Hyvistä käytöstavoista ja arvostettavista ominaisuuksista puhuttaessa varmaan monelle tulee mieleen todenpuhuminen ja rehellisyys, mutta tuleeko niitä ajateltua vakavasti, sopii kysyä. Mahtavatko islamiin ennakkoluuloisesti suhtautuvat aavistaa miten monessa Allahin Kirjan jakeessa sitä painotetaan? Aina ei ole helppoa olla rehellinen ja totuudellinen, mutta sitäkin arvokkaampaa se on Allahin silmissä.
ihminen on totisesti mennyttä, lukuunottomatta niitä, jotka uskovat ja hyvää tekevät, soveltavat toisiinsa totuutta ja kehoittavat toisiaan kestävyyteen.
(Koraani 103:2-3)
Abu Huraira kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “On kolme tekopyhän ominaisuutta: kun hän puhuu, hän valehtelee, kun hän lupaa, hän käyttäytyy petollisesti, kun häneen luotetaan, hän pettää.”
(Muslim, kirja 1, hadith 113)
Älkää verhotko totuutta valheella
(Koraani 2:42)
Abu Huraira kertoi: Allahin apostoli (rauha hänelle) sanoi: "Tekopyhän merkkejä on kolme:
1. Milloin hän puhuu, hän kertoo valheen.
2. Milloin hän lupaa, hän rikkoo lupauksen.
3. Jos luotat häneen, hän osoittautuu epärehelliseksi. (Jos uskot jotain hänen haltuunsa, hän ei palauta sitä.”
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 33)
Uskovaiset, täyttäkää tarkoin velvollisuutenne Jumalaa kohtaan ja puhukaa totuuden sanoja
(Koraani 33:70)
'Abdullah bin 'Amr kertoi: Profeetta (rauha hänelle) sanoi: “Se, jolla on seuraavat neljä piirrettä, on puhdas tekopyhä ja se, jolla on yksi näistä neljästä piirteestä, omaa tekopyhän ominaisuuksia, kunnes luopuu siitä piirteestä.
1. Kun hänen luotetaan, hän pettää.
2. Kun hän puhuu, hän valehtelee.
3. Kun hän tekee sopimuksen, hän osoittautuu petolliseksi.
4. Kun hän riitelee, hän käyttäytyy hyvin harkitsemattomaan, pahaan ja loukkaavaan tapaan."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, Hadith 34)
Uskovaisia ovat myös ne, jotka vartioivat uskottua omaisuutta ja pitävät sopimuksensa
(Koraani 23:8)
Malik kertoi minulle kuulleensa, että Abdullah ibn Masud sanoi: "Täytyy kertoa totuus. Totuudellisuus johtaa oikeaan tekoon. Oikea teko johtaa Puutarhaan. Varokaa valehtelua. Valehtelu johtaa korruptioon ja korruptio johtaa Tuleen. Ettekö tiedä, että sanotaan, 'hän puhuu totta ja toimii oikein' ja 'hän valehtelee ja on korruptoitunut.'"
(Malikin Muwatta, kirja 56, Hadith 16)
Uskovaiset, täyttäkää tarkoin velvollisuutenne Jumalaa kohtaan ja puhukaa totuuden sanoja,
(Koraani 33:70)
Abdullah bin Mas'ud (olkoon Allah tyytyväinen häneen) raportoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Totuus johtaa hurskauteen ja hurskaus johtaa Paratiisiin. Ihminen jatkaa totuuden puhumista, kunnes pääsee Allahin luo totuudellisena. Valheellisuus johtaa päinvastaiseen ja päinvastainen johtaa Tuleen (Helvettiin) ja ihminen jatkaa valheiden kertomista, kunnes pääsee Allahin luo valehtelijana."
(Riyad as-Salihin, kirja 1, Hadith 54)
jotka ovat kärsivällisiä, totuudellisia, hurskaita, vieraanvaraisia, jotka aamuhämärissä rukoilevat syntejään anteeksi
(Koraani 3:16)
Malik kertoi minulle, että hän kuuli jonkun sanoneen Luqmanille, "Mikä toi sinut tähän, minkä näemme", tarkoittaen hänen korkeaa asemaansa.
Luqman sanoi: "Totuudellinen puhe, luottamuksen arvoisena oleminen ja sellaisen jättäminen, mikä ei koske minua."
(Malikin Muwatta, kirja 56, Hadith 17)
Välttäkää siksi epäjumalien saastaisuutta ja valheellisia puheita.
(Koraani 22:30)
lauantai 1. elokuuta 2020
sunnuntai 10. toukokuuta 2020
Ramadan on tilaisuus
Ramadan on kerran vuodessa toistuva tilaisuus elämässä, joka kannattaa hyödyntää, kun voi.
Ne, jotka paastoavat Ramadanina, kuuluvat aivan erityiseen porukkaan. Ylösnousemuksen päivänä kuulutetaan niitä, jotka paastosivat ja heidät päästetään läpi portista, joka sitten suljetaan, eikä enää kukaan muu pääse sen läpi. Mitä sen portin takana on? Me emme osaa kuvitella, jotain niin ihmeellistä ja ihanaa se on - Koraanista tietysti suurpiirteisesti voimme lukea, mitä Paratiisissa on luvassa.
Poikkeuksellinen tilaisuus ei rajoitu vain Ramadaniin, vaan ne, jotka Ramadanin jälkeen paastoavat vielä kuusi päivää sitä seuraavana Shawwal-kuuna, ovat kuin olisivat paastonneet elinikänsä. Niin paljon Allah arvostaa vilpitöntä paastoa!
Jos sisimmissäsi tiedostat olevan epätodennäköistä, että saisit aikaiseksi luettua Koraania päivittäin, lienee parempi olla asettamatta sellaista tavoitetta, josta seuraisi turhia paineita ja jonka toteutumatta jäämisestä tuntisit epärakentavaa syyllisyyttä. Lue Koraania kuitenkin useampana Ramadanin päivänä, niin on todennäköisempää, että sitä tulisikin luettua odotettua ahkerammin.
Parina ensimmäisenä paastovuotena mikään ympärilläni ei muistuttanut minua siitä, että oli Ramadan. Ympärilläni ei ollut ketään, joka olisi paastonnut kanssani, kaikki jatkoivat elämää entiseen malliin, eikä kukaan hiiskunut Ramadanista mitään. Paastoaminen tuntui tylsältä ja tarkoituksettomalta! Meillä uskovilla saattaa olla sellainen ajatus takaraivossa, että uskonnosta pitäisi puhua vain siinä valossa, että uskonto on helppoa ja ihanaa, mutta eihän se sitä niin mutkattomasti ole. Ja ajattelen, että on hyödyllistä, ettei se ole tabu. Onko sinun lähettyvilläsi ketään, jota voisit auttaa saamaan Ramadan-fiilistä, jota hän ei muualta saa?
Koska Ramadan ei ole vain pidättäytymistä ruoasta, niin ottakaamme tähän jae Koraanista, Imranin perheen suurasta, jae 102, ja käykäämme se läpi osa osalta:
Pitäkää kiinni kaikki Jumalan (pelastus)köydestä älkääkä hajaantuko,
vaan muistakaa Jumalan armoa teitä kohtaan silloin, kun olitte toistenne vihollisia ja Hän lähensi sydämenne,
niin että te Hänen armonsa kautta tulitte aivan kuin veljiksi keskeänne.
Te olitte tulikuilun partaalla, mutta Hän pelasti teidät siitä.
Siten selittää Jumala tunnusmerkkinsä teille, jotta tulisitte oikealle tielle
Niin ihana Jumala on, että Hän lähentää meidät toisiimme ja Hän pelastaa meidät hädästä, kunhan vain uskomme Häneen.
Ne, jotka paastoavat Ramadanina, kuuluvat aivan erityiseen porukkaan. Ylösnousemuksen päivänä kuulutetaan niitä, jotka paastosivat ja heidät päästetään läpi portista, joka sitten suljetaan, eikä enää kukaan muu pääse sen läpi. Mitä sen portin takana on? Me emme osaa kuvitella, jotain niin ihmeellistä ja ihanaa se on - Koraanista tietysti suurpiirteisesti voimme lukea, mitä Paratiisissa on luvassa.
Poikkeuksellinen tilaisuus ei rajoitu vain Ramadaniin, vaan ne, jotka Ramadanin jälkeen paastoavat vielä kuusi päivää sitä seuraavana Shawwal-kuuna, ovat kuin olisivat paastonneet elinikänsä. Niin paljon Allah arvostaa vilpitöntä paastoa!
Jos sisimmissäsi tiedostat olevan epätodennäköistä, että saisit aikaiseksi luettua Koraania päivittäin, lienee parempi olla asettamatta sellaista tavoitetta, josta seuraisi turhia paineita ja jonka toteutumatta jäämisestä tuntisit epärakentavaa syyllisyyttä. Lue Koraania kuitenkin useampana Ramadanin päivänä, niin on todennäköisempää, että sitä tulisikin luettua odotettua ahkerammin.
Parina ensimmäisenä paastovuotena mikään ympärilläni ei muistuttanut minua siitä, että oli Ramadan. Ympärilläni ei ollut ketään, joka olisi paastonnut kanssani, kaikki jatkoivat elämää entiseen malliin, eikä kukaan hiiskunut Ramadanista mitään. Paastoaminen tuntui tylsältä ja tarkoituksettomalta! Meillä uskovilla saattaa olla sellainen ajatus takaraivossa, että uskonnosta pitäisi puhua vain siinä valossa, että uskonto on helppoa ja ihanaa, mutta eihän se sitä niin mutkattomasti ole. Ja ajattelen, että on hyödyllistä, ettei se ole tabu. Onko sinun lähettyvilläsi ketään, jota voisit auttaa saamaan Ramadan-fiilistä, jota hän ei muualta saa?
Koska Ramadan ei ole vain pidättäytymistä ruoasta, niin ottakaamme tähän jae Koraanista, Imranin perheen suurasta, jae 102, ja käykäämme se läpi osa osalta:
Pitäkää kiinni kaikki Jumalan (pelastus)köydestä älkääkä hajaantuko,
vaan muistakaa Jumalan armoa teitä kohtaan silloin, kun olitte toistenne vihollisia ja Hän lähensi sydämenne,
niin että te Hänen armonsa kautta tulitte aivan kuin veljiksi keskeänne.
Te olitte tulikuilun partaalla, mutta Hän pelasti teidät siitä.
Siten selittää Jumala tunnusmerkkinsä teille, jotta tulisitte oikealle tielle
Niin ihana Jumala on, että Hän lähentää meidät toisiimme ja Hän pelastaa meidät hädästä, kunhan vain uskomme Häneen.
maanantai 4. toukokuuta 2020
Miksi muslimit eivät vietä joulua, pääsiäistä jne.? Lapset ja muiden uskontojen juhlien vietto
Muslimmatters.orgista. Samasta aihepiiristä on myös toinen teksti, Ainoat lapset, jotka eivät vietä joulua.
Älkää kertoko tätä isälleni, mutta lapsena olin varma, että haluaisin olla kristitty. Sillä ei ollut mitään tekemistä teologian kanssa, kyse oli - oikeasti ja todella - vain suklaasta.
Älkää käsittäkö minua väärin. En kasvanut jossain konservatiivisessa, suklaavastaisessa kuplassa. Äitini oli - ja on edelleen - kristitty. Isäni oli - ja on edelleen - muslimi, ja kaksi uskontoa olivat kotonamme sulassa sovussa.
Äitini pystytti joulukuusen joka vuosi. Me lapset, muslimiudestamme huolimatta, saimme pääsiäiskorit joka vuosi. Ainoa syy, miksi toivoin olevani kristitty, oli, että vaikken saanut suklaata vähemmän kuin ikätoverini, oli hämmentävä syyllisyys, jota tunsin juhla-aikojen ympärillä.
Tiesin, että juhlat olivat äitini, ja osallistuimme niihin kunnioittaaksemme häntä, emme sitä, mitä hän juhli. Lapsena en ymmärtänyt, miksi mekin emme voineet juhlia niitä, vaikka vain suklaan takia.
Aikuisena olen saanut tietää, etten ole yksin tässä ristiriitaisessa innossani muiden juhlien suhteen. Kuka oikeasti ei pidä kesteistä ja juhlista ja mistä tahansa tekosyystä juhlia? Kuitenkin vanhemmuuden myötä olen tullut siihen tulokseen, että paras politiikka lasteni kanssa on kunnioittava rehellisyys sen suhteen, miten suhtaudumme muihin uskontoihin.
Jokaisen uskonnon juhlat ovat oikeita niiden seuraajille. Ne ovat heille rakkaita, kuten Eid ja Ramadan meille.
Osa muslimina olemista on suojella kaikkien ympärillämme olevien oikeuksia, kuuluivatpa he mihin uskontoon hyväänsä. Ei-muslimijuhliaan viettävissä ei-muslimeissa ei ole mitään pahaa.
Emme teeskenetele, ettei sitä tapahdu. Muiden oikeuksien kunnioittava tunnustaminen on osa uskontoamme ja sen historiaa. Meidän ei tarvitse hyväksyä muiden juhlien aiheita kunnioittaksemme heidän juhliaan.
Ongelma siinä, että muslimit viettäisivät muunuskoisten juhlia, on siinä, ettemme yksinkertaisesti usko niitä todeksi.
Joten mitä tulee nimenomaan pääsiäiseen, hajotamme sen pienemmiksi osiksi.
Suklaassa ei ole mitään pahaa. Munissa ei ole mitään pahaa. Pupuissa ei ole mitään pahaa, ja ei, ne eivät muni.
Pääsiäisessä ei ole mitään pahaa, mutta me emme juhli sitä, koska:
Pääsiäinen on juhla, joka perustuu siihen ajatukseen, että Profeetta Isa (rauha hänelle) oli Allahin poika, jonka Allah salli kuolevan syntiemme puolesta. Pääsiäisenä juhlitaan hänen takaisin tulemistaan.
Riippuen siitä, minkä ikäinen lapsi on, asia pitää ehkä jakaa vielä pienemmiksi osiksi.
Allah subḥānahu wa ta'āla (ylistetty olkoon Hän) loi auringon, Allah ei ole henkilö, joka ei voi edes katsoa aurinkoa. Allah loi avaruuden, Allah ei ole henkilö, joka ei pärjää avaruudessa. Allah loi tulen, Allah ei ole henkilö, joka ei voi edes koskea tulta. Allah ei ole henkilö, Hänellä ei ole lapsia niin kuin ihmisillä on. Profeetta Jeesus (rauha hänelle) oli Allahin lähettiläs, ei Allahin lapsi.
Allah on myös Armollinen Armahtaja, Kaikkivoipa. Kun teemme itse virheitä, pahoittelemme sitä Allahille ja yritämme parantaa tapamme parhaamme mukaan. Kun teemme virheitä yhdessä, emme ota keskuudestamme parhaiten käyttäyvää henkilöä ja sitten rankaise häntä sijastamme.
Allah on Oikeudenmukainen. Hän on hyvyys, Armollinen Armahtaja, anteeksiantavin koko universumissa. Hän oli aina ja kykenee aina antamaan meille anteeksi. Kenenkään ei ole tarvinnut kuolla, jotta Allah voi antaa anteeksi kellekään.
Jos opettaja ei päästä parasta oppilasta läpi kurssista, jotta muut oppilaat voisivat päästä, se ei olisi reilua, vaikka se paras oppilas olisi tarjoutunut siihen. Kun ihmiset sanovat, että Allah uhrasi oman poikansa, jotta me saisimme anteeksi, he syyttävät Allahia tosi epäreiluista asioista, vaikka he tuntuisivatkin ajattelevan, että se on hyvä juttu.
Vaikka he juhlisivat sitä suklaallakin.
Emme yksinkertaisesti usko siihen, mitä Pääsiäisessä juhlitaan. Siksi emme juhli Pääsiäistä.
Mihin siis uskomme?
Käy lapsesi kanssa läpi suura Ikhlas, siinä on neljä riviä ja voit käyttää heidän neljää sormeaan.
Allah on Yksi.
Allah ei tarvitse mitään keneltäkään.
Hän ei ole syntynyt, eikä kukaan ole syntynyt Hänestä. Allah ei ole kenenkään lapsi, eikä Allahilla ole lapsia.
Universumissa ei ole mitään Allahin kaltaista.
Keskity siihen, mitä tiedämme Allahista ja siirry sitten muihin totuuksiin.
Kristittyjen tulee ehdottomasti juhlia kristittyjen juhlia. Olemme iloisia heidän puolestaan.
Emme juhli kristittyjen juhlia, koska emme usko niihin asioihin, joita he juhlivat.
Olemme hyvin iloisia naapureidemme puolesta ja toivomme, että heillä on kivaa.
Kun lapsesi kysyy sinulta joulusta, pääsiäisestä, ystävänpäivästä ja Halloweenista ja sen sellaisesta, he eivät pyydä saada vaihtaa uskontoa. He pyytävät sinulta mahdollisuutta osallistua juhlien iloihin, koristeluihin ja tekemään asioita ikätoveriensa kanssa.
Voit tarjota näitä asioita, kun teet halal-juhlista leikin. Ramadanina ripusta valoja, kutsu vieraita ja rukoilkaa. Tee jokaisesta perjantaista erityinen. Tee Eidistä upea - osta lahjoja, anna hyväntekeväisyyteen, koristele tarvittaessa kaikki koristeltavissa olevat pinnat - koska lastemme ei tarvitse kokea jäävänsä mistään pois siksi, että ovat muslimeita.
Jos juhlasi ovat tuntuneet tylsiltä, se on kulttuurinen rajoite, ei uskonnollinen. Ja jos sinusta tuntuu, ettei se ole reilua, koska muilla uskonnoilla on enemmän juhlia, muista tämä:
Juhlan aihe voi olla se, kun
- lapsesi alkaa lukea Koraania
- lapsesi alkaa paastota
- lapsesi alkaa käyttää hijabia
- lapsesi alkaa rukoilla salah
Lapsesi voivat yökyläillä qiyaam-öinä.
Voit juhlia mitä haluat, milloin haluat, tavoilla, jotka ovat hauskoja ja halal ja miellyttävät Allahia.
Meillä on rajallinen määrä uskonnollisia juhlia, mutta ei ole rajoitusta henkilökohtaisille juhlille, joita päätämme juhlia omassa elämässämme ja perheissämme. Jokainen kiitollisuuden aihe voi olla tilaisuus nähdä perheettä, syödä yhdessä, pukeutua hienosti ja ripustaa koristeita, enkä puhu rahan tuhlaamisesta, vaan siitä, että panostetaan vähän lopputuloksen saamiseksi.
On helppo juhlia jotain, kun ystäväsi, naapurisi ja paikallinen ruokakauppa juhlivat samaa. Todennäköiseksi siksi monien eri uskontojen edustajat - ja uskonnottomatkin - juhlivat juhlia, joihin eivät usko. Se ei kuitenkaan ole perustelu ja vanhempina on velvollisuutemme antaa oikea esimerkki lapsillemme.
Omien standardien luominen ja niistä kiinnipitäminen on tapamme elää, ei vain juhlien suhteen, vaan siinä, miten syömme, pukeudumme ja tapamme, miten uimme vastavirtaan Allahin vuoksi. Emme mene virran mukana ja osa tätä oppituntia on opettaa lapsillemme, ettemme vietä muiden uskontojen juhlia vain sopiaksemme joukkoon.
Toinen puoli on ulottaa uskonnonvapaus - ja oikeus uskonnollisiin juhliin - myös muslimeille. Kun opetat lapsillesi, että kaikilla on oikeus uskonnollisiin juhliinsa, sisällytä siihen myös muslimit. Tee Ramadanista näkyvän juttu myös ei-muslimiystävillesi ja naapureillesi, ei vain hyvän dawan vuoksi, vaan kun jaat ilosi heidän kanssaan, siitä tulee enemmän mainstreamia.

Muslimilapsesi voivat antaa Eid-lahjoja ei-muslimiystävilleen. Voit viedä Eid-keksejä ei-muslimitoimistoon, tehdä Ramadan purkkeja. Voit kutsua Iftarille ihmisiä, jotka eivät paastoa. Koristele kotisi Ramadaniksi ja lähetä kortteja ihmisille juhlinasi.
Voit nauttia meille kaikille yhteisille juhlimisen tavoilla joustamatta aqeedastasi ja niin tekemällä voit opettaa lapsillesi, ettei heidän tarvitse piilottaa uskonnollisia juhliaan ihmisiltä, jotka eivät juhli niitä. Kenenkään ei tarvitse piilottaa niitä. Ja voit opettaa lapsiasi kunnioittamaan muiden uskontoja, vaikka ei uskoisi niihin.
Juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla on yhteiset juuret ja paljon yhteistä. Se, missä eroamme, on kuitenkin yhä juhlimisen aihe. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on osa uskoamme ja juhlimme erojamme tunnustamalla muiden oikeuden juhlia ja olla juhlimatta.
Älkää kertoko tätä isälleni, mutta lapsena olin varma, että haluaisin olla kristitty. Sillä ei ollut mitään tekemistä teologian kanssa, kyse oli - oikeasti ja todella - vain suklaasta.
Älkää käsittäkö minua väärin. En kasvanut jossain konservatiivisessa, suklaavastaisessa kuplassa. Äitini oli - ja on edelleen - kristitty. Isäni oli - ja on edelleen - muslimi, ja kaksi uskontoa olivat kotonamme sulassa sovussa.
Äitini pystytti joulukuusen joka vuosi. Me lapset, muslimiudestamme huolimatta, saimme pääsiäiskorit joka vuosi. Ainoa syy, miksi toivoin olevani kristitty, oli, että vaikken saanut suklaata vähemmän kuin ikätoverini, oli hämmentävä syyllisyys, jota tunsin juhla-aikojen ympärillä.
Tiesin, että juhlat olivat äitini, ja osallistuimme niihin kunnioittaaksemme häntä, emme sitä, mitä hän juhli. Lapsena en ymmärtänyt, miksi mekin emme voineet juhlia niitä, vaikka vain suklaan takia.
![]() |
| Ristikuolemalla on olennainen merkitys kristinuskossa |
Aikuisena olen saanut tietää, etten ole yksin tässä ristiriitaisessa innossani muiden juhlien suhteen. Kuka oikeasti ei pidä kesteistä ja juhlista ja mistä tahansa tekosyystä juhlia? Kuitenkin vanhemmuuden myötä olen tullut siihen tulokseen, että paras politiikka lasteni kanssa on kunnioittava rehellisyys sen suhteen, miten suhtaudumme muihin uskontoihin.
Siksi, kun lapseni kysyvät pääsiäisestä, kerron heille tämän:
Jokaisen uskonnon juhlat ovat oikeita niiden seuraajille. Ne ovat heille rakkaita, kuten Eid ja Ramadan meille.
Osa muslimina olemista on suojella kaikkien ympärillämme olevien oikeuksia, kuuluivatpa he mihin uskontoon hyväänsä. Ei-muslimijuhliaan viettävissä ei-muslimeissa ei ole mitään pahaa.
Emme teeskenetele, ettei sitä tapahdu. Muiden oikeuksien kunnioittava tunnustaminen on osa uskontoamme ja sen historiaa. Meidän ei tarvitse hyväksyä muiden juhlien aiheita kunnioittaksemme heidän juhliaan.
Ongelma siinä, että muslimit viettäisivät muunuskoisten juhlia, on siinä, ettemme yksinkertaisesti usko niitä todeksi.
Joten mitä tulee nimenomaan pääsiäiseen, hajotamme sen pienemmiksi osiksi.
![]() |
| Kristittyjen näkemys Jeesuksesta |
Suklaassa ei ole mitään pahaa. Munissa ei ole mitään pahaa. Pupuissa ei ole mitään pahaa, ja ei, ne eivät muni.
Pääsiäisessä ei ole mitään pahaa, mutta me emme juhli sitä, koska:
Pääsiäinen on juhla, joka perustuu siihen ajatukseen, että Profeetta Isa (rauha hänelle) oli Allahin poika, jonka Allah salli kuolevan syntiemme puolesta. Pääsiäisenä juhlitaan hänen takaisin tulemistaan.
Riippuen siitä, minkä ikäinen lapsi on, asia pitää ehkä jakaa vielä pienemmiksi osiksi.
Allah subḥānahu wa ta'āla (ylistetty olkoon Hän) loi auringon, Allah ei ole henkilö, joka ei voi edes katsoa aurinkoa. Allah loi avaruuden, Allah ei ole henkilö, joka ei pärjää avaruudessa. Allah loi tulen, Allah ei ole henkilö, joka ei voi edes koskea tulta. Allah ei ole henkilö, Hänellä ei ole lapsia niin kuin ihmisillä on. Profeetta Jeesus (rauha hänelle) oli Allahin lähettiläs, ei Allahin lapsi.
Allah on myös Armollinen Armahtaja, Kaikkivoipa. Kun teemme itse virheitä, pahoittelemme sitä Allahille ja yritämme parantaa tapamme parhaamme mukaan. Kun teemme virheitä yhdessä, emme ota keskuudestamme parhaiten käyttäyvää henkilöä ja sitten rankaise häntä sijastamme.
Allah on Oikeudenmukainen. Hän on hyvyys, Armollinen Armahtaja, anteeksiantavin koko universumissa. Hän oli aina ja kykenee aina antamaan meille anteeksi. Kenenkään ei ole tarvinnut kuolla, jotta Allah voi antaa anteeksi kellekään.
Jos opettaja ei päästä parasta oppilasta läpi kurssista, jotta muut oppilaat voisivat päästä, se ei olisi reilua, vaikka se paras oppilas olisi tarjoutunut siihen. Kun ihmiset sanovat, että Allah uhrasi oman poikansa, jotta me saisimme anteeksi, he syyttävät Allahia tosi epäreiluista asioista, vaikka he tuntuisivatkin ajattelevan, että se on hyvä juttu.
Vaikka he juhlisivat sitä suklaallakin.
Emme yksinkertaisesti usko siihen, mitä Pääsiäisessä juhlitaan. Siksi emme juhli Pääsiäistä.
Mihin siis uskomme?
Käy lapsesi kanssa läpi suura Ikhlas, siinä on neljä riviä ja voit käyttää heidän neljää sormeaan.
Allah on Yksi.
Allah ei tarvitse mitään keneltäkään.
Hän ei ole syntynyt, eikä kukaan ole syntynyt Hänestä. Allah ei ole kenenkään lapsi, eikä Allahilla ole lapsia.
Universumissa ei ole mitään Allahin kaltaista.
Keskity siihen, mitä tiedämme Allahista ja siirry sitten muihin totuuksiin.
![]() |
| Kristityt uskovat Jeesuksen syntyneen seimessä, muslimit autiomaassa Marian nojatessa palmupuuhun |
Kristittyjen tulee ehdottomasti juhlia kristittyjen juhlia. Olemme iloisia heidän puolestaan.
Emme juhli kristittyjen juhlia, koska emme usko niihin asioihin, joita he juhlivat.
Olemme hyvin iloisia naapureidemme puolesta ja toivomme, että heillä on kivaa.
Kun lapsesi kysyy sinulta joulusta, pääsiäisestä, ystävänpäivästä ja Halloweenista ja sen sellaisesta, he eivät pyydä saada vaihtaa uskontoa. He pyytävät sinulta mahdollisuutta osallistua juhlien iloihin, koristeluihin ja tekemään asioita ikätoveriensa kanssa.
Voit tarjota näitä asioita, kun teet halal-juhlista leikin. Ramadanina ripusta valoja, kutsu vieraita ja rukoilkaa. Tee jokaisesta perjantaista erityinen. Tee Eidistä upea - osta lahjoja, anna hyväntekeväisyyteen, koristele tarvittaessa kaikki koristeltavissa olevat pinnat - koska lastemme ei tarvitse kokea jäävänsä mistään pois siksi, että ovat muslimeita.
Jos juhlasi ovat tuntuneet tylsiltä, se on kulttuurinen rajoite, ei uskonnollinen. Ja jos sinusta tuntuu, ettei se ole reilua, koska muilla uskonnoilla on enemmän juhlia, muista tämä:
Juhlan aihe voi olla se, kun
- lapsesi alkaa lukea Koraania
- lapsesi alkaa paastota
- lapsesi alkaa käyttää hijabia
- lapsesi alkaa rukoilla salah
Lapsesi voivat yökyläillä qiyaam-öinä.
Voit juhlia mitä haluat, milloin haluat, tavoilla, jotka ovat hauskoja ja halal ja miellyttävät Allahia.
Meillä on rajallinen määrä uskonnollisia juhlia, mutta ei ole rajoitusta henkilökohtaisille juhlille, joita päätämme juhlia omassa elämässämme ja perheissämme. Jokainen kiitollisuuden aihe voi olla tilaisuus nähdä perheettä, syödä yhdessä, pukeutua hienosti ja ripustaa koristeita, enkä puhu rahan tuhlaamisesta, vaan siitä, että panostetaan vähän lopputuloksen saamiseksi.
On helppo juhlia jotain, kun ystäväsi, naapurisi ja paikallinen ruokakauppa juhlivat samaa. Todennäköiseksi siksi monien eri uskontojen edustajat - ja uskonnottomatkin - juhlivat juhlia, joihin eivät usko. Se ei kuitenkaan ole perustelu ja vanhempina on velvollisuutemme antaa oikea esimerkki lapsillemme.
Omien standardien luominen ja niistä kiinnipitäminen on tapamme elää, ei vain juhlien suhteen, vaan siinä, miten syömme, pukeudumme ja tapamme, miten uimme vastavirtaan Allahin vuoksi. Emme mene virran mukana ja osa tätä oppituntia on opettaa lapsillemme, ettemme vietä muiden uskontojen juhlia vain sopiaksemme joukkoon.
Toinen puoli on ulottaa uskonnonvapaus - ja oikeus uskonnollisiin juhliin - myös muslimeille. Kun opetat lapsillesi, että kaikilla on oikeus uskonnollisiin juhliinsa, sisällytä siihen myös muslimit. Tee Ramadanista näkyvän juttu myös ei-muslimiystävillesi ja naapureillesi, ei vain hyvän dawan vuoksi, vaan kun jaat ilosi heidän kanssaan, siitä tulee enemmän mainstreamia.

Muslimilapsesi voivat antaa Eid-lahjoja ei-muslimiystävilleen. Voit viedä Eid-keksejä ei-muslimitoimistoon, tehdä Ramadan purkkeja. Voit kutsua Iftarille ihmisiä, jotka eivät paastoa. Koristele kotisi Ramadaniksi ja lähetä kortteja ihmisille juhlinasi.
Voit nauttia meille kaikille yhteisille juhlimisen tavoilla joustamatta aqeedastasi ja niin tekemällä voit opettaa lapsillesi, ettei heidän tarvitse piilottaa uskonnollisia juhliaan ihmisiltä, jotka eivät juhli niitä. Kenenkään ei tarvitse piilottaa niitä. Ja voit opettaa lapsiasi kunnioittamaan muiden uskontoja, vaikka ei uskoisi niihin.
Juutalaisuudella, kristinuskolla ja islamilla on yhteiset juuret ja paljon yhteistä. Se, missä eroamme, on kuitenkin yhä juhlimisen aihe. Uskonnollinen suvaitsevaisuus on osa uskoamme ja juhlimme erojamme tunnustamalla muiden oikeuden juhlia ja olla juhlimatta.
maanantai 9. joulukuuta 2019
Mitä Koraani sanoo rakkaudesta? Mitä Profeetta (rauha hänelle) opetti rakkaudesta?
Allah ohjeisti Profeettaa (rauha hänelle) kertomaan ihmisille:
Millaisia ihmisiä profeetat ja lähettiläät muutenkin olivat?
Miten hän opetti Profeettaa (rh) välittämään viestiä - islamin sanomaa - ihmisille? Ja keitä Jumala rakastaa?
Abu Musa kertoi: Profeetalle sanottiin: "Ihminen saattaa rakastaa joitain ihmisiä, mutta ei pysty saavuttamaan heitä hyvissä teoissa?"
Profeetta sanoi: "Kaikki tulevat olemaan niiden kanssa, joita he rakastavat."
(Bukhari, vol. 8, kirja 73, hadith 191)
Al-Miqdam ibn Ma'dikarib raportoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kun joku teistä rakastaa veljeään, hänen tulee kertoa tälle, että rakastaa tätä."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 30, Hadith 542, sahih)
Anas raportoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kun kaksi miestä rakastavat toisiaan, heistä parempi on se, jolla on vahvempi rakkaus seuralaistaan kohtaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 30, Hadith 544, sahih)
Anas kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kukaan teistä ei usko ennen kuin rakastaa veljellään sitä, mitä rakastaisi itsellään."
(Jami` at-Tirmidhi, Vol. 4, kirja 11, Hadith 2515, sahih)
Anas kertoi: Profeetta sanoi, se johon seuraavat kolme ominaisuutta sopivat, omaa uskon riemun sydämessään:
1. Se, jolle Allah ja Hänen apostolinsa tulevat rakkaammiksi kuin mikään muu.
2. Se, joka rakastaa toista ihmistä, ja rakastaa tätä vain Allahin tähden.
3. Se, joka vihaisi kääntymistä ateismiin (epäuskoon) yhtä paljon kuin vihaisi tulla heitetyksi tuleen."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 16)
Sano: »Jos te rakastatte Jumalaa, niin seuratkaa minua, ja Jumala on rakastava teitä ja antava anteeksi teille syntinne, sillä Jumala on sääliväinen ja laupias».Koraani 3:30
Millaisia ihmisiä profeetat ja lähettiläät muutenkin olivat?
Totisesti, teidän luoksenne on tullut lähettiläs omasta keskuudestanne. Häneen koskee, jos teillä on murhetta, hän huolehtii teidän hyvinvoinnistanne ja hän on rakastavainen, armollinen uskovaisia kohtaan.Koraani 9:128
Miten hän opetti Profeettaa (rh) välittämään viestiä - islamin sanomaa - ihmisille? Ja keitä Jumala rakastaa?
Jumalan laupeuden vuoksi olet menetellyt lempeästi heitä kohtaan, Muhammed, mutta jos olisit ollut ankara ja kovasydäminen, olisivat he eronneet sinusta. Ole siis suvaitsevainen heitä kohtaan, rukoile heille anteeksiantoa ja neuvottele heidän kanssaan asioista. Ja kun olet päätöksesi tehnyt, luota Jumalaan! Katso, Jumala rakastaa niitä, jotka Häneen turvaavat.Koraani 3:158
Katso, Jumala rakastaa hyväntekijöitä.Koraani 2:195
Abu Musa kertoi: Profeetalle sanottiin: "Ihminen saattaa rakastaa joitain ihmisiä, mutta ei pysty saavuttamaan heitä hyvissä teoissa?"
Profeetta sanoi: "Kaikki tulevat olemaan niiden kanssa, joita he rakastavat."
(Bukhari, vol. 8, kirja 73, hadith 191)
Al-Miqdam ibn Ma'dikarib raportoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kun joku teistä rakastaa veljeään, hänen tulee kertoa tälle, että rakastaa tätä."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 30, Hadith 542, sahih)
Anas raportoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kun kaksi miestä rakastavat toisiaan, heistä parempi on se, jolla on vahvempi rakkaus seuralaistaan kohtaan."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 30, Hadith 544, sahih)
Anas kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kukaan teistä ei usko ennen kuin rakastaa veljellään sitä, mitä rakastaisi itsellään."
(Jami` at-Tirmidhi, Vol. 4, kirja 11, Hadith 2515, sahih)
Anas kertoi: Profeetta sanoi, se johon seuraavat kolme ominaisuutta sopivat, omaa uskon riemun sydämessään:
1. Se, jolle Allah ja Hänen apostolinsa tulevat rakkaammiksi kuin mikään muu.
2. Se, joka rakastaa toista ihmistä, ja rakastaa tätä vain Allahin tähden.
3. Se, joka vihaisi kääntymistä ateismiin (epäuskoon) yhtä paljon kuin vihaisi tulla heitetyksi tuleen."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 16)
keskiviikko 20. marraskuuta 2019
Seurustelukumppania ei voi käännyttää uskontoon
Assalamu alykom. Kihlattuni on kristitty ja minä olen muslimityttö. Kerroin hänelle, että hänen pitää kääntyä islamiin, jotta voimme mennä naimisiin ja hän sanoi tekevänsä sen vuokseni, mutta nähdäkseni hän edelleenkin uskoo hyvinkin kristinuskoon ja hänellä on huono kuva islamista... tämä tekee asian niin vaikeaksi ja paljon pahemmaksi!! Rakastamme toisiamme niin paljon, enkä todellakaan voi jättää häntä... puhuin hänelle vähän aikaa sitten ja hän sanoi ryhtyvänsä vain esittämään muslimia vuokseni, mutta ei niin pitäisi olla, koska hän on tosiaan ihana ihminen. 😢Mutta haluan hänen olevan oikeasti muslimi. Kuinka voin vakuuttaa hänet islamista? Mitä minun pitäisi tehdä?
Lyhyt vastaus: Emme voi pakottaa ketään hyväksymään uskoa. Vain Allah johdattaa niitä, jotka johdatusta etsivät, eikä hän mahdollisesti koskaan käänny islamiin. Käytännöllisesti katsottuna tässä on monia pohdittavia ongelmia, mukaan lukien avioliittosopimuksesi ja tulevien lastesi hyvinvoiniti.
_____________________________________
Walaikum Assalam, sisko
Kiitos, että otit yhteyttä ja annoit meille luottamuksesi.
Kysyit, kuinka voit vakuuttaa kihlattusi tulemaan muslimiksi.
Vastaus on se, että yhdelläkään ihmisellä ei ole valtaa käännyttää ihmisiä tai vakuuttaa heitä tulemaan muslimeiksi.
Ensinnäkään emme voi pakottaa ketään vastaanottamaan uskoa.
Allah kertoo meille:
Uskonnossa ei ole mitään pakkoa, oikea tie on selvästi erotettu harhateistä (2:256)Toiseksi, edes Profeetta (rh) ei voinut vakuuttaa ketään uskomaan.
Edes Profeetan (rh) setä, hyvä mies, joka auttoi islamia suojelemalla Lähettilästä, ei kääntynyt muslimiksi.
Näin on siksi, koska vain Allah johdattaa uskoon, emme me ihmiset:
Totisesti, sinä et voi johtaa sitä, jota mielelläsi johtaisit (28:56)ja
Ketä Jumala tahtoo johdattaa, hänen rintansa avaa Hän Islaamille (6:125)
Kerroit, että kihlattusi on sanonut ryhtyvänsä esittämään muslimia avioituakseen kanssasi. Tämä on hyvin vakava asia.
Profeetankin (rh) elinaikana munafiq (tekopyhät) esittivät olevansa muslimeita maallista hyötyä saadakseen.
Hyvin todennäköisesti kihlattusi ei kuitenkaan ymmärrä asian vakavuutta ja puhuu tietämättömyyttään ja ajattelemattomuuttaan. Mutta se herättää kysymyksiä hänen rehellisyydestään.
Yhtä kaikki, jokaisen polku on omanlaisensa. Emme koskaan tiedä, ketä Allah johdattaa islamiin.
![]() |
| Kuva: Adli Wahid, Unsplash |
Entä jos hän ei koskaan käänny?
Minä henkilökohtaisesti käännyin, kun olin, tietämättömyyttäni, sanonut selkeästi, ettei minusta koskaan tule muslimia.
Olin tietysti väärässä ja olen niin kiitollinen, että sain johdatuksen, Alhamdulillah.
Vaikka vain Allah voi johdattaa, et sinä, sinun täytyy varmistaa, että hän ymmärtää islamia selkeästi.
Voi olla, ettet ymmärrä, mistä hän tulee omasta uskonperinteestään. On vaikea kutsua ihmisiä uskoon, ellet ensin ymmärrä heidän näkökulmaansa.
Joten sinun tulee etsiä kristinuskosta islamiin kääntynyt veli osataksesi tehdä dawaa miehellesi, ottanen huomioon hänen näkökulmansa.
Ehkäpä voisit kysyä paikalliselta imaamilta, tietääkö hän ketään tuollaisen taustan omaavaa keskustelemaan miehesi kanssa.
Mutta entä jos hän ei koskaan käänny?
Siihen mahdollisuuteen sinun täytyy suhtautua hyvin vakavasti.
Monia hämmentää, miksi musliminainen ei saa avioitua muunuskoisen kanssa. Vastaus on, että naisen oikeuksien suojelemiseksi.
Kysy itseltäsi: antaako hän sinulle mahr?
Onko hän halukas allekirjoittamaan avioliittosopimuksen, jossa on vaatimuksesi, ja noudattamaan niitä?
Pystytkö takaamaan, että hän elättää sinua ja sallii sinun pitää omat rahasi?
Ponnisteleeko hän osoittaakseen sinulle sitä lempeyttä, jota Profeetta Muhammad (rh) osoitti vaimoilleen?
Huomioiko hän sen perimätiedon, että paras on se, joka on paras vaimolleen? (Tirmidhi, sahih)
Nämä ovat joitain oikeuksiasi muslimivaimona. Mutta ei ole takeita siitä, että ei-muslimimies antaisi sinulle islamilaiset oikeutesi.
Tulevaisuuden lapset
Jos sinulla ei ole islamilaisen lain suojelusta, asetat itsesi hyvin haavoittuvaiseen asemaan.
Ajattele tulevaisuutta. Haluatko lapsia?
Oletko ajatellut tulevien lastesi hyvinvointia?
Ei ole takeita siitä, että ei-muslimimies antaa lapsilleen heidän oikeutensa islamissa - oikeus tulla elätetyksi, koulutetuksi, opetetuksi deenissä, tulla kohdelluksi lempeydellä ja yhteistä aikaa isänsä kanssa.
Nämä oikeudet ovat välttämättämiä, kun kasvatetaan terveitä, tasapainoisia tulevia sukupolvia ummassa.
En sano, että tämä mies viittaa kintaalla isän ja aviomiehen velvollisuuksiinsa. Voi olla, että viittaa, voi olla, että ei.
Mutta sanon, että sinulla ei ole, mihin turvautua islamilaisessa yhteisössä, omien tai lastesi oikeuksien suhteen, jos kihlattusi jossain vaiheessa olisi haluton antamaan vapaaehtoisesti näitä oikeuksia.
Sen lisäksi, että lastesi islamilaiset oikeudet eivät ole taattuja, otat riskin, että aviomiehsi vaatii, että lapset kasvatetaan ei-muslimeiksi.
Sinun täytyy miettiä omaa ja tulevien lastesi tulevaisuutta.
Avioliitto ja tunneside
Sinun olisi varmaankin hyödyllistä pysähtyä hetkeksi pohtimaan kunnolla, miksi sinulla on tunneside tähän ihmiseen.
Onko se tyhjyyden tunteesta tai onko se epäaitoa kiintymystä?Jos olet rehellinen itsellesi ja tulet tähän johtopäätökseen, sinun täytyy ymmärtää, että nämä tunteet ovat lyhytaikaisia ja horjuvia.
Todellinen rakkaus
Katsohan tämä lyhyt video Yasmin Mogahedilta epäaidosta kiintymyksestä ja tosirakkaudesta.
Hänellä on paljon puheita, kuten tämä tismalleen tilanteesta, jossa nyt olet. Suosittelen myös lämpimästi hänen kirjaansa, Reclaim Your Heart. Se on elämää mullistava.
Avioliiton tulee rakentua jollekin vahvemmalle, jollekin kestävämmälle kuin pakkomielteinen "rakkaus" tai palava kiintymys. Ja mikään ei ole kestävämpää kuin Allah.
Jotta avioliitto olisi mahdollinen, puolisoilla on oltava yhteinen tavoite. Eikä mikään tavoite ole upeampi kuin pyrkimys päästä Jannaan kumppaninsa kanssa. Sinun pitäisi haluta sitä itsellesi, koska olet sen arvoinen.
Ehdotan, että teet duaa Allahille, jotta tästä miehestä tulee Hänen oikeamielinen palvelijansa.
Tee duaa, että Allah alittaa sydämeesi rakkautta asioihin, jotka tuovat sinut lähemmäs Allahia.
Muista, että Allahin lähettiläs (rh) sanoi:
"Et koskaan luovu jostain Allahin vuoksi ilman, että Allah antaa sinulle takaisin jotain parempaa." (Ahmad)
Et koskaan pety, kun luotat Allahiin.
Toivon vilpittömästi, että otat tästä vaarin, että suojelet itseäsi, tavoittelet Allahin suojelusta ja Allahin rakkautta kaikkien muiden rakkauden yli.
Ei ole suurempaa rakkautta kuin rakkaus Luojaan.
Ei ole syvempää rakkautta kuin puolisoiden välinen rakkaus, jota siunaa Luojan rakkaus.
Teen duaa, että Allah antaa sinulle kaiken sen ja enemmän.
Toivottavasti tämä auttoi.
Pidetään yhteyttä.
Salam.
http://aboutislam.net/counseling/ask-about-islam/how-to-convert-christian-fiancee-to-islam/
maanantai 7. tammikuuta 2019
Miten muslimiksi käännytään? - usein kysyttyjä kysymyksiä
Miten muslimiksi käännytään?
Voiko kuka vain kääntyä muslimiksi?
Tarvitseeko minun tuntea ketään muslimeita, olla sisällä muslimiyhteisössä?
Entä jos en harjoita täysillä?
Ymmärtämällä uskontunnustuksen merkitys ja uskomalla siihen. Millään muulla ei ole oikeutta tulla palvotuksi kuin yksin Allahilla ja Muhammad on Hänen profeettansa. Allah on Kaikkivaltias Luoja, joka valitsi ihmisten joukosta erityisen hyväsydämisiä henkilöitä, joille antoi tehtävän: kertoa muille, miten palvella Häntä, Jumalaa, ja elää Jumalan tahdon mukaisesti kunnioittaen itseään ja muita luotuja. Kaikki, mitä nämä profeetat opettivat, tuli suoraan Jumalalta. Heistä
Näistä profeetoista viimeiselle, Muhammadille, Allah paljasti enkeli Gabrielin välityksellä Koraanin, johdatukseksi ihmiskunnalle Tuomiopäivään saakka. Sinä päivänä Allah kaikessa viisaudessaan tuomitsee ihmiset oikeudenmukaisesti joko a) Paratiisiin ikuisesti, tai b) Helvettiin ikuisesti tai c) Helvettiin määräajaksi, jonka jälkeen pääsee Paratiisiin ikuisesti.
Siinä se keskeinen aika lailla onkin. Uskonasioita ei tarvitse opiskella kauan voidakseen ymmärtää olennaisen ja tiedostaa uskovansa siihen. Kun tiedät, mitä ovat 6 peruskomusta ja 5 peruspilaria, aika hyvin asioita tiedät.
Islamiin kääntymiseen ei tarvita kenenkään lupaa tai vahvistusta. Muslimi on yksinkertaisesti ihminen, joka uskoo näihin mainittuihin asioihin, eli kyllä, kuka vain voi saada osakseen tämän armon, riippumatta ulkoisista tekijöistä, ulkonäöstä, parisuhdestatuksesta, menneisyyden tekemisistä tai mistään muustakaan, eikä vaikkapa alaikäinen tarvitse vanhempiensa myöntymystä voidakseen antaa ja vastaanottaa rakkautta Jumalalta. Kun olet löytänyt Armeliaan Armahtajan, haluathan pitää Hänestä kiinni, tuntea olevasi lähellä Häntä - kehotan sinua seuraavaksi ottamaan askeleen kohti rukouksen oppimista.
Jos paikkakunnallasi on moskeija, voit ottaa yhteyttä ja mennä sinne, kertoa, että haluat lausua uskontunnustuksen, ja voit saada tietoa siellä mahdollisesti järjestettävästä toiminnasta - mutta ehkä et edes tiedä, missä sellainen olisi, ja niin tai näin, joka tapauksessa muslimius on sinun ja Jumalan välinen side, joka ei vaadi muita ihmisiä. Muslimiutesi vilpittömyys ei ole riippuvaista siitä, tunnetko muita muslimeja vai et.
Toisinaan islamista kiinnostuneet ovat huolissaan siitä, voivatko tulla muslimeiksi ja kutsua itseään sellaiseksi, jos arvelevat, etteivät tulisi kaikkia sääntöjä noudattamaan. Islamin harjoittamisessa ei kuitenkaan ole erityisiä standardeja, jotka tarvitsisi täyttää ollakseen muslimi; usko ja halu tehdä oikeita valintoja riittää. Jos Jumala on antanut sinulle johdatuksen, vastaanota se kiitollisena, äläkä torju sitä minkään oman heikkoutesi tähden!
Voiko kuka vain kääntyä muslimiksi?
Tarvitseeko minun tuntea ketään muslimeita, olla sisällä muslimiyhteisössä?
Entä jos en harjoita täysillä?
Ymmärtämällä uskontunnustuksen merkitys ja uskomalla siihen. Millään muulla ei ole oikeutta tulla palvotuksi kuin yksin Allahilla ja Muhammad on Hänen profeettansa. Allah on Kaikkivaltias Luoja, joka valitsi ihmisten joukosta erityisen hyväsydämisiä henkilöitä, joille antoi tehtävän: kertoa muille, miten palvella Häntä, Jumalaa, ja elää Jumalan tahdon mukaisesti kunnioittaen itseään ja muita luotuja. Kaikki, mitä nämä profeetat opettivat, tuli suoraan Jumalalta. Heistä
Näistä profeetoista viimeiselle, Muhammadille, Allah paljasti enkeli Gabrielin välityksellä Koraanin, johdatukseksi ihmiskunnalle Tuomiopäivään saakka. Sinä päivänä Allah kaikessa viisaudessaan tuomitsee ihmiset oikeudenmukaisesti joko a) Paratiisiin ikuisesti, tai b) Helvettiin ikuisesti tai c) Helvettiin määräajaksi, jonka jälkeen pääsee Paratiisiin ikuisesti.
Siinä se keskeinen aika lailla onkin. Uskonasioita ei tarvitse opiskella kauan voidakseen ymmärtää olennaisen ja tiedostaa uskovansa siihen. Kun tiedät, mitä ovat 6 peruskomusta ja 5 peruspilaria, aika hyvin asioita tiedät.
Islamiin kääntymiseen ei tarvita kenenkään lupaa tai vahvistusta. Muslimi on yksinkertaisesti ihminen, joka uskoo näihin mainittuihin asioihin, eli kyllä, kuka vain voi saada osakseen tämän armon, riippumatta ulkoisista tekijöistä, ulkonäöstä, parisuhdestatuksesta, menneisyyden tekemisistä tai mistään muustakaan, eikä vaikkapa alaikäinen tarvitse vanhempiensa myöntymystä voidakseen antaa ja vastaanottaa rakkautta Jumalalta. Kun olet löytänyt Armeliaan Armahtajan, haluathan pitää Hänestä kiinni, tuntea olevasi lähellä Häntä - kehotan sinua seuraavaksi ottamaan askeleen kohti rukouksen oppimista.
Jos paikkakunnallasi on moskeija, voit ottaa yhteyttä ja mennä sinne, kertoa, että haluat lausua uskontunnustuksen, ja voit saada tietoa siellä mahdollisesti järjestettävästä toiminnasta - mutta ehkä et edes tiedä, missä sellainen olisi, ja niin tai näin, joka tapauksessa muslimius on sinun ja Jumalan välinen side, joka ei vaadi muita ihmisiä. Muslimiutesi vilpittömyys ei ole riippuvaista siitä, tunnetko muita muslimeja vai et.
Toisinaan islamista kiinnostuneet ovat huolissaan siitä, voivatko tulla muslimeiksi ja kutsua itseään sellaiseksi, jos arvelevat, etteivät tulisi kaikkia sääntöjä noudattamaan. Islamin harjoittamisessa ei kuitenkaan ole erityisiä standardeja, jotka tarvitsisi täyttää ollakseen muslimi; usko ja halu tehdä oikeita valintoja riittää. Jos Jumala on antanut sinulle johdatuksen, vastaanota se kiitollisena, äläkä torju sitä minkään oman heikkoutesi tähden!
perjantai 19. lokakuuta 2018
Mitä muslimit SAAVAT tehdä? Mikä kaikki on sallittua?
Uskonnosta puhuttaessa huomio keskittyy usein korostuneesti kieltoihin. Minulle uskovaisena olosta nousee ensimmäisenä mieleen kuitenkin ihan muut asiat: luottamus johonkin suurempaan ja pysyvään sekä rakkaus Profeettaan, moraalisesti moitteettomaan esikuvaan.
Asiat, joita elämältäni haluan, on rakastaa ja tulla rakastetuksi, tuntea olevani turvassa, elää ilman stressiä ja kiirettä, piirtää, valokuvata, lukea kirjoja ja olla mukavien ihmisten kanssa. Näitä asioita uskonto ei rajoita.
Islamin säännöt eivät tunnu sen kummemmilta kuin Suomen laitkaan: joskus ehkä tulee käveltyä päin punaisia, tuntuen siltä, että eihän sitä voi välttää, mutta ei niitä ei koe minään taakkana ja pääsääntöisesti niiden noudattaminen sujuu aika automaattisesti - tältähän varmaan laki useimmista tuntuu. Suomen lakiin tosiaan mahtuu jos minkälaista pykälää - samoin kouluissa ja työpaikoilla on sääntöjä, on juhlaetikettejä, ja monissa muissa ympäristöissä käytöksellemme asetetaan odotuksia ja rajoitteita. Eikä niistä ahdistuta, eikä niiden noudattaminen vaadi niiden aktiivista ajattelua. Joten on mielestäni harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että nimenomaan uskonnoissa olisi erityisen paljon sääntöjä.
Olen kuullut lestadiolaisten piirissä olevan sellainen ajatus, että heillä ei ole kieltoja, on vain asioita, joita he eivät halua tehdä. Me muslimit puhumme reilusti kielloista - uskonnottomatkin ehkä ymmärtävät, että ihmisillä on joskus haluja ja mielitekoja, jotka eivät ole heille hyväksi, ja näitä vastaan muslimi opettelee itsehillintää.
Joskus amisaikoina, kun kaverit joi, mielessä kävi joskus, olisiko se nyt niin paha, jos vähän ottaisi, mutta ei se ollut taakka, että Koraani kielsi ottamasta; taakka olisi ollut pettymys itseen, jos olisi ollut kuuntelematta itseään ollakseen jotain muiden edessä - eihän tuota mielitekoa luikerrellut mieleeni koskaan ollessani yksin. On hyvä ymmärtää, että tässä ei ole kyse vain siitä yhdestä hetkestä, jona joko tottelen tai rikon sääntöjä, vaan suuremmin kyvystäni pitää kiinni omista rajoistani ja periaatteistani. Niin, ihannemaailmassa omista rajoista kiinnipitämiseen kykenemättömiä ihmisiä autettaisiin ja tuettaisiin, mutta reaalimaailmassa he menettävät itsetuntonsa ja luottotietonsa. Ja vaikka myös sitä fyysistä terveyttäkin päihteiden olleessa kyseessä, ja henkinen terveys on tietysti oma lukunsa, josta pohdittavaa riittäisi.
Ei siis ole itsestäänselvyys, että muslimi inhimillisenä ihmisenä aina varsinaisesti haluaisi noudattaa kaikkia islamin sääntöjä, mutta silloinkin kun ei, pohjalla on luottamus siihen, että Jumala tietää, mikä on meille parhaaksi. Ateisti osaa ehkä hahmottaa senkin, että on mielekkäämpää noudattaa Jumalan käskyjä kuin ihmisten, nalkuttavan äidin tai naapurin kyylääjäpapan.
Noin muuten päihteillä ja esim. meikkaamisella ei ole pahemmin koskaan ollut sijaa elämässäni. Monet uskonnottomatkaan eivät tee uskontojen kieltämiä ja rajoittamia asioita. Emme luovu mistään, kun emme ala tekemään niitä myöskään uskovaisiksi tultuamme.
Meikkaamisesta vielä; riippuvuus ulkonäön ehostamiseen sekä usko siihen, että ilman ulkonäköön panostamista ei tule vakavasti otetuksi/rakastetuksi/pidetyksi viehättävänä, onkin mielestäni paljon rajoittavampaa kuin tiukimmatkaan tulkinnat meikkaamista vastaan.
Aikanaan minun oli kieltämättä kovin vaikea ymmärtää islamin jyrkkää kielteisyyttä esiaviollisia suhteita kohtaan. Ajan kanssa tajusin, että se oli se, mitä olin aina halunnut: olin aina halunnut elää yhden kumppanin kanssa vakituisesti. Miksi siis jo sana "avioliitto" sai karvat pystyyn? Tietysti kulttuuritaustani ja itsetunto-ongelmieni. Kun olin varhaismurrosiässä ymmärtänyt, että jotkut aikuiset harrastavat seksiä sellaisten ihmisten kanssa, joita eivät tunne, eivätkä rakasta, että joillain miehillä voi tietämättään olla lapsia, järkytyin. Ja toisten mielestä se oli normaalia! Eivät irtosuhteet kuitenkaan länsimaissakaan ole mikään normi, jota kaikilta odotettaisiin, mutta siihen ajatukseen täällä kasvetaan, että ennen vakiintumista on seurusteltava intiimisti vuosikaudet, tai vakiintuneesta suhteesta on tuhoon tuomittu - viis siitä, mitä sanovat ne ihmiset, jotka itse ovat kokeneet sen toisenlaisen parisuhdehistorian. Mikä muu siis voisi olla oikea ja järkevä tapa toimia, kuin se, minkä minä olin oppinut? Miksi kyseenalaistaa mitään, miksi katsoa oman kulttuurisen laatikon ulkopuolelta?
Koska en suoranaisesti ajatellut "olen kamala" tai "olen ruma", en tiedostanut itsetunnossani olevan mitään ongelmia, mutta siellä pinnan alla ne olivat, tunteet omasta riittämättömyydestä ja kelpaamattomuudesta. Osittan Koraaniin sanomaan tutustumisen, osittain muiden elämänmuutosten ansiosta onnistuin saavuttamaan kuitenkin kaiketi terveen itsetunnon.
Kaiken kieltopuheen sijaan haluan tällä kertaa vetää huomiota siihen, mikä kaikki on islamissa sallittua. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä:
- nauttia ystävien seurasta, vitsailla ja nauraa, puhua vakavia
- piirtää puuväreillä, tusseilla, hiilellä, liiduilla, jne., piirtää digitaalisesti
- maalata akvarellilla, öljyllä, akryylilla, musteella, vaikka teepusseilla jne.
- lukea romaaneja, tieto-, fantasia- ja vaikka mitä muita kirjoja, dekkareita, blogeja
- lukea sanoma-, aikakaus-, ja sarjakuvalehtiä
- käyttää sosiaalista mediaa, tehdä nettisivuja
- poimia marjoja ja sieniä
- kalastaa, veneillä, purjehtia, soutaa
- juosta, hiihtää, uida, lasketella, lumilautailla
- suunnistaa, etsiä geokätköjä
- pelata lautapelejä, pelata konsolipelejä
- ommella, kutoa, virkata, tehdä tilkkutöitä, ristipistoja, tehdä puutöitä
- laulaa
- kirjoittaa novelleja, runoja, näytelmiä, kirjoja
- laskuvarjohypätä, riippuliitää, ohjata lentokonetta, helikopteria, ajaa erilaisia moottoriajoneuvoja
- pelata koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa
- rakentaa pienoismalleja, rakentaa leegoilla, kerätä figuureja
- harrastaa kirjeenvaihtoa, postcrossingia, kerätä postimerkkejä
- harrastaa kamppailulajeja, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, pyöräilyä, kaikkea muuta liikuntaa
- tehdä tatuointeja hennalla, värjätä hiuksia, pitää pitkiä tai lyhyitä hiuksia
- juoda mehua, teetä, kahvia, kaakaota
- hoitaa puutarhaa
- samoilla luonnossa, telttailla, vuorikiipeillä
- harrastaa historianelävöittämistä
- kierrellä kaupunkia, käydä museoissa, katsella nähtävyyksiä
- katsoa elokuvia, ohjata ja tuotaa elokuvia
- matkustella koti- ja ulkomaassa, ryhtyä astronautiksi
Asiat, joita elämältäni haluan, on rakastaa ja tulla rakastetuksi, tuntea olevani turvassa, elää ilman stressiä ja kiirettä, piirtää, valokuvata, lukea kirjoja ja olla mukavien ihmisten kanssa. Näitä asioita uskonto ei rajoita.
Islamin säännöt eivät tunnu sen kummemmilta kuin Suomen laitkaan: joskus ehkä tulee käveltyä päin punaisia, tuntuen siltä, että eihän sitä voi välttää, mutta ei niitä ei koe minään taakkana ja pääsääntöisesti niiden noudattaminen sujuu aika automaattisesti - tältähän varmaan laki useimmista tuntuu. Suomen lakiin tosiaan mahtuu jos minkälaista pykälää - samoin kouluissa ja työpaikoilla on sääntöjä, on juhlaetikettejä, ja monissa muissa ympäristöissä käytöksellemme asetetaan odotuksia ja rajoitteita. Eikä niistä ahdistuta, eikä niiden noudattaminen vaadi niiden aktiivista ajattelua. Joten on mielestäni harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että nimenomaan uskonnoissa olisi erityisen paljon sääntöjä.
Olen kuullut lestadiolaisten piirissä olevan sellainen ajatus, että heillä ei ole kieltoja, on vain asioita, joita he eivät halua tehdä. Me muslimit puhumme reilusti kielloista - uskonnottomatkin ehkä ymmärtävät, että ihmisillä on joskus haluja ja mielitekoja, jotka eivät ole heille hyväksi, ja näitä vastaan muslimi opettelee itsehillintää.
Joskus amisaikoina, kun kaverit joi, mielessä kävi joskus, olisiko se nyt niin paha, jos vähän ottaisi, mutta ei se ollut taakka, että Koraani kielsi ottamasta; taakka olisi ollut pettymys itseen, jos olisi ollut kuuntelematta itseään ollakseen jotain muiden edessä - eihän tuota mielitekoa luikerrellut mieleeni koskaan ollessani yksin. On hyvä ymmärtää, että tässä ei ole kyse vain siitä yhdestä hetkestä, jona joko tottelen tai rikon sääntöjä, vaan suuremmin kyvystäni pitää kiinni omista rajoistani ja periaatteistani. Niin, ihannemaailmassa omista rajoista kiinnipitämiseen kykenemättömiä ihmisiä autettaisiin ja tuettaisiin, mutta reaalimaailmassa he menettävät itsetuntonsa ja luottotietonsa. Ja vaikka myös sitä fyysistä terveyttäkin päihteiden olleessa kyseessä, ja henkinen terveys on tietysti oma lukunsa, josta pohdittavaa riittäisi.
Ei siis ole itsestäänselvyys, että muslimi inhimillisenä ihmisenä aina varsinaisesti haluaisi noudattaa kaikkia islamin sääntöjä, mutta silloinkin kun ei, pohjalla on luottamus siihen, että Jumala tietää, mikä on meille parhaaksi. Ateisti osaa ehkä hahmottaa senkin, että on mielekkäämpää noudattaa Jumalan käskyjä kuin ihmisten, nalkuttavan äidin tai naapurin kyylääjäpapan.
Noin muuten päihteillä ja esim. meikkaamisella ei ole pahemmin koskaan ollut sijaa elämässäni. Monet uskonnottomatkaan eivät tee uskontojen kieltämiä ja rajoittamia asioita. Emme luovu mistään, kun emme ala tekemään niitä myöskään uskovaisiksi tultuamme.
Meikkaamisesta vielä; riippuvuus ulkonäön ehostamiseen sekä usko siihen, että ilman ulkonäköön panostamista ei tule vakavasti otetuksi/rakastetuksi/pidetyksi viehättävänä, onkin mielestäni paljon rajoittavampaa kuin tiukimmatkaan tulkinnat meikkaamista vastaan.
Aikanaan minun oli kieltämättä kovin vaikea ymmärtää islamin jyrkkää kielteisyyttä esiaviollisia suhteita kohtaan. Ajan kanssa tajusin, että se oli se, mitä olin aina halunnut: olin aina halunnut elää yhden kumppanin kanssa vakituisesti. Miksi siis jo sana "avioliitto" sai karvat pystyyn? Tietysti kulttuuritaustani ja itsetunto-ongelmieni. Kun olin varhaismurrosiässä ymmärtänyt, että jotkut aikuiset harrastavat seksiä sellaisten ihmisten kanssa, joita eivät tunne, eivätkä rakasta, että joillain miehillä voi tietämättään olla lapsia, järkytyin. Ja toisten mielestä se oli normaalia! Eivät irtosuhteet kuitenkaan länsimaissakaan ole mikään normi, jota kaikilta odotettaisiin, mutta siihen ajatukseen täällä kasvetaan, että ennen vakiintumista on seurusteltava intiimisti vuosikaudet, tai vakiintuneesta suhteesta on tuhoon tuomittu - viis siitä, mitä sanovat ne ihmiset, jotka itse ovat kokeneet sen toisenlaisen parisuhdehistorian. Mikä muu siis voisi olla oikea ja järkevä tapa toimia, kuin se, minkä minä olin oppinut? Miksi kyseenalaistaa mitään, miksi katsoa oman kulttuurisen laatikon ulkopuolelta?
Kaiken kieltopuheen sijaan haluan tällä kertaa vetää huomiota siihen, mikä kaikki on islamissa sallittua. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä:
- nauttia ystävien seurasta, vitsailla ja nauraa, puhua vakavia
- piirtää puuväreillä, tusseilla, hiilellä, liiduilla, jne., piirtää digitaalisesti
- maalata akvarellilla, öljyllä, akryylilla, musteella, vaikka teepusseilla jne.
- lukea romaaneja, tieto-, fantasia- ja vaikka mitä muita kirjoja, dekkareita, blogeja
- lukea sanoma-, aikakaus-, ja sarjakuvalehtiä
- käyttää sosiaalista mediaa, tehdä nettisivuja
- poimia marjoja ja sieniä
- kalastaa, veneillä, purjehtia, soutaa
- juosta, hiihtää, uida, lasketella, lumilautailla
- suunnistaa, etsiä geokätköjä
- pelata lautapelejä, pelata konsolipelejä
- ommella, kutoa, virkata, tehdä tilkkutöitä, ristipistoja, tehdä puutöitä
- laulaa
- kirjoittaa novelleja, runoja, näytelmiä, kirjoja
- laskuvarjohypätä, riippuliitää, ohjata lentokonetta, helikopteria, ajaa erilaisia moottoriajoneuvoja
- pelata koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa
- rakentaa pienoismalleja, rakentaa leegoilla, kerätä figuureja
- harrastaa kirjeenvaihtoa, postcrossingia, kerätä postimerkkejä
- harrastaa kamppailulajeja, nyrkkeilyä, jousiammuntaa, pyöräilyä, kaikkea muuta liikuntaa
- tehdä tatuointeja hennalla, värjätä hiuksia, pitää pitkiä tai lyhyitä hiuksia
- juoda mehua, teetä, kahvia, kaakaota
- hoitaa puutarhaa
- samoilla luonnossa, telttailla, vuorikiipeillä
- harrastaa historianelävöittämistä
- kierrellä kaupunkia, käydä museoissa, katsella nähtävyyksiä
- katsoa elokuvia, ohjata ja tuotaa elokuvia
- matkustella koti- ja ulkomaassa, ryhtyä astronautiksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







