oi rakkaimmat liittolaiseme, onko se totta, mitä oleme kuulleet teistä?"

Yasir kysyi, "Mitä olette kuulleet meistä?"

"Olemme kuulleet, että olette vannonneet uskollisuutta Muhammedille?"

"Kyllä, niin olemme."

"Ettekö tiedä, että hän loukaa meidän jumaliamme, alentaa meidän uskomuksiamme ja kritisoi esivanhempiamme?"

"Tiedämme."

"Ja siitä huolimatta seuraatte häntä?"

"Kyllä, uskomme Allahiin ja siihen, mitä Hänen Lähettiläänsä tuo."

"Oletteko lakanneet uskomasta meidän jumaliimme, Al-Latiin, Al-Uzzaan ja Hubaliin?"

"Kyllä, olemme lakanneet uskomasta Al-Latiin, Al-Uzzaan ja Hubaliin."

Makhzumin klaanimiehet kääntyivät Sumayahin puoleen katsoakseen, oliko tämä samaa mieltä miehensä kanssa, ja nainen sanoi, "Vahvistan uskoni Allahiin jumalanani ja Muhammediin Hänen lähettiläänään."

He sanoivat: "Sitten kidutamme teitä pahasti."

Yasirin perhe itki: "Tehkää mitä haluatte, Allahin nimeen, me emme koskaan käänny takaisin [väärälle polulle] oikeasta, kun olemme tulleet sen tietämään."

Kun Yasir sanoi sen, banu makkzumilaiset kävivät heihin kolmeen kiinni, sitoivat ja raahasivat heidät Mekan aavikoituneelle alueelle, kuuman hiekan rannalle ja polttavan auringon alle. He piiskasivat ja potkivat heitä, mutta perhe ei antanut periksi. He olivat niin raivoissaan, että kävivät sellaisen vanhan naisen kuin Sumayahin kimppuun. Mutta mitä enemmän he kiduttivat häntä, sitä vahvemmaksi naisen usko kasvoi.

Muslimiyhteisö oli siihen aikaan liian heikko voidakseen tarjota mitään apua Yasirin perheelle, monien ollessa muslimeja salaa. Jopa Profeetta (rauha hänen yllään) saattoi auttaa heitä vain tekemällä dua'a'aa. Perhettä helpotti kuulla Profeetan (rauha hänen yllään) sanovan heille, "Yasir, ole kärsivällinen, Paratiisi on sinun."

Ja Paratiisi oli ainoa asia, mihin Yasirin perhe pyrki. Tämän takia Profeetan lupasu antoi heille vain lisää voimaa vastustella kiduttajia. Lopulta mahzum päällikkö Abu Jahl tuli ja näki vahvuutta Sumayahissa. Hän yritti voittaa Sumayahin puolelleen, mutta tämä ei kuunnellut.

Sitten hän uhkaili naista ja heitti keihäänsä tämän kasvoille, mutta tämä vain hymyili sarkastisesti. Hymystä raivostunut Abu Jahl puukotti häntä vatsaan, mutta miehen ote lipesi ja lävisti Sumayahin yksityisalueet, tappaen hänet. 

 

Näin Sumayah kuoli marttyyrina, kun Abu Jahl on verhottu häpeään, niin tässä elämässä kuin seuraavassa. Profeetta (rauha hänen yllään) rukoili Yasirin perheelle sanoen, "Oi Allah, älä annan kenenkään Yasirin perheestä joutua Helvetin tuleen".
Tällaisista ihmisistä Allah sanoo:

Totisesti, Jumala on lunastanut uskovaisilta heidän henkensä ja omaisuutensa antamalla niiden korvaukseksi paratiisin puutarhan, joka on heitä varten. He taistelevat Jumalan asian puolesta: he surmaavat ja heitä surmataan, kuten Hän on sitovasti luvannut toorassa, evankeliumissa ja Koraanissa, ja kuka täyttää uskollisemmin lupauksensa kuin Jumala? Olkaa siis onnelliset liittosopimuksestanne, jonka olette tehneet Hänen kanssaan. Juuri tämä on ylin onni. 

9:111 

Lähde: http://www.islambasics.com/view.php?bkID=176&chapter=16



Ps. Jos omistat älypuhelimen, play-kaupasta löytyy ilmaiseksi Qibla-kompassi!

Islamkritiikkiä siellä, islamkriittikkiä täällä...

Olen aina toivonut, että minulta kysyttäisiin, onko minulla rankkaa tässä nykyisessä islamofobisessa ilmapiirissä. Mutta ei. Muslimeilta kysytään aina vain esiaviollisesta seksistä, huiveista ja siitä, miten voi olla kuukauden syömättä ja juomatta mitään.

Tilanne on kuitenkin se, että islamista ei melkein saa puhua mitään hyvää. Kustantamot eivät ole innokkaita julkaisemaan kirjoja, jotka esittävät islamin positiivisessa tai edes suhteellisen neutraalissa valossa. Etenkään ihmiset eivät tahdo lukea sellaista. 
Muutaman viimeisen vuoden aikana televisioon on kasvavassa määrin ilmaantunut ohjelmia, joissa kerrotaan islamilaisista maista. Maista, niiden kulttuureista ja perinteistä. Niin vaikeaa kuin se onkin ymmärtää (niin muslimeille kuin ei-muslimeille) muslimimaissa on paljon ajattelutapoja ja käytäntöjä, joita islam ei hyväksy.
Kun Breivik tappoi ihmisiä Norjassa viime kesänä, aika moni tuntui olevan sitä mieltä, että hän teki oikein, koska nämä nuoret olivat siellä kesäleirillä, kannattivat jotain poliittista aatetta, joka suvaitsee/mahdollistaa (aargh, tuota sanaa suvaitsevaisuus...) muslimipakolaisten tulon Eurooppaan. Tiedostan kyllä sen, että koska olen muslimi, minusta varmaan tuntuu, että näin ajattelevia olisi enemmän, kuin heitä onkaan. Ihminen, joka vastustaa islamia, pitää väkivaltaa hyvänä tai suvaittavana asiana, se on selvää, mutta en olisi odottanut noin rajuja mielipiteitä. Ilmapiiri tuntuu muuttuneen paljon siitä, kun kouluammuskelujenkin jälkeen piti hirveästi miettiä, mitä saa sanoa ja ketä saa osoittaa sormella - joskaan se asia ei ole muuttunut mihinkään, että näistä tapahumista syntyy hirveän vähän rakentavaa keskustelua.

On tullut jonkinlainen pakko kuvitella, että islam olisi ainakin kyseenalainen ja siihen tulisi suhtautua ainakin pienellä varauksella, vaikka islamia ei sitten voisikaan pitää ihan vaarallisena - ja monien yksinkertaisemman sorttisten ihmisten mielestä voi pitää. Ne, jotka julistavat, että islam on rauhanomainen ja tasa-arvoinen, ja blaa blaa, ovat väärässä tai muka noudattavat jotain omaa, liberaalia versiotaan islamista. Jos muslimit saisivat kiroilla, niin sanoisin: Paskat! Enköhän minä tiedä huomattavasti paremmin kuin useimmat länsimaalaiset, mitä siellä Koraanissa lukee ja mitä ei.
(En olekaan missään sanonut, että vain minä olen oikeassa ja kaikki ovat väärässä Lähi-idässä, jossa islam on ollut melkein puolentoistatuhatta vuotta. Mutta ne, jotka näkevät minkäänlaista yhteyttä esim. tyttöjen silpomisen ja islamin välillä, ovat väärässä.)

Sen sijaan muiden uskontojen epäkohtien mainitseminen on, eipä nyt varmaan aina, mutta välillä, epäkohteliasta. Onhan kaikilla uskonnonvapaus ja pitää muistaa, millaisessa yhteiskunnassa ne pyhät kirjoitukset ovat syntyneet!!11 - niin kauan, kun kyse ei ole islamista. Ei Allahin sanoma ja Muhammedin esimerkki haalistu eikä muutu vuosien saatossa mihinkään, mutta kyllä islamia tulkitessakin pitää silti ottaa huomioon, milloin islam on "syntynyt".

Arvelen kuitenkin, että tämä - näin syvälle juurtunut islamvastaisuus ja väärinkäsitykset islamista - ovat vain väliaikaista. Ehkä jokusen vuoden päästä nostetaan tapetille buddhalaisluostareissa paljon tapahtuvat pikkupoikien hyväksikäytöt, ja sen perusteella kaikki buddhalaiset leimataan hirviöiksi, sekä itsetuhoisiksi pelleiksi, vedoten Japanin korkeisiin itsemurhatilastoihin ja kamikaze-lentäjiin.
Islamista puhutaan pahaa ja islamia leimataan vaaralliseksi aivan yhtä hölmöillä perusteilla, ja hölmömmilläkin.

Ehkä sitten puhutaan kummallisita uskonnoista ja lahkoista, joita on Intian historiassa ollut monenkirjava joukko ja joissa on opetettu sellaisia käsityksiä kuin että vaimo ansaitsee kuolemanrangaistuksen miehen rikoksista, vaikka hänellä ei olisi ollut niihin osaa, eikä arpaa. Ja että vanhemman lyöminen on aivan hirvittävä synti, mutta lapsen lyöminen ei. Intiassa valtauskonnon kannattajien, hindujenkaan keskuudessa naisen asema ei ole kehuttava. Ehkä suomalaiset jonain päivänä nousevat barrikaadeille sen takia, tällä hetkellä perinteiset tai modernit tiedotusvälineet eivät tunnu piittaavan siitä vähääkään. Hindujen keskuudessa ajatellaan, että naiset ovat hyvin epäitsenäisiä, ja niinhän ajatellaan monissa muslimimaissa myöskin, ettei sen puoleen, mutta epäitsenäinen nainen ei ole islamin naisihanne; se sana ei mitenkään kuvaa Muhammedin (rauha hänelle) vaimoja. (Muhammedin vaimoista kirjoitan joskus enemmänkin, insha'Allah.)

Muaan tohtori Bhimrao Ambedkar on sanonut, että "Intian historia ei ole mitään muuta kuin taistelua kuin buddhalaisuuden ja brahmalaisuuden välillä".
Enää muslimeja ei leimatakaan sotaisiksi ja ne naiivit, jotka ovat ladanneet Naurunappulaan "Insult those who slay islam"-kuvia - hyvä on, en muista, miten se meni, mutta ne, jotka ovat nähneet kuvan, arvaavat luultavasti, että tarkoitan sitä, ja ne, jotka eivät ole, heidän ei tarvitsekaan nähdä... joka tapauksessa, ehkä tulevaisuudessa vastaavanlaisia kuvia levitetään brahmalaisista ja brahmalaisennäköisistä miehistä.
(Se kuva on puhutteleva, mutta se ei liity Allahin ja Muhammedin opetuksiin mitenkään, niin siksi minä vähän nuhtelen niitä, jotka ovat antaneet ymmärtää, että liittyisi.)


En tietenkään toivo näiden skenaarioiden toteutuvan. Heitän vain mahdollisuuksia, jotka saattavat käydä toteen.

Jos Jumala suo, ihmiset jopa tutustuvat islamin perusteisiin ja tulevat päivittelemään, "onpa näillä 2000-luvun alun ihmisillä ollut vakavia mielenterveysongelmia, kun ne ovat pitäneet islaminuskoa sotaisana tai epätasa-arvoisena tai väkivallan hyväksyvänä". 

Toisaalta islam on paras ja sopivin maalitaulu, koska muslimit - niin etniset kuin harjoittavat ja kaikki, tuskin voi noihin kahteen ryhmään rajata - ovat laajalle levittäytynyttä porukkaa. Toisekseen islam ei ole vain pintapuolinen filosofia tai kasa kansanperinteitä (en väitä tässä, että tuo tai tuo uskonto olisi sitä), vaan kaikki elämänalueet kattava usko- ja elämäntapajärjestelmä, ja näkyy muslimin arkipäivässä. Islamin mukaan, Jumalan palvonta on jopa elämäntarkoitus, mikä on suomalaisille ja monille muillekin vähän outo ajatus. Muut uskonnot eivät siis varmaankaan tule kärsimään samanlaisesta ajojahdista kuin islam, vaikka kaikilla uskonnoilla on omat viharyhmänsä.

Vastatakseni omaan kysymykseni, en ole kokenut tätä rankkana. Silloin kun suunnittelin kääntymistä muslimiksi, ajattelin, että "tämä olisi mulle paljon helpompaa, jos nyt ei olisi niin islamofobista menoa", mutta en minä olekaan siitä mitenkään kärsinyt.
Irl-maailmassa (in real life, ihmiset, keitä tapaan fyysisesti) ainoat ihmiset, joilla on ollut joku ongelma islamilaisuuteni kanssa, on perheeni. Ja pari aivopestyä/tietämätöntä - joskin mukavaa - opettajaa ovat kyseenalaistaneet vapauteni käyttää huivia. Ensimmäinen kerta sattui, kun olin juuri alkanut käyttää huivia ja minulla oli kai suuri tarve osoittaa, että kukaan ei voi estää minua käyttämästä sitä ja äkillisessä impulssiivisessa vapaudenriistokärsimyspuuskassani melkein järjestin sille opettajalle potkut. Se oli tarpeetonta minulta. 
Toisella kerralla en ollut edes sen koulun oppilas, vaan olin vain tullut häiriköimään rouva Lindholmin tuntia ilman mitään syvällisempää motiivia.

Lännessä on kyllä muslimeja, jotka ovat saaneet kestää monenlaista ilkeää puhetta ja oikeuksiensa rikkomista islamin takia. Onpa pari musliminaista tapettukin huivinsa takia. Te, jotka tähän poloiseen ryhmään kuulutte, voitte suhtautua asiaan niin, että Aabrahamilla oli omat haasteensa, Muhammedilla omansa, ja teillä omanne. Ja ne musulmaaninaiset, jotka kuolivat henkirikoksen uhreina, eivätköhän he päässeet autuuden puutarhoihin, sinne missä purot solisevat ja missä kiertävät kultaiset pikarit.

On joku netissä sanonut jotain, täysin paikkansapitämättömiä juttuja, mistä on oikeasti tullut paha mieli. Eräälläkin nettipalstalla, jossa seurasin islam-keskusteluja, eräskin nimeltä mainitsematon Fermesk suolsi hirmuisella tempolla sellaista höpöhöpöä, että menetin uskoni ihmisyyteen. Mutta alhamdulillah minua on siunattu sellaisella ominaisuudella, että joskus unohdan kokemani loukkaukset hirveän nopeasti.