Onko hijab täydellisille muslimeille?

Virtualmosquesta: 

Kysymys: Ymmärrän, että hijabia vaaditaan ja olen pitänyt sitä jonkin aikaa, mutta nyt minusta tuntuu, että sen laittaminen saattoi olla virhe. En koe, että sen pitäminen tekee minusta paremman muslimin ja minusta tuntuu melkein kuin huijaisin ihmisiä, koska he pitävät minua esimerkkinä [muslimista], vaikka tosiasiassa kamppailen monien asioiden [sääntöjen] kanssa. Jos otan hijabin pois, onko se todella jotain, mistä Allah rankaisee minua? Se tuntuu aika pikkujutulta. Eikö ole tärkeintä omata puhdas sydän?

Vastaus: Assalaamu `alaykum, hyvä kysyjä.

Kiitos, kun kysyit tämän kysymyksen, joka avaa lukuisia ongelmia ja että luotat meihin tarpeeksi jakaaksesi kanssamme asian, jonka kanssa kamppailet. Pyydän Allahia (subhanahu wa ta`ala – olkoon Hän ylistetty), että hän tekee kirjoittamani sanat hyödyllisiksi sinulle ja muille tätä lukeville ja että Hän johdattaa sinut parhaisiin päätöksiin.

Haluan aloittaa osoittamalla, mikä mielestäni on vähiten tärkeä tekijä tässä asiassa ja se on 'mitä muut saattavat ajatella'. Me emme koskaan saisi muuttaa islamin harjoittamistamme tai palvontaamme muiden ihmisten takia tai siksi, mitä he saattavat ajatella tai olettaa. Ihmiset saattavat olla nopeita tuomitsemaan tai tekemään johtopäätöksiä, mutta mitä ajatuksia tai mielipiteitä heillä ikinä onkaan, se on täysin heidän harteillaan, eikä se ole jotain, mistä meidän tulee olla turhan huolissamme.

Sanoit olevasi huolissasi siitä, että hijabin pitäminen voisi olla harhaanjohtava, koska ihmiset näkevät sinut parempana kuin olet. Mutta totuus on, että kaikki meistä ovat synnintekijöitä ja on vain Allahin armoa meille, että Hän on as-Siteer - Se, joka peittää vikamme ja virheemme ja laittaa meidät näyttämään muiden silmissä paremmalta kuin olemme. Yksi kuuluisa oppinut sanoi: "Jos synnit haisisivat, kukaan ei tulisi lähelleni löyhkän takia!" Jokaikisellä meistä on puutteemme ja heikkoutemme, on tehnyt virheitä, on astunut harhaan tai tekee niin parhaillaan. Teemme vain parhaamme, minkä voimme ja jokainen hyvä teko, jonka Allah suo meille mahdollisuuden tehdä, tulee ottaa siunauksena, josta otamme hyödyn irti. Sen sijaan, että murehtisimme, ettemme ole tarpeeksi hyviä, voimme pitää tätä tilaisuutena olla kiitollisia Allahille puutteidemme piilottamisesta ja rukoilla, "oi, Allah, anna minulle anteeksi se, mitä he eivät tiedä minusta ja tee minusta jopa parempi, kuin mitä he luulevat."

Sinulla tulee olemaan vaikeaa, jos yrität löytää tästä maailmasta ketään, joka olisi sen arvoinen, että voisi edustaa islamia, koska jokaisella on jossain määrin puutteitaan uskossaan tai sen harjoittamisessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi lakata kannustamasta toisiamme niillä keinoilla, mitä meillä on. Tästä aiheesta on kaunis hadith:

Anas kertoi, että: ”Me kysyimme Profeetalta (rh): ’Oi, Allahin lähettiläs (rh), eikö meidän pitäisi pidättäytyä kutsumasta muita hyvään, jos emme itse harjoita kaikkea hyviä ja eikö meidän pitäisi pidättäytyä kieltämästä muilta vääriä asioita, kun emme itse pysy erossa kaikesta pahasta?’
’Ei’, hän vastasi. ’Teidän pitää kutsua muita hyvyyteen, vaikkette tee kaikkea hyvää ja teidän pitää ieltää pahat asiat, vaikkette itse pysy erossa kaikesta pahasta.’” (Al-Tabarani)

Muista, että hijabin käyttö ei sano muille, "olen islam", vaan yksinkertaisesti "olen muslimi", mikä tarkoittaa "olen joku, joka yrittää seurata tätä uskontoa, hyväksyy sen totuudeksi, näkee kauneutta siinä ja toivoo voivansa kaunistautua sillä. Muistan sitaatin Yusuf Islamilta: ”Islam ei ole olotila, vaan meneillään oleva prosessi” – tulla enemmän, tulla paremmaksi, kamppailla saavuttaakseen täydellisen alistumisen taso ja yhteys Allahiin, Kaikkein Korkeimpaan, ja Hän auttakoon meitä kaikkia saavuttamaan sen, ameen.

Sanoit myös tuntevasi, ettei hijab todella ole tehnyt sinua paremmaksi muslimiksi. Usein, kun ihminen aloittaa hyvän teon, he tuntevat iman ”ryöpyn”, onnen tunteen tehdessään jotain Allahin tähden ja voimaa tehdä lisää, kehittää itseään, jne. Kuitenkin jonkin ajan päästä kun siitä teosta tulee vain yksi päivän rutiineista, se menettää sen voimansa ja tuo imanin kasvu ja jännitys häviää.

Se, mitä ihminen tarvitsee noiden ’ryöppyjen’ sijaan, on vakaa ja jatkuva hyvien tekojen ja hengellisen ravinnon aika. Emme voi luottaa yhden tietyn teon tekevän meistä parempia muslimeita. Sen sijaan meidän tulee ottaa aikaa ja varmistaa, että teemme säännöllisesti asioita, jotka nostavat imania, kuten Koraanin lausunta, salah tietoisesti ja keskittyneesti, dhikr, ja niin edelleen. Hijabin pitäminen voi ehdottomasti olla yksin noista asioista, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta, johon pitää keskittyä. Ihan niin kuin liikunta on tärkeää terveydelle, se tulee yhdistää järkevään ruokavalioon ja moniin muihin asioihin, jotta pääsisi toivottuihin tuloksiin.

Tiedä myös, että ihmisen teoilla ja hänen sisäisellä tilallaan on suora yhteys. Tiedämme, että kun jonkun iman on korkealle, hänelle on luonnollista alkaa tehdä lisää hyviä tekoja. Saatamme kuitenkin unohtaa, että sama pätee myös päinvastoin – että hyvien tekojen tekeminen, silloinkin vaikkei se ehkä ”tuntuisi siltä”, voi vaikuttaa meihin ja muuttaa meitä. Raajat ovat avaimia ja hyvien tekojen tekeminen niillä voi pehmentää kovettuneen sydämen, tuoda valaistuksen sulkeutuneelle mielelle ja antaa ihmiselle tunteen virkistymisestä ja halun tulla lähemmäs Allahia ja tehdä positiivisempia asioita. Kuulin oppineen sanovan, että jos jollakulla on huolia, hämmennystä tai iman matalalla, ”ryhdy heti toimiin”; koska hyvien tekojen tekeminen saattaa tuoda hänelle hänen mahdollisesti tarvitsemansa sisäisen herätyksen. Jos emme näe muutosta meissä tapahtuvan kun teemme hyvää, se ei tarkoita, että meidän pitäisi lopettaa, vaan ehkäpä tarvitsemme muiden seuraa saadaksemme tarvitsemaamme vauhtia nähdäksemme tulokset.

Kolmanneksi, olet täysin oikeassa, kun sanot, että tärkein asia meille on omata puhtaat sydämet. Allah korostaa tätä Koraanissa, kun Hän sanoo, että Tuomiopäivänä palvelijaa ei hyödytä mikään, paitsi se, että hän ”lähestyy Jumalaa hartain sydämin.» (26:89) Kysymys kuuluu, kuinka pääsemme siihen? Mikä puhdistaa meidät ja sydämemme?

Meidän aikoinamme havaitsemme, että jotkut ihmiset kokevat, olemme saavuttaneet ”valaistuneemman ajan”, jossa hengellisyys voidaan juontaa pelkästään filosofioista ja ideoista, eikä sitä tarvitse sitoa uskonnon rituaaleihin ja yksityiskohtiin. Tätä ajatusta kannattavat kuitenkin unohtavat, ettei Allah luonut vain mieliä ja sieluja – vaan yhdisti niihin myös fyysiset kehomme. Emme voi kiistää sitä tosiasiaa, että olemme ruumis ja sielu, sisältö ja muoto yhdessä, ja kullakin on omat tarpeensa ja määräyksensä puhdistautumiseksi. Tämä on Allahin sunna tavassa, jolla meidät luotiin, ja syy, miksi rukouksella, paastolla ja kaikilla hengellisillä ponnistuksillamme on hyvin erityiset fyysiset osat. Vain noudattamalla niitä täsmällisesti voidaan saavuttaa syvällinen yhteys Jumalaan.

Sydäntemme puhdistaminen on tavoite, mutta keinot sen tavoitteen saavuttamiseksi ovat hyvin konkreettisia ja erityisiä fyysisiä määräyksiä ja käskyjä, jotka Allah on meille antanut. Tottelemalla Häntä ja seuraamalla uskomme opetuksia puhdistamme ja hiomme sydäntämme. Tästä syystä minun täytyy sanoa, ettei hijab ole jotain triviaalia. Mikään, mikä johtaa hengelliseen tietoisuuteen, uskon tason nousuun ja puhdistumiseen - mikä auttaa meitä pääsemään lähemmäs Allahia - ei voi olla toisarvoista, eikä vähäpätöistä. Luulttavasti on todennäköisempää, että siinä on kätkettyjä syvyyksiä, joita emme oivalla tai joita emme laita omaan kontekstiinsa sen syvällisemmässä tarkoituksessa ja merkityksessä.

Mitä tulee Allahin rangaistukseen: parempi tapa katsoa tätä aihetta ei ole miettiä synnin pienuutta tai vähäpätöisyyttä, vaan Hänen suuruutta, josta vastaan olemme tekemässä syntiä. Äärettömässä viisaudessaan, kaikenkattavassa tiedossaan ja suuressa armossaan, Hän on, laissaan - jossa kaikella saavutaan hyvää tai torjutaan pahaa - määrännyt meitä tähän tekoon. Koraanissa Allah sanoo "Mutta voi sattua, että teillä on vastenmielisyys jotakin asiaa kohtaan, vaikka se on teille hyödyllinen" (2:216) ja "Jos tunnette vastenmielisyyttä heitä kohtaan, niin voi olla, että vastenmielisyytenne kohdistuukin sellaiseen henkilöön, johon Jumala on kätkenyt paljon hyvää" (4:19). Jos joku päättää tietoisesti astua pois määrätystä teosta, emme voi kiistää sen olevan synti ja että olemme synneistämme vastuussa Allahille. Meillä on kuitenkin aina toivoa Allahin armoon ja lempeyteen ja rukoilemme sitä osaksemme, sillä tiedämme Hänen voivan antaa anteeksi kaikki synnit, jos Hän niin haluaa.

Lopuksi haluan kertoa sinulle kauniin otteen Hadith Qudsista. Allah subhanahu wa ta’ala sanoi:

"Palvelijani ei tule lähelle Minua millään Minulle rakkaammalla kuin uskonnollisilla velvoitteilla, jotka olen hänelle määrännyt." (Bukhari)

Tiedä, rakas kysyjä, että jos tunnet olevasi kaukana Allahista, ratkaisu ei ole lopettaa sitä, mitä olet tekemässä ja löytää toista tapaa, vaan jatkaa sinnikkäästi polulla, jossa olet, vaikka se on vaikeaa. Tämä tekee sinut rakkaaksi Allahille ja ihmiseksi, joka onnellinen ollessaan lähellä Häntä ja Hänen rakastavan armonsa ja huolenpidon alla.

Allah elvyttäköön ja valaiskoon sydämemme ja tuokoon meidät lähelle Häntä. Tehköön hän meistä ihmisiä, jotka rakastavat palvoa Häntä ja palvomisellamme tulemme lähelle Häntä ja saamme Hänen rakkautensa osaksemme. Tehköön Hän ydämistämme lujia ja vakaita uskossamme ja antakoon Hän meille voimia ja rohkeutta hengellisissä kamppailuissamme. Hän johdattakoon meitä parhaisiin päätöksiin ja tehköön meille hyvyyden polun helpoksi. Ameen ya Rabb.

WAllahu a`lam – ja Hän yksin tietää parhaiten.

Moniavioisuus - sisarellista rakkautta

Sisters-magazine kertoo:

Polygamia (moniavioisuus) tai oikeammin polygynia (miehellä useita vaimoja) on kiistanalaisimpia ja väärinymmäretyimpiä aiheita islamissa - niin ei-muslimien kuin muslimienkin keskuudessa. Polygynia ei tietenkään sovi kaikille; se vaatii paljon kärsivällisyyttä ja kompromisseja. Mutta koska Allah antaa tämän oikeuden miehille, sen takana on oltava viisautta.

Ymmärtääksemme polygyniaa, meidän pitää ottaa huomioon kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin Allah antaa Koraanissa mahdollisuuden ottaa useamman vaimon, enintänä neljä, tietyin ehdoin; oikeudenmukaisuus ajan ja taloudellisen tuen suhteen. Tämä on miehille valtaisa vastuu, jonka he usein laiminlyövät katsellessaan aihetta himojen värittämien lasiensa läpi ja siten rikkoen perheitä. He unohtavat, että moniavioisuuden ensisijainen tarkoitus on tarjota elatusta ja huolenpitoa
Kun useimmat siskot normaaleissa olosuhteissa eivät koskaan jakaisi aviomiestään kenenkään kanssa, tosielämässä moni sisko löytää itsensä tilanteesta, jossa se näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta, jossa he saavat lapsineen elää rakastavassa ja huolehtivassa perheessä. Niinpä moniavoisuuden kuuluu yhdistää, ei erottaa, eikä luoda kaunaa. Ketään ei pidä pakottaa siihen, vaan aihetta pitää lähestyä viisaasti oikein aikomuksin.

Vaikka kuulemme moniavioisuusdiskurssissa enemmän tarinoita sydänten särkymisistä, on myös upeita esimerkkejä, joissa mustasukkaisuuden sijaan kaikki ovat tyytyväisiä ja vaimot kokevat sisarellista rakkautta toisiaan kohtaan.

Seuraava Mariamin ja Fatiman tarina on skeptikoille upea esimerkki moniavioisuudesta. He asuvat molemmat lännessä eri maissa ja unelmoivat muuttavansa lopulta kaikki yhteen - saman katon alle. Mariam on ensimmäinen vaimo ja nai miehensä, jonka kanssa kasvattaa heidän lapsiaan, vuosikymmen sitten. Joten sitten, saatat ajatella, yhtenä päivänä mies päätti naida toisen naisen. No, todellisuus saattaa yllättää; ajatus toisen vaimon ottamisesta ei lähtenyt mieheltä, vaan Mariamilta itseltään.
"Tuntui vain, että näin oli tarkoitettu käyvän hyvin varhain, mutta en ollut pyrkinyt siihen. Sitten tutstuin Fatimaan ja minulla oli vain tunne, jonka uskon Allahin laittaneen sydämeeni, että näin on tarkoitus olla."

Mariam on aina tarkastellut polygyniaa positiivisella tavalla jonain mikä kiehtoi häntä, mutta suosien enemmin "sisar-vaimo" lähestymistapaa, kuten mormonitkin. Hän uskoo, että moniavioisuus voi toimia hyvin, jos kaikkia vaimot tiedotetaan asiasta ja he suostuvat siihen.

"Tämä lähestymistapa tunnustaa sisar-vaimojen välisen suhteen erityisenä siteenä ja heidän odotetaan olevan hyväntahtoisia toisiaan kohtaan ja tuntevan sisarellista rakkautta. Sisar-vaimot usein asuvat yhdessä tai ainakin naapureina ollen samalla äitejä miehensä lapsille. Näin ollen tämä naisten välinen tuki voi vapauttaa paljon henkistä tilaa ja aikaa myös naisille. Pidän tässä lähestymistavassa myös siitä, että toisen vaimon ja hänen lastensa ottaminen on perheen päätös, ja vaimojen yhteensopivuus kulkee käsi kädessä naisen ja aviomiehen yhteensopivuuden kanssa. Se on tärkeää, koska uskon, että useimmille naisille ongelmat, kuten mustasukkaisuus, miten muslimit alunperin lähestyvät moniavioisuutta. Yleensä mies löytää toisen naisen, joka on ensimmäiselle vaimolle vieras, mikä naiset kokemaan toisensa uhkana. Minun tapauksessani, olen huomannut, että miehelleni ja minulle tapahtui eräänlainen avioliittomme "uudistaminen", kun hän otti vielä Fatiman vaimokseen, koska hän pystyi arvostamaan minussa kaikkia asioita, joita hän rakastaa."

Ennen avioliittoaan Mariamin miehen kanssa, Fatimah oli juuri lähtenyt, omien sanojensa mukaan,  "emotionaalisesti myrskyisästä" avioliitosta, ristiriitaisin tuntein polygyniaa kohtaan yleisesti, vaikka oli jo alkanut kallistua siihen. Hän tunsi Mariamin miehen entuudestaan ammattiasioiden kautta, ja heillä oli ollut paljon yhteisiä tuttuja Mariamin kanssa, mutta heillä "klikkasi" oikeasti vasta, kun he todella tutustuivat toisiinsa ja heistä tuli parhaat ystävät. Niinpä, kun Mariam sai ajatuksen, hän hyväksyi sen tyytyväisenä, eikä ole katunut jälkeenpäin.
"En ole koskaan ollut mustasukkainen Mariamista; huolehdimme toisistamme ​​syvästi, ja huolimatta melkoisesta määrästä haasteita, yritämme parhaamme mukaan hoitaa suhdettamme mieheemme sekä parina että yksilöinä", Fatimah lisää.

Mitä ovat haasteet?

Fatimah: "Minulle suurimmat haasteet ovat olleet emotionaalinen taakkani edellisestä avioliitosta ja turvattomuuteni kohtaaminen. Pelkäsin, pystyinkö kehittämään terveen henkisen suhteen mieheni kanssa aiempien kokemusteni valossa ja kuinka pitkä välimatka vaikuttaisi siihen. Hermoilin myös, että ehken olisikaan niin kiinnostunut 'oikeassa elämässä' kuin olen netissä!"

Mariam: "Yleensä suvun paheksunta, sosiaalinen paheksunta ja sisäinen kamppailu, jota luonnollisesti kohtaa, kun tuntee turvattomuutta tai mustasukkaisuutta. On ollut myös vaikeaa nähdä lasten kaipaavaan isänsä päiväkausia, kun mieheni on poissa.”

Reaktiot

Sisar-vaimot voivat kohdata myös toisen huolettavan haasteen alkaessaan moniavioiseen liittoon: kuinka saada laajempi perhe hyväksymään heidän päätöksensä? Kun Mariamin suvusta suurin osa jo tietää, hän ennakoi, ettei siitä tulee suurta ongelmaa, koska hänen perheensä on hyvin ”kädet pystyssä” mitä tulee hänen henkilökohtaisiin valintoihinsa. Fatiman muslimivanhemmat vastustivat kuitenkin heti hänen päätöstään tulla toiseksi vaimoksi, mutta pian he ymmärsivät, ettei heillä ole sharian puitteissa syytä kieltää sitä häneltä. ”Suhteeni vanhempiini on nyt parempi, mutta silti yhä todella kireä.”

Mariamilla on sanottavaa lastensa reaktioista. "He rakastavat äitipuoltaan. Heitä ei kiusata, koska kotikoulutan heitä ja muslimiystäviemme keskuudesssa moniavioisuus on normaalia."
Fatimalla on edellisestä avioliitosta nuori tytär, jonka biologinen isä ei halua olla tähän mitenkään yhteydessä ja näinpä Fatiman aviomies on nyt tytön isähahmo. Samaten tyttö rakastaa Mariamia tai "Tätiä", kuten hän tätä kutsuu.
Tällaisessa epätavallisessa tilanteessa, kun ensimmäinen vaimo tekee aloitteen toisen vaimon hankkimisesta, kiehtovin kysymys, joka herää, on tietysti: mikä oli aviomiehen reaktio? Joku voi ajatella, että kukapa mies ei haluaisi kahta naista, mutta polygyninen avioliitto ei ole pelkkää hauskanpitoa. Se on miehelle suuri velvollisuus, ei ainoastaan taloudellisesti - etenkin lännessä - vaan myös fyysisesti ja emotionaalisesti, pitäen mielessä, että hän riskeeraa paikkansa Jannassa, ellei pidä kiinni Jumalan määräämästä oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti monet veljet unohtavat tämän välttämättömän osuuden. Mutta masha Allah, Mohammed, Mariamin ja Fatiman mies, on tässä suhteessa roolimalli.

Mariam: "Ensin hän oli tosi yllättynyt ideasta. Se on ollut hänelle tosi stressaavaa, koska hän on usein huolissaan, ettei hoida asioita hyvin (hän hoitaa). Hän rakastaa meitä molempia hyvin paljon ja meillä kaikkialla kemiat kohtaa loistavasti, mutta stressi raha-asioista, tasa-arvoisuudesta (minkä hän ottaa todella vakavasti) ja yhden perheen luota lähteminen, jotta voi vierailla toisen luona, on ollut hänelle erittäin kuluttavaa.”

Polygynia vs. Yksiavioisuus

"Polygyniassa on edelleen kaksi yksiavioista liittoa ja kumpikin avioliitto on olemassa, riippumatta siitä, kuinka monta vaimoa on. Mielestäni veljien pitäisi lähtökohtaisesti olla yksiavioisia ja jos joku haluaa alkaa moniavioiseksi, pitäisi ensin varmistaa, että pärjää oikeasti tosi hyvin yksiavioisena. Uskon, että yksiavioisuus on useimpien naisten ihanne ja ymmärrän olevani poikkeus normista", Mariam sanoo.
"Toisen vaimon pitää ehdottomasti tietoinen riskeistä, joita ottaa ja potentiaalisesti ongelmista, joita voi nousta oikeudellisesta näkökulmasta. Niinpä suosittelen niitä, jotka kokevat tarvitsevansa suuresti vaimon laillista asemaa, keskustelemaan potentiaalisten miestensä ja sisarvaimojensa kanssa. Riippuen maasta, jossa asutte, siellä saattaa olla mahdollista asua yhdessä ilman virallisia asiakirjoja ja neuvotella ja päättää huoltajuusoikeuksista lain silmissä. Minun tapauksessani avioliittoamme ei valitettavasti ole solmittu virallisesti lain edessä, mutta siitä ei ole tullut mitään ongelmia, sillä Mohamed on kunnon mies, joka tekee parhaansa tukeakseen minua", Fatimah lisää.

Neuvot

Fatimah: "Älä koskaan mene ryhdy polygyyniseen liittoon ensimmäisen vaimon tietämättä ja ilman, että hänellä on mielenrauha asian suhteen. Teillä täytyy olla avioliittonne ulkopuolella aito, hyvä ystävyys, niin että hän tuntuu sinusta samalta kuin muut hyvät ystäväsi. Muista aina hadith siitä, että siskoille islamissa on haluttavaa samaa kuin itselleen. Tämä on melkein yhtä tärkeää kuin suhteesi mieheesi. Tee myös tutkimuksiasi. Älä ryhdy moniavioiseen liittoon kevyn mielin. Pohdi ankarasti sen vaikutuksia sinulle ja lapsillesi."

Mariam: "Rakenna suhdettasi Allahin kanssa läpi vaikeiden aikojen ja pidä aviomiestäsi vastuullisena, jos hän kohtelee sinua väärin. Jos miehesi haluaa, ole osa keskustelua ja tapaa sisar-vaimosi ja katsokaa miehen kanssa, että hän on joku sellainen, johon te molemmat olette tyytyväisiä."

kuvat: pexels.com

Suura 103 - Ibn Kathirin Koraanin selitysteoksesta

Kuinka `Amr bin Al-`As oli tietoinen Koraanin ihmeestä tämän suuran ansiosta

He ovat maininneet, että `Amr bin Al-`As meni vierailemaan Musaylimah Al-Kadhdhabin luo sen jälkeen, kun Allahin lähettiläs oli saanut profeetan tehtävänsä ja ennen kuin `Amr oli hyväksynyt islamin totuudeksi. Tämän saapuessa Musaylimah sanoi hänelle: "Mitä ystävällesi (Muhammadille) on paljastettu tänä aikana?"
'Amr sanoi: "Hänelle paljastettiin lyhyt ja ytimekäs suura."
Musaylimah sanoi sitten: "Mikä se on?"
'Amr vastasi:
﴿وَالْعَصْرِ - إِنَّ الإِنسَـنَ لَفِى خُسْرٍ - إِلاَّ الَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقِّ وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ ﴾
"Kautta kuluvan ajan,
ihminen on totisesti mennyttä,

lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät, soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen."

Joten Musaylimah pohti hetken. Sitten hän sanoi: "Totisesti jotain samantapaista on paljastettu minullekin." `Amr kysyi häneltä: "Mitä niin?" 
Tämä vastasi: "Oi, Wabr (pieni, karvainen nisäkäs; tamaani), oi, Wabr! Olet vain kaksi korvaa ja rinta, ja loput sinusta kaivaa ja on kaivautunut." Sitten hän sanoi: "Mtä tuumit, oi, `Amr?"
`Amr vastasi: "Kautta Allahin! Totisesti tiedän sinun valehtelevan."

Näin Abu Bakr Al-Khara'itin kertovan tarinan tämän osuuden tai merkitykseltään samanlaisen osuuden kertojaketjun kuuluisan kirjansa Masawi' ul-Akhlaqin toisessa osassa. Wabr on pieni kissaa muistuttaa eläin ja sen suurimmat osat ovat sen korvat ja torso, kun muu osa on ruma. Musaylimah aikoi tällä jonninjoutavuuksien sepittämisellä tuottaa jotain Koraania vastustavaa. Silti se ei vakuuttanut edes sen ajan epäjumalanpalvojia. At-Tabarani kirjasi `Abdullah bin Hisn Abi Madinahilta hänen sanonee: "Aina kun kaksi miestä Allahin lähettilään Seuralaisista tapasivat, he eivät eronneet ennen kuin toinen oli lausunut Suura Al-'Asrin kokonaisuudessaan toiselle ja toinen oli antanut rauhantervehdyksen toiselle." 
Ash-Shafi`i sanoi: "Jos ihmiset pohtivat tätä suuraa, se riittää heille." 

﴿بِسْمِ اللَّهِ الرَّحْمَـنِ الرَّحِيمِ

Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen.


﴿وَالْعَصْرِ- إِنَّ الإِنسَـنَ لَفِى خُسْرٍ- إِلاَّ الَّذِينَ ءامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقّ وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ-﴾

(1. Kautta kuluvan ajan, 2. ihminen on totisesti mennyttä, 3. lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät, soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.) 

Al-`Asr on aika, jolloin Adamin lasten liikkeet tapahtuvat, olivatpa ne hyviä tai pahoja

Malik kertoi, että Zayd bin Aslam sanoi: "Se on ilta." Ensimmäinen näkemys on kuitenkin suosittu mielipide. Niinpä Allah vannoo tällä, että ihminen on Khusrissa, mikä tarkoittaa hävitystä ja tuhoa. 

﴿إِلاَّ الَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ الصَّـلِحَـتِ﴾

(lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät) Joten Allah tekee poikkeuksen, mennyttä olevan ihmiskunnan kanssa niiden kohdalla, jotka uskovat sydämissään ja tekevät hyviä tekoja raajoillaan.

﴿وَتَوَاصَوْاْ بِالْحَقِّ﴾

(soveltavat toisiinsa totuutta) Eli tekevät tottelevaisuuden tekoja ja välttävät kiellettyjä asioita. 

﴿وَتَوَاصَوْاْ بِالصَّبْرِ﴾


(ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.) tarkoittaen niiden suunnitelmien, pahuuksien ja vahinkojen kanssa, jotka vahingoittavat muita ihmisiä siksi, että nämä käskevät heitä hyvään ja kieltävät pahaan. Tähän päättyy Suura Al-`Asrin selitys ja kaikki ylistys ja kiitokset Allahille. 

Profeetta Job (Ayoub) (rauha hänelle)

Ibn Kathirin kirjasta Profeettojen tarinat:

Jobin sukuhistoria

Ibn Ishaaq sanoi, että hän oli Rumin miehiä. Hänen nimensä oli Job, Ibn Mose, Ibn Razeh, Ibn Esau,

Ibn Isaac (rauha hänelle), Ibn Abraham (rauha hänelle). (Ibn tarkoittaa jonkun poikaa) Joku muu sanoi hänen olleen Job, Ibn Mose, Ibn Rimil, Ibn Esau, Ibn Isaac, Ibn Jacob. Hänen sukulinjastaan on myös muita käsityksiä. Ibn Asaker kertoi, että hänen äitinsä oli Lotin (rauha hänelle) tytär. Sanottiin, että hänen isänsä oli yksi Abrahamiin (rauha hänelle) uskoneista, kun tämä paiskattiin tuleen.

Ensimmäinen vaihtoehto on uskottavin, koska hän polveutuu Abrahamista, sillä Kaikkivaltias Allah julisti:

Nämä olivat todistukset, jotka annoimme Aabrahamille hänen kansaansa vastaan. Ne, jotka haluamme, korotamme Me ylempään tietoon; Sinun Herrasi on totisesti viisas, tietävä.

Ja me annoimme hänelle Iisakin ja Jaakobin - kumpaakin Me johdatimme - ja Noakia olimme muinoin johdattaneet - ja hänen jälkeläisistään Daavidia, Salomonia, Jobia, Joosefia, Moosesta ja Aaronia - samoin kuin heidät palkitsemme ne, jotka hyvää tekevät" (Koraani 6:83-84)

Allah ylistää Jobia

Allah sanoo Kirjassaan palvojastaan Jobista:

Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättä kääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme. (Koraani 38:44)

Job (rh) oli katuvainen, joka muisteli Allahia kiitollisuudella, kärsivällisyydellä ja sinnikkyydellä. Sen takia Allah antoi hänelle pelastuksen ja hän oli Allahin suuresti arvostama.

Joukko enkeleitä keskustelivat muista Allahin luomista ihmisistä, kuinka heistä nöyrät ansaitsivat Allahin mielisuosion, kun taas ylimielisiin Hän ei ole tyytyväinen. Yksi enkeleistä huomautti: "Paras luomus tänä päivänä maassa on Job, jalo mies, joka osoittaa suurta kärsivällisyyttä ja aina muistelee avokätistä Herraansa. Hän on erinomainen esimerkki Allahin palvojille. Vastineeksi Herra on siunannut häntä pitkällä eliniällä ja lukuisilla palvelijoilla, kun puutteenalaiset ja köyhät jakavat hänen hyvän onnensa; hän ruokkii ja vaatettaa köyhät ja ostaa orjat vapauttaakseen heidät. Hän saa hyväntekeväisyytensä kohteet tuntemaan kuin he tekisivät palvelukseen hänelle, niin auttavainen ja kiltti hän on."

Iblisin kateus Jobista

Iblisiä tämän kaiken kuuleminen ärsytti. Hän suunnitteli houkuttelevansa Jobin korruptioon ja epäuskoon, joten hän kiiruhti tämän luokse. Hän yritti harhauttaa Jobin pois rukouksista kuiskailemalla tälle elämän hyvistä asioista, mutta Job oli tosiuskova, eikä antanut pahojen ajatusten vietellä häntä. Tämä häiritsi Iblisiä vielä enemmän; hän alkoi vihata Jobia entistäkin enemmän.

Iblis tuhoaa Jobin omaisuuden

Iblis nurisi Allahille Jobista. Hän sanoi, että vaikka Job jatkuvasti ylisti Allahia, hän ei tehnyt niin vilpittömyydestä, vaan tehdäkseen Allahin tyytyväiseksi, jottei menettäisi omaisuuttaan. Se kaikki oli show'ta, ahneuden vuoksi. "Jos poistat hänen omaisuutensa, tulet huomaamaan, ettei hänen kielensä enää mainitse nimeään ja hänen rukouksensa loppuvat."

Allah kertoi Iblisille Jobin olevan yksi hänen vilpittömimmistä palvojistaan. Job ei palvonut Allahia maallisen hyvän vuoksi; palvonta tuli hänen sydämestään, eikä sillä ollut mitään tekemistä materian kanssa. Mutta todistaakseen Iblisille Jobin vilpittömyydeen, Allah salli Iblisin avustajineen tehdä Jobin omaisuudelle mitä he halusivat.

Iblis oli hyvin onnellinen. Hän kokosi auttajansa ja aloitti Jobin karjan, palvelijoiden ja maiden tuhoamisen, kunnes mitään ei ollut jäljellä. Hieroen käsiään riemusta Iblis ilmestyi Jobin eteen viisaan, vanhan miehen hahmossa ja sanoi: ”Kaikki omaisuutesi on menetetty, jotkut ihmiset sanovat sen johtuvat siitä, että annoit liikaa hyväntekeväisyyteen ja että tuhlaat aikaasi rukoilemalla jatkuvasti Allahia. Toiset sanovat, että Allah teki sinulle näin miellyttääkseen vihollisiasi. Jos Allah pystyisi estämään vahingon, Hän olisi suojellut omaisuuttasi.”

Uskolleen omistautunut Job vastasi: ”Se, mitä Allah on ottanut minulta pois, kuuluu Hänelle. Olin vain sen valtuutettu vähän aikaa. Hän antaa kelle haluaa ja pidättelee, keltä haluaa.” Näin sanottuaan, Job kumartui taas maahan Herralleen.

Iblis tuhoaa Jobin lapset

Kun Iblis näki tämän, hän turhautui ja sanoi Allahille: ”Olen riisunut Jobin kaikesta hänen omaisuudestaan, mutta hän on silti yhä kiitollinen Sinulle. Hän kuitenkin vain peittelee pettymystään, sillä hän arvostaa suuresti lukuisia lapsiaan. Todellinen koettelemus vanhemmalle on hänen lastensa kautta. Tulet näkemään, kuinka Job hylkää sinut.”

Allah soi Iblisille toimivaltaa, mutta varoitti tätä, ettei se poistaisi Jobin uskoa Herraansa, eikä Jobin kärsivällisyyttä. Iblis kokosi taas auttajansa ja ryhtyi tekemään pahojaan. Hän ravisteli talon lähdettä, talon, jossa Jobin lapset asuivat ja laittoi rakennuksen sortumaan, tappaen heidät kaikki. Sitten hän meni Jobin luo naamioituneena mieheksi, joka oli tullut myötätuntoisena esittämään surunvalittelunsa. Lohduttavalla äänellä hän sanoi Jobille: ”Olosuhteet, joissa lapsesi kuolivat, olivat surulliset. Totisesti, Herrasi ei palkitse sinua oikein kaikista rukouksistasi.”

Näin sanottuaan Iblis odotti jännittyneenä, toivoen, että Job oli nyt valmis hylkäämään Allahin. Mutta taas Job tuotti hänelle pettymyksen vastaamalla: ”Joskus Allah antaa ja joskus ottaa. Joskus Hän on tyytyväinen, joskus tyytymätön tekoihimme. Olipa jokin asia hyödyllinen tai harmillinen minulle, pysyn vakaana uskossani ja kiitollisena Luojalleni.” Sitten Job painautui maahan kumartamaan Herralleen. Tästä Iblis oli äärimmäisen ärsyyntynyt.

Iblis tuhoaa Jobin terveyden

Iblis kutsui Allahia. "Oi, Herrani, Jobin omaisuus on poissa, hänen lapsensa ovat kuolleet ja hän on yhä ruumiiltaan ja niin kauan kuin nauttii ruumiillista terveyttä, hän jatkaa palvomistasi toivossa, että saisi takaisin omaisuutensa ja lisää lapsia. Anna minulle valta hänen kehonsa suhteen, jossa voit heikentää sitä. Hän totisesti laiminlyö palvomisesi ja siten tulee tottelemattomaksi."

Allah halsui antaa Iblisille oppitunnin siitä, että Job oli Herransa omistautunut palvelija, joten Hän vastasi myöntävästi Iblisin kolmanteen pyyntöön, mutta asetti ehdon: "Annan sinulle vallan hänen kehoonsa, mutta en sieluun, älyyn tai sydämeen, sillä näihin paikkoihin asetan tiedon Minusta ja Minun uskonnostasi."

Tällä uudella vallalla aseistettuna Iblis alkoi kostaa Jobin ruumiille ja täytti sen sairaudella, kunnes se oli pelkkää luuta ja nahkaa ja Job kärsi kovista kivuista. Mutta kaikesta kärsimyksestä huolimatta Job pysyi vahvana uskossaan, kärsien kaikki vaikeudet valittamatta. Allahin oikeamieliset palvelijat eivät vaivu epätoivoon, eivätkä käänny muiden puoleen hakemaan apua, vaan pysyvät toiveikkaina Allahin armon suhteen. Jopa lähisukulaiset ja ystävät käänsivät selkänsä Jobille. Vain hänen ystävällinen, lempeä vaimonsa pysyi hänen kanssaan. Kun Job tarvitsi häntä, hän osoitti miehelleen lempeyttä ja huolehti tästä. Hän pysyi tämän seuralaisena ja lohduttajana monien vuosien kärsimyksen ajan.

Jobin elämä – tiivistelmä

Ibn Asaker kertoi: ”Job oli mies, jolla oli paljon monenmoista omaisuutta; nautaa, orjia, lampaita, Haranin laajoja maita ja paljon lapsia. Kaikki nuo suosionosoitukset otettiin häneltä pois ja häntä koeteltiin myös fyysisesti. Mikään hänen elimensä ei voinut hyvin, paitsi sydän ja kieli, joilla molemmilla hän ylisti Kaikkivaltiasta Allahia päivin ja öin. Hänen sairautensa jatkui niin pitkään, että vierailijat tunsivat kuvotusta häntä kohtaan. Ystävät pysyivät hänestä erossa, eikä hänen luonaan enää käyty. Kukaan ei tuntenut sympatiaa häntä kohtaan, paitsi hänen vaimonsa. Vaimo piti hänestä hyvää huolta, tietäen, kuinka hän oli tehnyt hyvää ja ollut empaattinen vaimolle.”

Job rukoilee armoa

Iblis vaipui epätoivoon. Hän neuvotteli auttajiensa kanssa, mutta heillä ei ollut ideoita. He kyselivät: ”Miten älykkyytesi ei tepsi Jobiin, kun onnistuit harhauttamaan ihmiskunnan isän, Adamin, pois Paratiisista?”

Iblis meni Jobin vaimon luo miehen hahmossa. ”Missä aviomiehesi on?” hän kysyi.

Nainen osoitti lähes elotonta myttyä vuoteella ja sanoi: "Tuossa hän on, elämän ja kuoleman rajamailla." Valeasuinen Iblis muistutti naista ajasta, jolloin Jobin terveydentila oli hyvä ja hänellä oli omaisuutta ja lapsia. Yhtäkkiä vuosien vaikeudet ottivat vaimosta niskalenkin ja hän purskahti itkuun. Hän sanoi Jobille:

"Kuinka kauan meinaat kestää kidutusta Herraltamme? Jäämmekö ikuisesti ilman omaisuutta, lapsia ja ystäviä? Mikset pyydä Allahia lopettamaan tätä kärsimystä?"

Job huokaisi ja sanoi pehmeällä äänellä: "Iblisin on täytynyt kuiskutella sinulle ja tehnyt sinut tyytymättömäksi. Kerro, kuinka kauan nautin hyvästä terveydestä ja rikkauksista."

"80 vuotta."

"Kuinka kauan olen kärsinyt näin?"

"Seitsemän vuotta."

"Siinä tapauksessa minua hävettäisi pyytää Herraani poistamaan vaikeudet, sillä en ole kärsinyt pidempään kuin mitä minulla oli hyvä terveys ja omaisuutta. Näyttää siltä, että uskosi on heikentynyt ja olet tyytymätön Allahin kohtaloon. Jos koskaan toivun terveeksi, vannon rankaisevani sinua sadalla iskulla! Tästä päivästä eteenpäin kieltäydyn syömästä tai juomasta mitään kädestäsi. Jätä minut rauhaan ja anna Herrani tehdä, mitä Hän mielii.”

Job parantuu

Raskain sydämin katkerasti itkevällä vaimolla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin poistua ja etsiä turvaa muualta. Tässä avuttomassa tilassa Job kääntyi Allahin puoleen, ei valittaen, vaan pyytäen Hänen armoaan: ”Muistettakoon myös Jobia, joka rukoili Herraansa: »Totisesti, onnettomuus on minua kohdannut, mutta Sinä olet kaikkein armollisin armonosoittajista.» Sen tähden Me kuulimme häntä ja poistimme hänen vaivansa ja annoimme takaisin hänen perheensä sekä lisäksi paljon muuta; kaiken armonamme ja kehoituksena palvelijoillemme.” (21:83-84)

Kaikkivaltias Allah myös määräsi:

”Muistakaa myös palvelijaamme Jobia, joka huusi Herralleen: »Saatana on lyönyt minua vaivalla ja tuskalla!» (Ja Herra vastasi:) »Polje jalallasi maahan, ja siitä nousee viileä lähde peseytyäksesi ja sammuttaaksesi janosi!» Ja Me annoimme hänelle takaisin perheensä ja yhtä monta lisäksi armonosoituksenamme ja tunnusmerkkinä ymmärtäväisille.” (38:41-43)

Job totteli ja tervehtyi lähes välittömästi. Samaan aikaan hänen uskollinen vaimonsa ei kestänyt enää olla erossa ja palasi pyydellen anteeksi, kaivaten taas hänen rinnalleen. Kun Job tuli vaimonsa taloon, vaimo yllättyi kunnolla äkillisestä muutoksesta: Job oli taas terve! Hän syleili tätä ja kiitti Allahia Hänen armostaan.

Job ei ollut huolissaan, sillä hän oli vannonut valan, että löisi vaimoaan sata kertaa, jos parantuisi, mutta hänellä ei ollut halua satuttaa tätä. Hän tiesi, että jos ei täyttäisi valaansa, syyllistyisi lupauksen rikkomiseen Allahille. Niinpä viisaudessaan ja armossaan Allah tuli uskollisen palvelijansa avuksi ja neuvoi tätä: ”Ota käteesi nippu ruohoa ja hutki sillä vaimoasi, äläkä riko valaasi.”

”Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättä kääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme.” (38:44)

Profeetta Muhammad (rauha hänelle) Jobista

Abu Hurairah (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoi, että Profeetta Muhammad (rauha hänelle) sanoi:

”Kun Job oli alasti kylpemässä, parvi kultaisia sirkkoja putosi hänen päälleen ja hän alkoi kerätä niitä vaatteeseensa. Hänen Herransa kutsui häntä: ’Oi, Job, enkö ole tehnyt sinua liian rikkaaksi tarvitsemaan näkemääsi?’ Hän sanoi: ’Kyllä, Herrani! Mutta en voi vieroksua Siunauksiasi.’” (Al Bukhari)