Lasten oikeudet

Uqbah bin Amir sanoi: "Kuulin Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanovan: 'Se, jolla on kolme tytärtä, ja joka on kärsivällinen heitä kohtaan ja ruokkii heitä, antaa heille juotavaa ja vaatettaa heitä varoistaan; tyttäret ovat hänen suojansa Tulelta Ylösnousemuksen päivänä.'"
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 13, tämä on sahih)


Tämän artikkelin osat:
Oikeus elämään
Oikeus elatukseen
Oikeus hyvään nimeen
Oikeus hyvään kohteluun ja lempeään kasvatukseen
Oikeudet lain edessä
Oikeus vanhempiin
Oikeus tasa-arvoiseen kohteluun
Oikeus koulutukseen
Orpojen oikeudet
Miten Profeetta Muhammad suhtautui lapsiin?

OIKEUS ELÄMÄÄN

Sen jälkeen kun lapsi on syntynyt, ei kellään ole oikeutta riistää hänen henkeään, paitsi Jumalalla. Tämä voi kuulostaa sinusta itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei todellakaan ollut Arabian niemimaalla 600-luvulla, jossa Muhammad (rauha hänelle) eli, eikä ole vielä tänäkään päivänä kaikkialla.
Sen lisäksi, että murhaaminen yleensä ottaen kielletään useissa Koraanin jakeissa ja haditheissa, joissain puhutaan nimenomaan lasten surmaamisesta.

Älkää surmatko lapsianne köyhyyden pelosta. Me hankimme heille elatuksen kuten teillekin. Totisesti, heidän surmaamisensa on inhottava synti.
(Koraani 17:31)

Kadotuksen omia ovat ne, jotka surmaavat lapsensa mielettömyydessään ja tietämättömyydessään sekä kieltäytyvät siitä, minkä Jumala on heille suonut, sepittäen valheita Jumalasta. He ovat harhautuneita eivätkä taivu oikeaan johdatukseen.
(Koraani 6:140)

1. Ette palvele mitään muuta Allahin rinnalla.
2. Ette varasta.
3. Ette harjoita kiellettyä sukupuolista kanssakäymistä.
4. Ette surmaa lapsianne.
5. Ette syytä ketään sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt (levitä sellaista syytöstä ihmisten keskuudessa).
6. Ette ole tottelemattomia kun teitä käsketään tekemään hyvä teko.
Profeetta (sallalahu aleihi wassalam): "Allah palkitsee teistä jokaisen, joka täyttää lupauksensa. Ja joka syyllistyy näistä mihinkään (paitsi ensimmäiseen) ja saa rangaistuksen tässä maailmassa, se rangaistus sovittaa kyseisen synnin. Ja jos joku syyllistyy mihinkään niistä, ja Allah peittää hänen syntinsä, jää Hänen päätettäväkseen, antaako hän anteeksi vai rankaiseeko Hän (Tuonpuoleisessa). 'Ubada bin As-Samit lisäsi: "Niin me vannoimme kuuliaisuutta noissa asioissa."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 17)

On kerrottu, että 'Abdullah sanoi: "Minä sanoin: 'Oi, Allahin lähettiläs, mikä synti on kaikkein vakavimpia seurauksia aiheuttavin?' Hän sanoi: 'Asettaa kilpailija Allahille, kun Hän sinut loi.'
Minä sanoin: 'Mikä seuraavaksi?'
Hän sanoi: 'Tappaa lapsesi, jotta hän ei syö sinun kanssasi.'
Sanoin: 'Mikä seuraavaksi?'
Hän sanoi: 'Tehdä aviorikos naapurisi vaimon kanssa.'"
(Sunan an-Nasa'i 4014, sahih) (Ibn Mas'ud kertoo tämän saman teoskessa Bulugh al-Maram, kirja 16, hadith 1459 / eng. kään. 1502)

"Tyttäret"-osiossa on käsitelty erikseen arabien vanhaa perinnettä, tyttöjen elävältä hautaamista, jonka islam tuli lopettamaan.

Oikeuteen elämään sisältyy, että lapsilla on oikeus saada tarvittavaa terveydenhuoltoa. Joidenkin uskontojen piirissä esiintyy ihmisiä, jotka uskontoonsa vedoten kieltäytyvät viemästä lapsiaan lääkäriin. He ovat langenneet joko Saatanan tai oman tyhmyytensä uhreiksi.

Islam kieltää tappamasta lapsia edes sodissa, esimerkiksi näissä:

'Abdullahin auktoriteetilla on kerrottu, että nainen löydettiin tapettuna yhdessä taisteluista, joissa Muhammad (rauha hänelle) taisteli. Hän tuomitsi naisten ja lasten tappamisen.
(Muslim, kirja 19, hadith 4319)

'Abdullah kertoi: Jonkin Profeetan Ghazawatin aikana löydettiin nainen surmattuna. Allahin apostoli paheksui naisten ja lasten tappamista.
(Bukhari, vol 4, Kirja 52, Hadith 257)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Nadilta, joka kertoi Ibn Umarilta, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) näki hyökkäysretkillä surmatun naisen ruumiin ja hän paheksui sitä ja kielsi tappamasta naisia ja lapsia.
(Muwatta, kirja 21, hadith 9)

OIKEUS ELATUKSEEN

Lasten ei pidä tehdä työtä elatuksensa eteen, vaan on vanhempien tehtävä elättää heidät. Aikuisillakin lapsilla on oikeus saada perintö muslimivanhemmiltaan.

Sad kertoi: Profeetta vieraili luonani Mekassa, kun olin sairas. Sanoin (hänelle): "Minulla on omaisuutta. Voinko testamentata kaiken omaisuuteni Allahin tähden?"
Hän sanoi: "Et."
Minä sanoin: "Puolet siitä?" Hän sanoi: "Ei."
Minä sanoin: "Kolmannes siitä?" Hän sanoi: "Kolmanneksen voit antaa, vaikka sekin on liian paljon, sinun on parempi jättää perillisesi varakkaiksi kuin jättää heidät köyhiksi, kerjäämään muilta. Kaikki, mitä käytät, lasketaan Sadaqaksi sinulle, jopa kourallinen ruokaa, jota laitat vaimosi suuhun. Joka tapauksessa, Allah sinut parantakoon, jotta jotkut ihmiset voivat hyötyä sinusta ja toiset voivat vahingoittua sinusta."
(Bukhari, vol 7, kirja 64, hadith 266)

OIKEUS HYVÄÄN NIMEEN

Nimet eivät yhdentekeviä, vaan niillä on merkitystä. Muhammad (rauha hänelle) tapasi vaihtaa ihmisten ja paikkojen nimiä, jos hän ei pitänyt niistä. Yksi käytännön esimerkki tosielämästä: vuonna 1984 poika nimeltä Popo Walker teki itsemurhan, koska häntä kiusattiin koulussa, pääasiassa nimensä takia, josta oli helppo keksiä rumia väännöksiä. Hän oli 8-vuotias.

Profeetan seuralainen Abu Wahb kertoi: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ’Kutsukaa lapsianne profeettojen nimillä."
(Sunan an-Nasa'i, Vol 4, kirja 28, Hadith 3595, Darrussalam sanoi, että tämä on da’if)

Profeetan seuralainen Abu Wahb kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Nimetkää itsenne profeettojen nimillä. Nimet, joita Allah eniten rakastaa, ovat 'Abdullah ja 'Abdu'r-Rahman. Uskollisimmat nimet ovat Harith ja Humam. Rumimmat nimet ovat Harb ja Murra."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 34, Hadith 4)

Zainab, Umm Salaman tytär kertoi: "Minun nimeni oli ensin Barra. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nimesi minut Zainabiksi. Sitten Allahin profeetan taloon tuli vaimo Zainab, Jahshin tytär, ja hänen nimensäkin oli Barra ja Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nimesi hänet Zainabiksi."
(Sahih Muslim, kirja 25, Hadith 5336)

OIKEUS HYVÄÄN KOHTELUUN JA LEMPEÄÄN KASVATUKSEEN

Vanhempien velvollisuus ei ole taata vain lasten aineellista hyvinvointia, vaan kohdella heitä hyvyydellä ja kasvattaa lempeydellä. Islamissa on nollatoleranssi väkivallalle, oli se luonteeltaan fyysistä, seksuaalista, psyykkistä, kemiallista (syötetään tarpeettomia lääkkeitä tai alkoholia tai ei anneta tarvittavaa lääkehoitoa), taloudellista tai mahdollisesti jotain muuta. Jumala ei vihaa vain lasten ruumillista kuritusta, vaan myös henkistä väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lasten edessä ei saa käyttäytyä sopimattomasti, kuten paiskoa aggressiivisena tavaroita päin seiniä, vaikka tämä käytös ei suoraan kohdistuisikaan lapsiin.

Abu Sa'id sanoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Se, joka ei osoita armoa, sille ei tulla osoittamaan armoa”.
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 5, Hadith 12, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Jabir b.Abd Allah raportoi Profeetan (rauha hänelle) sanoneen: ”Kerätkää lapsenne, kun pimeys levittäytyy tai muuten (Musaddadin mukaan), jinnit ovat liikkeellä ja nappaavat heidät.”
(Abu Dawud, kirja 26, Hadith 3724, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Yahya ibn Saidilta, joka kertoi Sulayman ibn Yasarilta, että Urwa ibn az-Zubayr kertoi hänelle, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tuli vaimonsa Umm Salaman (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kotiin. Talossa oli itkevä lapsi ja Profeetalle (rauha hänelle) kerrottiin tämän itkevän pahan silmän takia. Urwa sanoi: "Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: 'Miksi ette etsi jotakuta tekemään talismaania suojelemaan pahalta silmältä?'"
(Muwatta, kirja 50, hadith 4)

Huom. talismaanit on sallittu vain suojelemaan pahalta silmältä, muuten ne on ehdottomasti kielletty, shirk.

'Abdullah bin 'Umar kertoi: Allahin apostoli sanoi: "Totisesti! Jokainen teistä on suojelija ja vastuussa siitä, mikä on annettu hänen tehtäväkseen: imaami (hallitsija, valtias) on ihmisten suojelija ja vastuussa heistä; mies on perheensä (huushollinsa) suojelija ja vastuussa heistä; nainen on miehensä kodin ja hänen lastensa suojelija ja vastuussa näistä; ja orja on isäntänsä omaisuuden suojelija ja vastuussa siitä. Totisesti, jokainen teistä on suojelija ja vastuussa "alaisistaan". (Alaisistaan ei välttämättä liene täysin oikea käännös, siksi lainausmerkeissä.)
(Sahih Bukhari Vol 9, Kirja 89, Hadith 252)

'Aisha kertoi: Nainen tuli kahden tyttärensä kanssa pyytämään minulta almuja, muttei löytänyt minun kanssani muuta kuin yhden taatelin, jonka annoin hänelle ja hän jakoi sen kahden tyttärensä kanssa, eikä syönyt mitään itse, sitten hän nousi ja lähti pois. Sitten Profeetta tuli sisään ja kerroin hänelle tämän tarinan. Hän sanoi: "Se, joka joutuu tuomiolle näiden tytärten takia ja hän kohtelee heitä anteliaasti (hyväntahtoisesti), sitten nämä tyttäret suojaavat häntä Helvetin tulelta.
(Sahih Bukhari, Volume 2, kirja 24, hadith 499)

Abu Sa'id al-Khudri kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Jos joku huolehtii kolmesta tyttärestä, kasvattaa heitä, järjestää heidät naimisiin ja tekee hyvää heille, hän pääsee Paratiisiin."
(Abu Dawud, kirja 41, hadith 5128)

Ibn ’Abbas kertoi, että että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Ei ole miestä, jonka kaksi tytärtä saavuttavat murrosiän ja hän kohtelee heitä ystävällisesti ollessaan heidän kanssaan, ilman, että tyttäret voittavat hänelle pääsyn Paratiisiin.”
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 14, tämä on sahih)

'Aisha kertoi:
Beduiini tuli Profeetan luo ja sanoi: "Sinä suukotat poikia! Me emme suutele heitä."
Profeetta sanoi: "En voi laittaa armoa sydämiinne kun Allah on ottanut sen pois."
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 27)

Abu Huraira kertoi:
Allahin apostoli suukotti Al-Hasan bin Alia, kun Al-Aqra' bin Habis At-Tamim istui hänen vieressään. Al-Aqra sanoi: "Minulla on kymmenen lasta, enkä ole koskaan suudellut ketään heistä". Allahin apostoli soi hänelle katseen ja sanoi: "Sitä, joka ei ole armollinen muille, ei tulla kohtelemaan armollisesti".
(Bukhari, vol 8, kirja 73, hadith 26)

Anas bin Malik kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi:
"Ole ystävällinen lapsillesi ja täydellistä heidän käytöstapansa."
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 15, da'if)

Lapsen huijaaminen, epätoden puhuminen, ei kuulu kasvatukseen.

'Abdullah ibn Mas’ud sanoi: "Valehtelu ei ole oikein, ei vakavissaan, eikä leikillään. Kenenkään teistä ei pitäisi luvata lapselleen jotain ja sitten olla antamatta sitä hänelle."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 21, Hadith 3, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Vanhempien on syytä muistaa, mitä sanovat lapselleen, etteivät huolimattomuudenkaan vuoksi tulisi luvanneeksi jotain, mikä ei tule toteutumaan, varsinkaan, kun lapset eivät välttämättä erota tahallisia tekoja tahattomista.

Abdullah ibn Amr ibn al-'As kertoi: ”Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Ne, jotka eivät osoita armoa nuorillemme ja eivät ymmärrä vanhuksiemme oikeuksia, eivät kuulu meihin.”
(Abu Dawud, kirja 42, hadith 4295, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Ylipäätään Koraanin jakeita ja haditheja, joissa käsketään pidättäytymään väkivallasta, puhumaan hyvää ja tuntemaan myötätuntoa ja armoa muita kohtaan, tulee soveltaa omia ja muiden lapsia kohtaan.

Lasten kanssa tulee olla kärsivällinen. Muhammad (rauha hänelle) ei sallinut sitä, että lapsia rangaistiin pienistä asioista. Kerrankin lapsi istui hänen sylissään ja alkoi virtsata. Isä torui häntä. Muhammad (rauha hänelle) ei sanonut mitään lapselle, vaan isälle: ”Tämä ei ole iso ongelma. Minun vaatteeni voi pestä. Mutta varo, miten kohtelet lastasi. Mikä voi korjata hänen itsetuntonsa, kun olet toiminut hänen kanssaan tällä tavoin julkisesti?”
(Kassamali, Tahera. Raising Children)

Um Khalid (Khalid bin Sa`idin tytär) kertoi:
”Menin Allahin lähettilään (rauha hänelle) luo ja minulla oli ylläni keltainen paita. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Sanah! Sanah!” (’Abdullah, kertoja, sanoi, että ’Sanah’ tarkoittaa ’hyvää’ etiopiaksi.)
Sitten aloin leikkiä Profeettojen sinetillä (Profeetan hartioiden välillä) ja isäni torui minua ankarasti siitä. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Anna hänen olla” ja sitten Allahin lähettiläs (rauha hänelle) pyysi Allahia antamaan minulle pitkän iän sanoen kolmesti: ”Pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut ja sitten pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut ja sitten pidä tätä mekkoa kunnes se on kulunut.” (Kertoja lisäsi: ”On sanottu, että hän eli pitkään, pitäen sitä keltaista mekkoa, kunnes sen väri muuttui tummaksi pitkän käytön jälkeen.”)
(Bukhari, vol 4, kirja 52, Hadith 305)

OIKEUDET LAIN EDESSÄ

Edistyksellisesti islam tunnusti lapsille lasten aseman lain edessä jo yli 1400 vuotta sitten. Lapsia ei saa rangaista samoista rikoksista niin ankarasti kuin aikuisia.AA

Tariq Al-Muharibi kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kohotti kätensä, kunnes näin hänen kainaloidensa valkoisuuden: "Ketään lasta ei pidä rangaista äitinsä rikoksen takia, ketään lasta ei pidä rangaista äitinsä rikoksen takia."
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 21, hadith 2670)

OIKEUS VANHEMPIIN

Abu Musa kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kirosi sen, joka erottaa äidin ja lapsen tai veljen veljestä.
(Sunan Ibn Majah, vol 3, kirja 12, Hadith 2250, da’if)

Abu Huraira kertoi: Mies tuli Profeetan luo: "Oi, Allahin apostoli! Minulle on syntynyt musta lapsi."
Profeetta kysyi häneltä: "Onko sinulla kameleja?"
Mies vastasi: "Kyllä."
Profeetta kysyi häneltä: "Minkä värisiä ne ovat?"
Mies vastasi: "Punaisia."
Profeetta sanoi: "Onko niiden joukossa harmaita?"
Mies vastasi: "Kyllä."
Profeetta sanoi: "Mistä se tulee?"
Hän sanoi: "Ehkä se on perinnöllistä."
Profeetta sanoi: "Ehkä viimeisin poikasi on sen värinen perinnöllisyyden vuoksi."
(Bukhari, vol 7, kirja 63, hadith 225)

Lasten oikeus vanhempiin on myös yksi niistä syistä, joiden vuoksi seksi kuuluu vain avioliittoon ja raiskaaminen on kielletty.

Toisinaan muualla kuin biologisten vanhempiensa luona kasvaneet lapset kertovat, että huoltajat pyrkivät kieltämään heiltä heidän vanhempansa: adoptiovanhemmat eivät ehkä halua kuulla puhuttavan ”toisista vanhemmista” tai sijaisvanhemmat saattavat, ilman syytä, yrittää estää holhokkiaan tapaamasta vanhempiaan. Islamissa sellaiselle käytökselle ei ole tilaa.

Vahvista (poikien) luonnollisia sukulaisuussuhteita isiinsä, sillä se on otollisempaa Jumalalle, mutta jos et tunne heidän oikeita isiään, pidä heitä uskonveljinä ja ystävinä; ei lueta syyksenne, jos te näissä asioissa erehdytte, paitsi milloin tahallanne niin teette; sillä Jumala on anteeksiantava, laupias.
(Koraani 33:5)

OIKEUS TASA-ARVOISEEN KOHTELUUN

Vanhempien tulee kohdella kaikkia lapsiaan tasa-arvoisesti. He eivät saa lapsista yhdelle enemmän rakkauden osoituksia tai materiaa kuin muille tai antaa saman ikäisistä lapsista toiselle enemmän vapauksia tai toiselle enemmän velvollisuuksia kuin toiselle.

An-Nu'man ibn Bashir kertoi:
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Kohtele lapsiasi tasa-arvoisesti; kohtele poikiasi tasa-arvoisesti."
(Abu Dawud, kirja 23, Hadith 353, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

An-Nu'man sanoi pitäessään Khutbahia:
"Isäni vei minut Allahin lähettilään luo pyytääkseen tätä todistamaan lahjaa, jonka hän oli antanut minulle.
Allahin lähettiläs sanoi: 'Onko sinulla muita lapsia hänen lisäkseen?'
Isäni sanoi: 'Kyllä.'
Hän sanoi: 'Kohtele heitä tasa-arvoisesti.'"
(Sunan an-Nasa’i, vol 4, kirja 31, hadith 3716)

Profeetta Muhammadin kerrotaan sanoneen: "Ole reilu ja oikeudenmukainen antaessasi lahjoja lapsillesi. Jos suosisin jompaa kumpaa sukupuoltaa lahjojen antamisessa, suosisin tyttöjä yli poikien."
(Abdulrahman Al-Sheha, Women In the Shade of Islam)

OIKEUS KOULUTUKSEEN

Kaikilla lapsilla on oikeus saada koulutusta ja sivistystä. Se on merkittävä osa islamia muslimin ikään katsomatta.

Abu Huraira kertoi, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Se, joka valitsee tiedon hankkimisen polun, Allah tekee hänelle helpoksi Paratiisiin vievän polun."
(Jami` at-Tirmidhi, kirja 41, Hadith 2, Darussalam sanoi, että tämä on sahih)

Sa'id Ibn Al-'asin auktoriteetilla kerrottiin, että Profeetta (rauha hänelle) sanoi: ”Paras lahja, mitä isä voi lapselleen antaa, on koulutus ja kasvatus.”
(Tirmidhi)

Ihka ensimmäiset jakeet, jotka Koraanista paljastettiin, viittaavat opiskeluun ja tiedon hankkimiseen:

Lue julki Herrasi nimeen, joka on luonut, luonut ihmisen hyytyneestä verestä. Lue! Sillä Herrasi on ylevin; Hän, joka on opettanut käyttämään kynää, opettanut ihmiselle sen, mistä tämä ei ennen tiennyt.
(Koraani 96:1-5)

ORPOJEN OIKEUDET

Jos lapsella ei ole vanhempia paikalla, hän ei jää oman onnensa nojaan, vaan on muslimiyhteisön tehtävä huolehtia hänestä. Islam on tehnyt orpojen huolehtimisesta suuren hyveen ja määrännyt orvoille oikeuksia. Itsekin lapsena orpoutunut Profeetta Muhammad (rauha hänelle) tarjosi aikuisena suojaa ja tukea monille orvoille lapsille.

Mitä siis orpoon tulee, älä häntä sorra
(Koraani 93:9)

Ja tietäkää, että hankkimastanne sotasaaliista kuuluu viides osa Jumalalle, toisin sanoen Hänen lähettiläälleen ja tämän lähiomaisille, orvoille, köyhille ja vaeltajille, jos uskotte Jumalaan ja siihen, minkä lähetimme palvelijallemme ratkaisun päivänä, sinä päivänä, jolloin molemmat sotajoukot kohtasivat toisensa. Jumalan on totisesti kaikki mahti.
(Koraani 8:41)

Sahl kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Minä ja henkilö, joka katsoo orvon perään, olemme Paratiisissa näin”, näyttäen keski- ja etusormeaan ja erottaen ne.” (Tarkoittaen, että he ovat hyvin lähekkäin.) (Bukhari, vol 7, kirja 63, Hadith 224)

Koraanissa on ainakin kolme jaetta, joissa kielletään erityisen ankarasti väärinkäyttämästä orvon omaisuutta.

Ja antakaa orvoille heidän omaisuutensa; älkää (holhoojina) vaihtako hyvää huonoksi älkääkä kuluttako heidän omaisuuttansa sekoittamalla sitä omaanne. Se olisi totisesti suuri synti.
(Koraani 4:2)

Varokaa tuhlaamasta sitä kevytmielisesti ja hätiköiden, ennenkuin he ovat täysi-ikäisiä. Rikas (holhooja) jättäköön holhokkien omaisuuden käyttämättä, ja se, joka itse on köyhä, kuluttakoon siitä vain kohtuulliseksi harkitun osan. Kun te luovutatte heille heidän omaisuutensa, niin olkoot teillä todistajat läsnä. Jumala valvoo tarkasti tilien tekoa.
(Koraani 4:6)

Ne, jotka vääryydellä nielevät orpojen omaisuuden, nielevät totisesti vain tulta vatsaansa, ja he tulevat Helvetin tulessa palamaan.
(Koraani 4:10)

Samaa Muhammad (rauha hänelle) opetti myös käytännön esimerkillään.

'Amr b. Suh'aib kertoi isänsä auktoriteetilla, että hänen isoisänsä kertoi, että mies tuli Profeetan (rauha hänelle) luo ja sanoi: ”Olen köyhä, minulla ei ole mitään ja minulla on orpo.”
Hän sanoi: ”Käytä orposi omaisuutta kuluttamatta sitä ylenpalttisisesti, älä kiirehdi sen kuluttamisessa, äläkä ota sitä kuin omaa omaisuuttasi.”
(Abu Dawud, kirja 17, hadith 2866, Al-Albani sanoi, että tämä on hasan sahih)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs sanoi:
”Muslimien keskuudessa paras talo on se, jossa on orpo, jota on hoidettu hyvin. Ja huonoin talo muslimien keskuudessa on se, jossa on huonosti kohdeltu orpo.”
(Sunan Ibn Majah, kirja 33, hadith 23, da’if)

(c)

MITEN PROFEETTA MUHAMMAD SUHTAUTUI LAPSIIN?

Jo ylläolevissa kappaleissa on kuvattu monin tavoin Profeetta Muhammadin (rauha hänelle) suhtautumista lapsiin.
Kun hän eli, mitään ehkäisyä ei ollut, paitsi keskeytetty yhdyntä, eivätkä ihmiset muutenkaan eläneet niin pitkään kuin nykyään. Lapsia syntyi paljon ja kuoli paljon. Heihin olisi siis ollut helppo olla kiintymättä. Muhammad (rauha hänelle) kuitenkin tunsi lapsiaan kohtaan rakkautta ja hellyyttä ja suri näiden poismenoa. Lapsia hänelle syntyi seitsemän: neljä tyttöä ja kaksi poikaa ensimmäisen vaimonsa Khadijan kanssa sekä yksi poika vaimonsa Marian kanssa. Hänellä oli myös viisi lastenlasta, kaksi poikaa Hassan ja Hussein, sekä kolme tyttöä, Umm Kulthum, Zaynab ja Umamah. Hän ei milloinkaan lyönyt lasta.

Kerran Muhammad (rauha hänelle) kiusasi vaimojaan näyttämällä heille korua, jonka antaisi heistä sille, joka oli hänelle kaikkein rakkain. Herätettyään toivoa ja huolta vaimoissaan, hän antoi korun Umamahille.

Muhammad (rauha hänelle) tunnettiin myötätunnostaan ja lempeydestään myös muiden lapsia kohtaan. Hän leikki, vitsaili, jutteli ja kaverustui lasten kanssa. Kerran hän vieraili juutalaisen naapurinsa lapsen luona, kun poika oli sairaana.
(Yust, Karen-Marie: Nurturing Child And Adolescent Spirituality: Perspectives from the World's Religious Traditions.)

Yhtenä päivänä hän oli matkalla omille menoilleen, mutta pysähtyi jäädäkseen lohduttamaan lasta, jonka lemmikki-satakieli oli kuollut.
(Mm. Phipps, William: Muhammad and Jesus: A Comparison of the Prophets and Their Teachings.)

Perimätieto kertoo Muhammadin (rauha hänelle) lämpimistä väleistä tyttäreensä Fatimaan.

’Aisha, uskovien äiti sanoi: ”En koskaan nähnyt ketään, joka olisi muistuttanut niin paljon Allahin lähettilästä (rauha hänelle) puhetavassaan kuin Fatima. Kun Fatima tuli Allahin lähettilään luokse, Allahin lähettiläs nousi hänen vuokseen toivotti tervetulleeksi, suuteli ja antoi oman istumapaikkansa hänelle. Fatima tuli hänen luokseen hänen lopullisessa sairaudessaan [johon Lähettiläs kuoli] ja Allahin lähettiläs tervehti häntä ja suuteli häntä.” (Al-Adab, kirja 42, Hadith 971, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Al-Miswar bin Makhrama kertoi: Allahin apostoli sanoi:
"Fatima on osa minua ja se, joka vihastuttaa hänet, vihastuttaa minut."
(Bukhari, vol 5, kirja 57, hadith 61)

Monet Muhammadin (rauha hänelle) lapsista kuolivat nuorina ja hän suri heitä.

Anas bin Malik kertoi:
"Me menimme Allahin apostolin (rauha hänelle) kanssa seppä Abu Saifille ja hän oli Ibrahimin (Profeetan pojan) imettäjän aviomies. Allahin apostoli otti Ibrahimin ja suuteli tätä ja haisteli tätä ja myöhemmin tulimme Abu Saifin taloon ja tällä kertaa Ibrahim hengitti viimeisiä kertoja ja Allahin apostolin (rauha hänelle) silmät alkoivat vuotaa kyyneliä.
'Abdur Rahman bin 'Auf sanoi: "Oi, Allahin apostoli, jopa sinä itket?"
Hän sanoi, "Oi, Ibn 'Auf, tämä on armoa."
Sitten hän itki lisää ja sanoi: "Silmät valuvat kyyneliä ja sydän suree, ja me emme sano muuta kuin mikä miellyttää Herramme - oi, Ibrahim! Totisesti suremme erottuamme sinusta".
(Sahih Bukhari, Volume 2, kirja 23, hadith 390)

Al-Bara (bin Azib) kertoi, että Profeetta sanoi poikansa Ibrahimin kuoleman jälkeen: "Hänellä on imettäjä Paratiisissa."
(Bukhari, Vol 4, kirja 54, Hadith 477)

Muhammad (rauha hänelle) rakasti myös lapsenlapsiaan.

Al-Bara kertoi:
Näin Profeetan kantavan Al-Hasania [Fatiman poikaa] olkapäillään ja sanovan: "Oi, Allah! Minä rakastan häntä, joten ole kiltti, rakasta häntä."
(Sahih Bukhari, Vol 5, kirja 57, hadith 92)

Anas ibn Malik Profeetan palvelija, sanoi: ”En koskaan nähnyt ketään, joka oli niin lempeä lapsia kohtaan kuin Allahin lähettiläs (rauha hänelle). Hänen poikansa Ibrahim oli imettäjän luona Medinan kukkuloilla. Hän meni sinne ja me menimme hänen kanssaan ja hän astui sisään taloon, nosti poikansa ja suuteli tätä, tuli sitten takaisin.
(Muslim)

Usamah ibn Zaid (olkoon Allah häneen tyytyväinen) kertoi: ”Allahin lähettiläs tapasi ottaa minut reidelleen ja laittaa Al-Hasan ibn ’Alin toiselle reidelleen ja sitten halata meitä ja sanoa: ’Oi, Allah! Ole armollinen heille, niin kuin minä olen armollinen heille.’”
(Bukhari, vol 8, kirja 73, Hadith 32)

Abu Huraira (radiyallahu anhu) raportoi: "Kun ihmiset näkivät uuden hedelmän, he toivat sen Allahin lähettiläälle (sallalahu aleihi wassalam). Kun Allahin lähettiläs (sallalahu aleihi wassalam) otti sen, hän sanoi:
Oi Allah, siunaa meitä hedelmissämme ja siunaa meitä kaupungissamme ja siunaa meitä Saa’:ssa ja Mudd’:issa (nämä ovat kaksi Medinassa käytettyä mittaa, joilla mitattiin taateleita, jne.), totisesti Ibrahim (aleihis-salam) on Sinun palvojasi ja ystäväsi ja profeettajasi ja totisesti minä olen sinun orjasi ja totisesti hän (Ibrahim) rukoili Sinua Mekassa ja minä rukoilen Sinua Medinassa kuten hän rukoili Sinua Mekassa.’
Abu Huraira sanoi: ”Sitten hän kutsui pienimmän lapsen ja antoi hänelle sen hedelmän.”
Sitten hän kutsui pienen lapsen, jolle hän antoi hedelmän.
(Tirmidhi, kirja 48, Hadith 85, sahih)

Um Qais bint Mihsin kertoi:
"Toin pienen poikani, joka ei ollut vielä alkanut syömään (tavallista ruokaa) Allahin apostolin luo, joka otti hänet istumaan syliinsä. Lapsi pissasi Profeetan vaatteelle, joten hän pyysi vettä ja kaatoi sitä likaantuneelle alueelle, eikä pessyt sitä."
(Sahih Bukhari, Vol 1, Kirja 4, hadith 223)

Abu Qatada Al-Ansari kertoi: "Allahin apostoli oli rukoilemassa ja hän piteli Umamaa, Zainabin tytärtä, Allahin apostolin tytärtä ja hän oli 'As bin Rabi'a bin 'AbduShamsin tytär. Kun Profeetta painautui maahan, hän laittoi tytön alas ja kun hän nousi, hän piteli tätä (kaulassaan).
(Sahih Bukhari, Vol 1, Kirja 9, hadith 495)

Anas bin Malik kertoi:
Profeetta sanoi:
"Kun aloitan rukouksen, aion pitkittää sitä, mutta kuullessani lapsen itkua, lyhennän rukousta, koska tiedän lapsen itkujen herättävän sen äidin kärsimykset."
(Sahih Bukhari, Vol 1, kirja 11, hadith 677)

Abu Huraira Ad-Dausi kertoi:
"Kerran Profeetta meni päivällä ulos. Hän ei puhunut minulle, enkä minä hänelle, kunnes hän tuli Bani Qainuqan torille ja istui alas Fatiman talon yhdistelmään ja kysyi pienestä pojasta (lapsenlapsestaan Al-Hasanista), mutta Fatima piti häntä sisällä vielä vähän aikaa.
Luulin, että hän oli joko vaihtamassa pojan vaatteita tai kylvettämässä tätä. Vähän ajan päästä poika tuli ulos juosten ja Profeetta halasi ja suuteli häntä ja sanoi sitten: 'Oi, Allah! Rakasta häntä ja rakasta kaikkia, jotka rakastavat häntä".
(Sahih Bukhari, Vol 3, kirja 34, hadith 333)

Anas kertoi:
"Palvelin Profeettaa 10 vuotta, eikä hän koskaan sanonut minulle 'uf' (osoittaen kärsimättömyyttä), eikä koskaan syyttänyt minua sanomalla: 'Miksi teit niin tai miksi et tehnyt niin?'"
(Sahih Bukhari, Volume 8, kirja 73, hadith 64)

Anas bin Malik kertoi, että hän ohitti joukon poikia ja tervehti heitä ja sanoi: "Profeetta tapasi tehdä niin".
(Sahih Bukhari, Volume 8, Kirja 74, hadith 264)

'Aisha kertoi: "Poikia tavattiin tuoda Profeetan luo ja hän tapasi pyytää Allahilta siunausta heille. Kerran imeväinen tuotiin hänelle ja se virtsasi hänen vaatteilleen. Hän pyysi vettä ja kaatoi sitä paikkaan, jossa oli pissaa, eikä pessyt vaatteitaan."
(Sahih Bukhari, vol 8, kirja 75, hadith 366)

Vastine Islamopas.netin kirjoitukseen Naisen asema islamissa

Sivusto on ulkoasua myöten huolellisesti tehty ja saattaa ensin vaikuttaa luotettavalta, mutta huolellisemmassa tarkastelussa paljastuu, että siellä on paljon virheellistä tietoa ja lähdemerkinnät loistavat poissaolollaan. 

Miehet hallitsevat naisia, eikä miespuolinen ole niin kuin naispuolinen

Islamissa nainen itsenäinen olento ja toimija, jolla on määräysvalta omiin asioihinsa ja joka edustaa itseään. Näin on, oli kysymys naisen pankkiasioista, oikeudessa todistamisesta tai jostain muusta. Naista ei voi myöskään naittaa ilman hänen lupaansa. Aikuisella naisella ei ole huoltajaa, jolta naisen täytyisi kysyä lupia ennen kuin tekee asioita.

Kissa ei ole sama kuin koira.

Pyrkiessään tähän päämäärään Muhammed hyväksyi ennen islamiakin vallinneita perinteitä (Jihali), jos se edisti hänen asiaansa.

Mitäköhän tämä nyt sitten tarkoittaa? Islamiin keskeisiin uskomuksiin kuuluu esim. henkiolennot, joihin pakana-arabit uskoivat jo ennen Muhammadin (rauha hänelle) aikaa, mutta en näe, että niiden olemassaolon tunnustaminen olisi hänen asiaansa juuri edistänyt, kun monet pakanat silti häntä niin katkerasti vihasivat. Muhammad (rh) ei missään vaiheessa joustanut viestinsä suhteen, eikä muuttanut sitä.

Toisin kuin kristityt, jotka viettävät joulua ja tekevät pyhiinvaelluksia pakanoiden muinaisille palvontapaikoille, muslimit ovat aina olleet melkoisen tarkkoja, etteivät omaksuisi ei-muslimien perinteitä tai symboleja - jotkut muslimit jopa repivät Niken vaatteista merkit irti, koska Nike oli yksi antiikin Kreikan jumalista.

Naisen ei tule käytöksellään antaa vaikutelmaa, että hän hallitsisi miestään.

Ei niin, koska hänen ei pidä hallita. Eikä miehen tule antaa käytöksellään sellaista vaikutelmaa, koska hänen ei pidä hallita naista, omaa vaimoaan tai ketään muutakaan naista.

Muhammedin naisia koskevat rajoitukset kieltävät naista puhumasta ilman miehensä lupaa tai kulkemasta keskellä tietä.

Höpönpöpönpöppö, eikä kiellä.
Kun kävin katsomassa englanninkielistä sivua, josta artikkeli on tiivistetty, niin siellä sanottiin, että "I would like to present a list of a woman's duties to her husband as quoted from a book recently published in Arabic" eli "haluaisin esitellä listan vaimon velvollisuuksista miestä kohtaan, joka on kirjassa, joka on hiljattain julkaistu arabiaksi". Missään sivulla, siis missään, ei mainittu kirjan nimeä tai kirjoittajaa - itseasiassa ei edes sanottu, että kirjalla olisi mitään tekemistä islamin kanssa!
Sitäpaitsi kun me haluamme tutustua islamiin, emme tarvitse mitään tuollaisia kirjoja. Tarvitsemme Koraanin ja hadith-kokoelmat ja voimme käyttää tukenamme jotain Koraanin selitysteosta.

Koraanin tärkein jae, jota lainataan todistamaan, että naiset ovat miehiä ala-arvoisempia, kuuluu:
"Miehet olkoot naisten esimiehiä sillä oikeudella, jonka Jumala on antanut toisille ennen toisia, ja sen perusteella, mitä he ovat antaneet omaisuudestaan" (Suura al-Nisa 4:34).

Pitäisikö tämä sitten ottaa vakavasti? Koraanissa ei ole yhtään jaetta, jonka mukaan naiset olisivat ala-arvoisempia, eikä myöskään tässä niin sanota. Olen kommentoinut tuota jaetta täällä blogissani. 

Naisia ei tule tervehtiä eivätkä he saa tervehtiä muita.

Ei, asia on päinvastoin.

Kun teitä tervehditään (hyvällä) tervehdyksellä, niin tervehtikää takaisin vielä paremmalla tai vastatkaa samalla. Katso, Jumala pitää lukua kaikesta. 
Koraani 4:86

'Abdullah bin 'Amr kertoi: "Mies kysyi Profeetalta: "Minkälaiset teot ovat islamissa hyviä?" Profeetta vastasi: "Ruokkia köyhiä ja tervehtiä niitä, jotka tuntee ja niitä, joita ei tunne."
(Bukhari, vol 1, kirja 2, hadith 11)

Abu Huraira raportoi:

Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Te ette pääse Paratiisiin, ennen kuin uskotte (kaikkiin uskon kirjoituksiin) ja te ette usko, ennen kuin rakastatte toisianne. Enkö osoittaisi teille asiaa, jonka tekeminen kasvattaa rakkautta toisiinne; (tervehtikää toisianne sanomalla) as-salamu alaikum.”

(Sahih Muslim, kirja 1, hadith 96)

Imran ibn Husayn kertoi:

Mies tuli Profeetan (rauha hänelle) luo ja sanoi: "Rauha sinulle!"
Hän vastasi tervehdykseen. Sitten mies istui alas.
Profeetta sanoi: "Kymmenen."
Toinen mies tuli ja sanoi: "Rauha ja Allahin siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi tervehdykseen, kun mies istui alas. 
Hän sanoi: "Kaksikymmentä."
Toinen mies tuli ja sanoi: "Rauha ja Allahin siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi miehelle ja tämän istuutuessa mies sanoi: "Siunaukset olkoon sinun kanssasi!"
Profeetta vastasi miehelle ja kun tämä istui alas, hän sanoi: Kolmekymmentä."

(Abu Dawud, kirja 42, hadith 5176, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Erään toisen perimätiedon mukaan Muhammed kuvasi naisia epäpuhtaiksi. Naisen, aasin tai koiran kulkeminen kivenheiton päästä rukoilijasta, saastuttaa ja keskeyttää tämän rukouksen. 

Ei sellaista perimätietoa ole.
Julkaisin aiemmin blogissani kirjoituksen "Naiset = aasit ja koirat?", jossa selitän tämän sekaannuksen. Lähetin sivustolle palautetta tästä kohdasta ja ihan mukavanoloinen kristitty vastasi minulle lähettävänsä kommenttini ystävälleni, joka hankki ja käänsi tuon artikkelin. Tästä huolimatta tuo virheellinen tieto on edelleen sivustolla. Siltä varalta, että joku ei jaksa klikata artikkeliani auki tai tämä olisi selkeämpää näin, kopioin sen tähän:

'Aisha kertoi: "Kolme asiaa, jotka mitätöivät rukouksen, mainittiin minulle. He sanoivat: 'Rukouksen mitätöi koira, aasi ja nainen (kun he kulkevat rukoilevan ihmisen ohi)."
Sanoin: "Olette tehneet meistä (naisista) koiria. Näin Profeetan rukoilevan kun makasin sängylläni hänen ja Qiblan (rukoussuunan) välillä. Aina kun tarvitsin jotain, hipsin vaivihkaa pois, sillä en halunnut olla häntä päin."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 490)

Mitä tämä hadith tarkoittaa?

Profeetan vaimo 'Aisha keskusteli joidenkin muslimien kanssa, jotka eivät tienneet, mikä mitätöi rukouksen. 'Aisha kertoi tietävänsä, mitkä sen mitätöivät. Nämä muslimit sanoivat, että kun nainen tai koira tai aasi kulkee rukoilevan ihmisen ohi, rukous mitätöityy. 'Aisha korjasi heidän erehdyksensä sarkasmilla, sanomalla, että he ovat tehneet naisista koiria ja hän sanoi, että kun Profeetta rukoili yöllä vapaaehtoisia rukouksiaan hänen huoneeseen, hänen sänkynsä, jossa hän - 'Aisha - makaili, oli Profeetan edessä. Nämä muslimit olivat siis väärässä: rukous ei mitätöidy sillä, että nainen on rukoilijan edessä.

Muut Bukharin hadithit vahvistavat tämän.

'Aisha kertoi: "Profeetta tapasi rukoilla, kun nukuin sängyssä hänen edessään. Aina kun hän halusi rukoilla Witrin, hän herätti minut ja rukoilin Witrin.
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 491)

'Aisha kertoi: "Tapasin nukkua Allahin apostolin edessä jalkojeni ollessa vastapäätä Qiblaa (jalat olivat Profeetan edessä); ja aina kun hän kumartui maahan, hän työnsi jalkojani ja aina kun hän nousi ylös, oikaisin jalkani."
'Aisha lisäsi: "Noina päivinä taloissa ei ollut lamppuja."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 492)

'Aisha kertoi: "Allahin apostoli tapasi nousta yöllä rukoilemaan, kun minä makasin hänen ja Qiblan välissä hänen perheensä sängyssä."
(Bukhari, vol 1, kirja 9, hadith 494)

Muhammed kuvasi naista ilkeänä petona ja epäili hänet luodun ainoastaan pahuuteen. -- Naisen turvana onkin vain hauta ja avioliitto, joista perimätieto pitää hautaa parempana vaihtoehtona.  

Olen ollut muslimi jo sen verran kauan, että melkein naurattaa. Mitä tähän nyt sitten voisin sanoa? Muhammad (rh) ei milloinkaan, koskaan kuvannut naisia noin. Naiset luotiin palvomaan Allahia, kuten miehet ja jinnit. (Koraanissa Aatamin ja Eevan tarinakin eroaa Raamatun vastaavasta siten, että Raamatussa kaikki pahuus lähti Eevasta, jonka vuoksi Jumalan pojan piti kuolla, kun taas Koraanissa Aatami ja Eeva olivat täsmälleen yhtä syyllisiä omiin virheisiinsä, eikä kenenkään muun tarvitse kärsiä heidän vuokseen.)
Muslimilla, naisella tai miehellä, ei muuten ole mitään velvollisuutta mennä naimisiin, joskin on suositeltavaa mennä. Itsemurha on kielletty, joten pieleen meni tälläkin kerralla.

Ibn Abbasin perimätiedon mukaan tulen palvojat, juutalaiset ja siat naisten lisäksi pilaavat rukouksen. 

En tunne tällaista hadithia, en ole niin paljon perehtynyt tämän aihealueen perimätietoon, joten en siitä voi sitten kommentoida. En myöskään ole aivan selvillä, mitä kirjoittaja tällä tarkoittaa.
Kun muslimi rukoilee, myöskään mies ei saa mennä siihen eteen kävelemään tai seisoskelemaan.

Ibn Abbas sanoo perimätiedon mukaan, että lauseella "Allah on antanut toiselle etuoikeuden ennen toisia" (Suura al-Nisa 4:34) Koraani tarkoittaa, että "Allah suosi miehiä enemmän kuin naisia miehen terveen järjen perusteella jakaen kullekin osuutensa ja perinnön." 

Mitähän tämäkin nyt tarkoittaa? Meni ohi... Mies saa perintöä enemmän kuin nainen, koska hänen vastuullaan on perheen elättäminen ja köyhien sukulaisten avustaminen.

Muhammedin mukaan harvat naiset pääsevät taivaaseen, ja helvetin tuli luotiin naisia varten. Sieltä pelastuu vain tottelemalla miestään. Naiset ovat viinin ohella pahin miehiä kohtaava kiusaus ja miesten tuleekin varoa naisia, sillä ensimmäinen Israelin lapsiakin kohdannut kiusaus oli naisen aiheuttama. 

No onpa silläkin huvit, joka näitä juttuja keksii.

Hevosen ja kodin ohella nainen on huono enne.

Juu, näin Muhammad (rh) 'Abdullah bin Umarin mukaan sanoi. 
Taisit vain unohtaa pikkujutun
: tuolla logiikalla islam suhtautuu hevosiin ja koteihin negatiivisesti. (Luepa nämä tekstit, jos luulet, että niin on:
http://mylifeasnazdar.blogspot.fi/2013/06/islam-ja-hevoset.html
http://www.tunturisusi.com/hevoset/islam.htm
ja olihan Muhammadilla 
(rh) koti, jne...)
Kodissa huono enne on se, jos koti sijaitsee huonolla alueella, jossa on hankaluuksia aiheuttavia naapureita, hevosessa, jos sitä käytetään vääriin tarkoituksiin, naisessa, jos hän on epäuskova tai uskonnosta välinpitämätön, hän ei ole 
Allahista muistuttava vaimo ja esim. aviorikoksella aiheuttaa kärsimystä miehelleen.

Ja ei, en ole itse keksinyt tuota.




Mahmud Shatutin väittää kuitenkin, että naisten asema islamissa on parempi kuin muissa uskonnoissa tai yhteiskunnissa.

En tiedä, kuka on Mahmud Shatut, mutta objektiivisesti tarkasteltuna, voidaanko väittää muuta?

Vitsailu

Perimätieto kuvailee, että Profeetta Muhammad (rauha hänelle) oli huumorintajuinen. Hän ja hänen seuralaisensa vitsailivat ja huvittelivat, eivätkä olleet aina vakavia.

Anas bin Malik kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Oi, sinä, jolla on kaksi korvaa!"
Mahmud sanoi: "Abu Usamah sanoi: 'Hän tarkoitti sitä vain vitsillä.'"
(Jami` at-Tirmidhi, vol 4, kirja 1, Hadith 1992, hasan)

Anas ibn Malik sanoi: "Mies tuli Profeetan (rauha hänelle) luo ja pyysi tältä ratsua.
Hän sanoi: 'Annan sinulle naaraskamelin poikasen, jolla voit ratsastaa.' Hän huudahti: 'Allahin lähettiläs, mitä naaraskamelin poikasella?'
Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: 'Syntyvätkö kamelit mistään muualta kuin naaraskameleista?'"
(Al-Adab Al-Mufrad, Kirja 14, Hadith 268, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Anas ibn Malik kertoi: Kun Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tuli Medinaan, abyssinialaiset leikkivät ilosta hänen tulostaan; he leikkivät keihäillä.
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4905, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

Simak bin Harb sanoi: "Sanoin Jabir bin Samurahille: 'Tapasitko istua Allahin lähettilään (rauha hänelle) kanssa?'
Hän sanoi: 'Kyllä. Kun Allahin lähettiläs (rauha hänelle) oli rukoillut fajrin, hän tapasi istua paikalla, jossa oli rukoillut, kunnes aurinko nousi ja hänen seuralaisensa puhuivat ja muistelivat asioita Jahilliyahin ajoilta ja lausuivat runoutta ja he nauroivat ja hän hymyili.'"
(Sunan an-Nasa'i, vol 2, kirja 13, hadith 1359, sahih)

Muhammadin (r) serkku 'Ali ibn Abi Taalib sanoi: "Mielet väsyvät, kuten ruumiit, joten hoitakaa niitä huumorilla."
(Lainaus kirjasta Living in the Shade of Islam.)

Kerran Muhammad (rh) sanoi eräälle naiselle, että tämän miehellä oli valkoiset täplät silmissään. Nainen lähti puolisonsa luo hyvin surullisena ja kertoi, mitä oli kuullut. Aviomies kertoi, että Muhammad (rh) oli vitsaillut ja tarkoittanut, että kaikilla ihmisillä on valkoiset täplät silmissään.
(En-Nuveyri, IV, 3; Ibn Kuteybe ,439; Krs. Koten, IV,466)

Muhammadilla (rh) oli seuralainen, Zahir, joka myi metallitavaraa. Kerran kulkiessaan basaarin ohi Muhammad (rh) näki hänet, otti leikillään hänestä kiinni takaapäin ja sanoi: "Ostaako kukaan tätä orjaa?"
Zahir nauroi ja sanoi: "Oi, Allahin lähettiläs, se, joka tämän orjan ostaa, joutuu tappiolle."
Profeetta hymyili ja sanoi: "Allahin silmissä arvosi on korkea.[1]

Hasan Basri (olkoon Allah armollinen hänelle) sanoo, että vanha nainen tuli Lähettilään (rauha hänelle) luo ja teki pyynnön: "Oi, Allahin lähettiläs, tee duaa, jotta Allah päästää minut Taivaaseen."
Lähettiläs (rauha hänelle) vastasi: "Oi, Äiti, vanha nainen ei voi päästä Taivaaseen."
Nainen alkoi itkeä ja oli lähdössä pois.
Lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Sano naiselle, että kukaan ei mene Taivaaseen vanhassa iässä, vaan Allah Kaikkein Korkein tekee kaikista Paratiisin naisista nuoria neitsyitä. Allah Kaikkein Korkein sanoo: "Totisesti olemme luonut heidät omin käsin sallien heidän pysyä neitseinä hellinä ja samanikäisinä." (Koraani 56:35-37)
(Shama'il Muhammadiyah, kirja 35, Hadith 230)

Anas bin Malik kertoi, että seuralainen nimeltä Anjeshe johti kameleita, jotka kantoivat Muhammadin (rh) vaimoja. Hän sai kamelit juoksemaan rytmikkäällä laululla, jota lauloi kauniilla äänellään.
Muhammad (rh) sanoi: "Oi, Anjeshe, ratsasta hitaasti, älä särje timantteja [=vaimoja]."
(Darimi, Istizan, 65)

Muhammad (rh) piti perheensä onnellisuutta yllä vitsailulla.
Aisha, uskovien äiti kertoi, kun hän oli matkalla yhdessä Allahin lähettilään (rauha hänelle) kanssa: "Minulla oli juoksukisa hänen (Profeetan) kanssaan ja voitin hänet. Kun olin tullut lihaisammaksi, minulla oli taas juoksukisa hänen kanssaan ja hän voitti minut. Hän sanoi: 'Nyt me olemme tasoissa.'"
(Sunan Abi Dawud kirja 14, Hadith 2572, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)
Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Abu'n-Nadrilta, Umar ibn Ubaydullahin mawlalta, että A'isha bint Talha sanoi olleensa kerran A'ishan (olkoon Allahin armo hänen kanssaan) kanssa ja hänen aviomiehensä, joka paastosi, tuli vierailemaan sinne. (Hän oli Abdullah ibn Abd ar-Rahman ibn Abi Bakras-Siddiq.)
A'isha sanoi: "Mikä estää sinua tulemasta lähemmäs vaimoasi ja suutelemasta häntä ja vitsailemasta hänen kanssaan?"
Hän sanoi: "Voinko suudella häntä, kun paastoan?"
Hän sanoi: "Kyllä."
(Muwatta, kirja 18, Hadith 16)
Jabir kertoi: Isäni kuoli ja jätti jälkeensä seitsemän tai yhdeksän tytärtä ja menin naimisiin naisen kanssa.
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: "Menitkö naimisiin, oi Jabir?"
Vastasin: "Kyllä."
Hän kysyi: "Onko hän neitsyt vai matroona?"
Vastasin: "Hän on matroona."
Hän sanoi: "Mikset nainut neitsyttyttöä, jotta voisit leikkiä hänen kanssaan ja hän sinun kanssasi (tai voisit saada hänet nauramaan ja hän voisi saada sinut nauramaan)?"
Sanoin: "Isäni kuoli jättäen jälkeensä seitsemän tai yhdeksän tyttöä (orpoa), enkä halunnut tuoda heidän kaltaistaan nuorta tyttöä, joten avioiduin naisen kanssa, joka voi katsoa heidän peräänsä."
Hän sanoi: "Allah sinua siunatkoon."
(Bukhari, Vol 8, kirja 75, Hadith 396)

Thabit ibn 'Ubayd sanoi: "En ole nähnyt ketään, joka olisi ollut vakavampi istuessaan ihmisten kanssa tai ketään, joka olisi ollut vitsikkäämpi kotonaan, kuin Zayd ibn Thabit." (= Muhammadin, rh, seuralainen, joka osallistui Koraanin jakeiden ylöskirjoittamiseen.)
(Al-Adab Al-Mufrad, Kirja 14, Hadith 286, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)
Abdullah ibn Amr ibn al-'As kertoi: "Mies tuli Allahin lähettilään (rauha hänelle) luo ja sanoi: "Tulin luoksesi antamaan uskollisuusvalan ja jätin vanhempani itkemään."
Hän (Profeetta) sanoi: "Palaa heidän luokseen ja saa heidät nauramaan, kuten sait heidät itkemään.
Abi Dawud, kirja 14, Hadith 2522 Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Hän vitsaili ja leikki mielellään lasten, etenkin tyttärensä Fatiman poikien Husainin ja Hassanin kanssa.

Sa'eed bin Abu Rashid kertoi, että Ya'la bin Murrah kertoi heille, että he olivat menneet ulos Profeetan kanssa aterialle, jolle heidät oli kutsuttu ja Husain oli siellä leikkimässä kadulla. Profeetta tuli ihmisten eteen ja ojensi käsiään ja lapsi alkoi juosta siellä ja täällä. Profeetta sai hänet nauramaan ennen kuin otti hänet kiinni, sitten laittoi yhden kätensä Husainin leuan alle ja toisen päälle ja suuteli tätä ja sanoi: "Husain on osa minua ja minä olen osa häntä. Allah rakastakoon niitä, jotka rakastavat Husainia. Husain on heimo heimojen joukossa."
(Sunan ibn Majah, Vol 1, kirja 1, Hadith 144, tämä on hasan)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) otti al-Hasanin tai al-Husaynin kädellään ja laittoi sitten tämän jalat omien jalkojensa päälle ja sanoi: "Kiipeä ylös".
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 14, Hadith 270)

Um Khalid (Khalid bin Sa`idin tytär) kertoi:
”--aloin leikkiä Profeettojen sinetillä (Profeetan hartioiden välillä) ja isäni torui minua ankarasti siitä. Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: ”Anna hänen olla" --
(Bukhari, vol 4, kirja 52, Hadith 305)

Hän tapasi vitsailla pienen pojan, Abu 'Umayrin, kanssa, jolla oli pieni lintu, jonka kanssa hän leikki.
Anas (olkoon Allah armollinen hänelle) tapasi liittyä joukkoomme ja vitsailla. Minulla oli nuorempi veli.
Lähettiläs (rauha hänelle) sanoi hänelle: "Aba Umayr, mitä on tapahtunut Nughayrille?"
(Shama'il Muhammadiyah, kirja 36, Hadith 236)

Jabir kertoi, että kerran Muhammad (rh) leikki kamelia ja konttasi ja Husain ja Hassan ratsastivat hänen selässään.
"Kuinka mahtava on teidän kamelinne ja kuinka mahtavia ratsastajia te olette!" hän kehui. [2]
Kerran Hassan ja Husain istuivat hänen olkavarsillaan ja nähdessään sen Umar sanoi: "Miten hienolla hevosella te ratsastattekaan!"
"He ovat myös hyviä ratsastajia", Muhammad (rh) vastasi. "Mutta heidän isänsä on vieläkin parempi."
(Heysemi, ibid, IX, 181-182)

Kerran pojat eksyivät pahemman kerran. Pitkällisten etsintöjen jälkeen vaari-Muhammad (rh) löysi pelokkaat lapset. Hän taputteli ja suuteli heitä. Hän nosti heidät olkapäilleen ja kantoi kotiin. Hän juoksi Salmanille, joka sanoi: "Kuinka onnekkaita olettekaan. Teillä on upea hevonen."
"He ovat myös upeita ratsastajia. Mutta heidän isänsä on vielä heitäkin parempi", Muhammad (rh) vastasi.
(Heysemi, ibid, 182; Koten, IV, 468)

Osasivat Muhammadin (rh) seuralaisetkin.

`Umar bin Al-Khattab kertoi:
"Profeetan (rauha hänelle) elinaikana oli mies nimeltä `Abdullah, jonka lempinimi oli Aasi ja hänellä oli tapana saada Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nauramaan. Profeetta (rauha hänelle) sätti häntä alkoholin juomisesta. Ja yhtenä päivänä hänet tuotiin Profeetan (rauha hänelle) luo taas alkoholin juomisesta ja moitittiin ankarasti. Siihen mies ihmisten joukosta sanoi: 'Oi, Allah, kiroa häntä! Kuinka usein hänet on tuotu Profeetan (rauha hänelle) luo sellaisen syytöksen kanssa!"
Profeetta (rauha hänelle): 'Älä kiroa häntä, sillä kautta Allahin, tiedän, että hän rakastaa Allahia ja Hänen Apostoliaan.'"
(Bukhari, Vol 8, kirja 81, Hadith 771)

Aina kun mies nimeltä Nu'ayman ibn 'Amr al-Ansari löysi jotain mukavaa Medinasta, hän osti sen lahjaksi Muhammadille (rh). Yhtenä päivänä hän näki, että hyvälaatuista hunajaa oli saapunut Medinaan. Hän osti sitä ja tapansa mukaan toi Muhammadille (rh), mutta hän ei maksanutkaan kauppiaalle. Sensijaan hän raahasi kauppiaan Profeetalle (rh) ja käski kauppiaan pyytää rahat tältä.
"Luulin, että toit sitä minulle lahjaksi!?" Muhammad (rh) ihmetteli.
Nuayman vastasi: "Profeetta Muhammad! Halusin sinun maistavan tätä hienoa hunajaa niin kovasti. Mutta minulla ei ollut yhtään rahaa, joten siksi tein näin."
Sitten Muhammad (rh) nauroi ja maksoi hunajasta.
(I. Abdilberr, el-Istiab, IV, 473)

Yhtenä päivänä beduiini tuli Profeetan (rauha hänelle) luo. Hän meni moskeijaan ja jätti kamelinsa pihamaalle. Jotkut seuralaiset sanoivat Nuaymanille:
"Jos teurastat sen, syömme sen, koska haluamme vähän lihaa ja Allahin lähettiläs maksaa sen sitten."
Niinpä Nuayman teurasti toisen omistaman kamelin. Beduiini tuli ulos ja näki satulan, joten hän huusi:
"He ovat teurastaneet kamelini, oi Muhammad!"
Muhammad (rh) tuli ulos ja kysyi:
"Kuka tämän teki?"
"Nuayman", he vastasivat.
Muhammad (rh) meni etsimään tuota ilkimystä ja löysi hänet Duba'ah bint al-Zubayr ibn 'Abdul Muttalibin (Allah olkoon armollinen hänelle) kotoa, jonne hän oli piiloutunut ojaan ja peittänyt itsensä palmun oksilla ja lehdillä. Mies osoitti, missä hän oli ja sanoi kovaan ääneen:
"En ole nähnyt häntä, oi Allahin lähettiläs."
Muhammad (rh) haki hänet pois ojasta ja hänen kasvonsa olivat likaiset kohdista, johon lehdet olivat putoilleet.
Muhammad (rh) kysyi Nuaymanilta: "Miksi teit niin?"
Nuayman vastasi: "Ihmiset, jotka kertoivat, missä olen, oi Allahin lähettiläs, ovat samat ihmiset, jotka käskivät minun tehdä niin [teurastaa se kameli]."
Muhammad (rh) facepalmasi ja alkoi nauraa ja sitten hän maksoi teurastetun kamelin hinnan. [3]

Imam Ahmad kuuli tästä sattumasta Muhammadin (rh) vaimolta Umm Salamahilta (Allah olkoon armollinen hänelle): Abu Bakr meni liikeasioille Busraan ja Nuayman ja Suwaybit ibn Harmalah tulivat sinne hänen kanssaan. Suwaybit oli matkalla vastuussa ruoasta ja Nuayman sanoi hänelle: "Ruoki minut!"
Suwaybit sanoi: "En, ennen kuin Abu Bakr tulee."
Niinpä nälkäinen Nuayman sai kuningasidean mennä joidenkin ihmisten luo, joilla oli karjaa kanssaan, ja sanoa heille: "Ostatteko minulta rotevan arabiorjan?"
He sanoivat: "Kyllä."
Nuayman sanoi: "Hänellä on suuri suu ja hän saattaa sanoa teille, että hän on vapaa mies. Jos se tarkoittaa, etä ette halua ottaa häntä, unohtakaa koko homma, älkääkä vaivatko minua hänellä."
"Ei siinä mitään, ostamme hänet kyllä."
Niinpä tuo porukka osti hänet kymmenellä nuorella naaraskamelilla. Nuayman otti kamelit vastaan ja sanoi heille: "Tuolla hän on!"
Suwaybit sanoi: "Olen vapaa mies!"
"Hän on jo kertonut meille kaiken sinusta", he sanoivat ja laittoivat köyden hänen kaulansa ympärille ja lähtivät viemään häntä pois.

Sitten Abu Bakr tuli ja hänelle kerrottiin, mitä oli tapahtunut, miksi Suwaybit oli hävinnyt. Abu Bakr ja hänen seuralaisensa lähtivät palauttamaan eläimiä ja ottivat Suwaybitin takaisin.
He kertoivat Muhammadille (rh), mitä oli tapahtunut ja tämä ja hänen seuralaisensa nauroivat tapahtumalle vuosi jälkeenpäin. [3]

On jopa viittauksia siihen, että Allah voi omalla tavallaan nauraa.
Waki' bin Hudus kertoi, että hänen isänpuoleinen setänsä Abu Razin sanoi: "-- Sanoin: 'Oi, Allahin lähettiläs (rauha hänelle), nauraako Herra?'
Hän sanoi: 'Kyllä.' Sanoin: 'Herra, joka nauraa, ei koskaan riistä meiltä hyvää.'"
(Sunan ibn Majah, vol 1, kirja 1, Hadith 181, hasan)

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Allah nauroi kahdelle miehelle, joista toinen tappoi toisen, mutta he molemmat pääsivät Paratiisiin. Ensimmäinen taisteli Allahin vuoksi ja hänet tapettiin, sitten Allah hyväksyi tämän tappajan katumuksen ja hän taisteli ja kuoli marttyyrina."
(Sunan an-Nasa'i, vol 1, kirja 25, hadith 3168, sahih)

Abu Huraira kertoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "-- Joten Allah nauraa ja päästää hänet Paratiisiin ja pyytää häntä esittämään niin monia toiveita kuin hän haluaa. --"
(Bukhari, Vol 1 kirja 12, Hadith 770)

Muhammad (rh) kuitenkin kovasti myös varoitteli vitsailemasta sopimattomasti. Leikkiä ei voi laskea aina kaikkialla.

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "On kolme asiaa, jossa vakavuus on vakavaa ja vitsailu on vakavaa: avioliitto, ero ja vaimon ottaminen takaisin."
(Sunan Ibn Majah, Vol 3, kirja 10, Hadith 2039, hasan)

Yahya kertoi minulle Malikilta, joka kertoi Yahya ibn Saidilta, että Said ibn al-Musayyab sanoi: "On kolme asiaa, josta ei voi laskea leikkiä: avioliitto, ero ja vapauttaminen."
(Muwatta, kirja 28, hadith 56)

AbdurRahman ibn AbuLayla kertoi:
"Profeetan (rauha hänelle) seuralaiset kertoivat meille, että kerran he matkustivat Profeetan (rauha hänelle) kanssa. Mies nukkui ja yksi heistä meni köyden luo, joka tällä oli mukanaan. Hän otti sen, pelästyttäen köyden omistajan.
Profeetta (rauha hänelle) sanoi: 'Ei ole laillista muslimille pelotella toista muslimia.'"
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4986, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

`Abdullah bin Zam`a kertoi: "Profeetta (rauha hänelle) kielsi nauramasta henkilölle, joka päästää kaasua ja sanoi: 'Kuinka kukaan teistä voi lyödä vaimoaan, kuten lyö orikameliaan ja sitten saattaa syleillä häntä (nukkua hänen kanssaan)?" Ja Hisham sanoi, "kuin lyö orjaansa".
(Bukhari, Vol 8, kirja 73, Hadith 68) (ps. islamissa myös hevosen ja orjan lyöminen on kiellettyä)

Aswad raportoi, että jotkut nuoret quraishilaismiehet vierailivat 'Aishan luona, kun hän oli Minassa ja he nauroivat.
Hän kysyi: "Mikä teitä naurattaa?"
He sanoivat: "Se-ja-se henkilö kompastui teltan naruun ja hän oli vähällä katkaista kaulansa tai menettää silmänsä."
Hän sanoi: "Älkää naurako, sillä kuulin Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanovan: 'Jos muslimi juoksee okaan tai joutuu tätä vakavampiin vaikeuksiin, hänelle taataan (korkeampi) asema ja hänen syntinsä hävitetään.'"
(Muslim, kirja 32, hadith 6237)

Aisha sanoi: Kaksi naista kulkivat ohi miehen, joka poti kärsimystä, ja he nauroivat yhdessä, pilkaten häntä, joten niin toinen heistä sai osakseen saman kärsimyksen."
(Al-Adab Al-Mufra, kirja 37, hadith 13, tosin Al-Albanin mukaan tämä on da'if)

Faktoista poikkeaminen ei ole Muhammadin (rh) näyttämän esimerkin mukaista.

Abu Huraira kertoi:
"He sanoivat: 'Oi, Allahin lähettiläs! Vitsailet kanssamme?' Hän sanoi: 'Totisesti, en sano muuta kuin mikä on totta.'"
(Jami` at-Tirmidhi, vol 4, kirja 1, Hadith 1990)

AbuUmamah kertoi:
"Profeetta (rauha hänelle) sanoi: 'Minä takaan talon Paratiisin ympäriltä sille, joka välttelee riitelyä, vaikka olisi oikeassa, talon keskeltä Paratiisia sille, joka välttelee valehtelua, vaikka vitsailisi ja talon Paratiisin yläosasta sille, joka tekee luonteensa hyväksi.'"
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4782, Al-Albanin mukaan tämä on hasan)

Mu'awiyah ibn Jaydah al-Qushayri kertoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Voi häntä, joka kertoo juttuja, puhuen valheellisesti, saadakseen ihmiset nauramaan. Voi häntä! Voi häntä!"
(Sunan Abi Dawud, kirja 42, Hadith 4972, Al-Albanin mukaan tämä on hasan)

On epäjohdonmukaista opettaa lapsille, että valehtelu on väärin, jos itse puijaamme ihmisiä ja liikaa vaadittu, että he aina erottaisivat, mikä on leikinlaskua ja mikä ei.

'Abdullah ibn Mas’ud sanoi:
"Valehtelu ei ole oikein, ei vakavissaan, eikä leikillään. Kenenkään teistä ei pitäisi luvata lapselleen jotain ja sitten olla antamatta sitä hänelle."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 21, Hadith 3, Al-Albani sanoi, että tämä on sahih)

Jos ihminen vitsaillessaan puhuu sellaista, mikä ei ole totta, helposti käy niin, ettei hän kohta enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei - muista sitten puhumattakaan. Voi olla, että tarkoitat vain läheisen ystäväpiirisi korviin harmittoman tuntuisen vitsin siitä, mitä naapurin Pertti muka on tehnyt, mutta luultavasti muutkin saavat siitä kuulla - ja se aiheuttaa loppujen lopuksi paljon mielipahaa Pertille.

Varastaminen on islamissa kielletty ja siitä periaatteesta ei tingitä, vitsailtiin tai ei.

'Abdullah ibn as-Sa'ib raportoi, että hänen isoisänsä sanoi: "Kuulin Allahin lähettilään (rauha hänelle) sanovan: 'Kenenkään teistä ei pitäisi ottaa seuralaisensa tavaroita, ei vitsillä, eikä tosissaan. Kun joku ottaa seuralaisensa tavaroita, hänen tulee palauttaa ne tälle.'"
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 12, hadith 4, Al-Albanin mukaan tämä on hasan)

On myös kiellettyä nauraa liikaa.

Abu Huraira kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Älkää naurako [liian] paljon, sillä paljon nauraminen kovettaa sydämen."
(Sunan ibn Majah, Vol 1, kirja 37, Hadith 4193, Darussalamin mukaan tämä on hasan)

Al-Hasan kertoi Abu Hurairalta, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "- - älkääkä naurako liikaa, sillä totisesti liika nauru tappaa sydämen."
(Jami` at-Tirmidhi, kirja 36, Hadith 2, tämä on tosin da'if)

Nämä ohjeet voivat kuulostaa oudoilta, sillä mitä haittaa voi olla siitä, että on usein hauskaa? Kyse ei olekaan siitä, vaan edelleen siitä, että muslimin tulee ymmärtää, milloin ja missä tilanteissa on nauru paikallaan ja milloin pitää turpansa kiinni. Muhammad (rh) ja hänen seuralaisensa ymmärsivät:

Bakr ibn 'Abdullah raportoi, että Profeetan (rauha hänelle) seuralaiset tapasivat heitellä toisiaan meloneilla. Hän sanoi: "Mutta kun oli vakava paikka, he olivat todellisia miehiä."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 14, Hadith 266, Al-Albanin mukaan tämä on sahih)

Toisinaan kun ihmiset haluavat vältellä jotain puheenaihetta, he yrittivät peitellä sitä huumorin alle. Se ei ole mitenkään ratkaiseva käyttäytymismalli.

Kun vitsailu on jotain, mikä tuo perheen yhteen, voi se olla myös jotain, mikä erottaa. Joka kerran, kun lapsi haluaa puhua jostain vakavasti ja isä tai äiti vain lyö asian leikiksi, se on kolaus luottamukselle - ja jos vanhempi jatkaa samaa rataa, hän ei pian enää tunne lastaan. Liiallinen vitsailu on vahingollista todellisuuspakoa.

Huumorin varjolla tehdään paljon pahaa ja yllättävän usein väkivaltaan liittyy vääristynyt käsitys huumorista. Esimerkiksi koulukiusaajista kiusaaminen on usein hyvin hauskaa ja seksuaalisen häirinnän harjoittajat naureskelevat teoilleen. Jotkut ihmiset loukkaavat toista ja sitten sanovat, että se oli vitsi – heillä on sellainen käsitys, että saa sanoa ihan mitä vain, jos sillä ei tarkoiteta satuttaa tai lisää perään, että se oli vain leikkiä, sillä ei ole väliä, miltä toisesta tuntuu.

Etenkin miesten välisessä vitsailussa voi olla tapana sanoa asioita, jotka vähän vieraampien ihmisten kesken sanottuna koettaisiin loukkaavaksi tai oudoksi, tai painia keskenään. Tuttujen kanssa toki muutenkin puhutaan asioita, joita vieraiden kanssa ei, mutta jos tämä menee esim. toisen ulkonäön törkeään kommentoimiseen, se ei ole islamissa sallittua. Se ei ole sivistynyttä ja joku voi siitä oikeasti pahastua, vaikka ei sitä ääneen sanoisikaan.
Olkapäälle kopauttaminen on vielä hyväksyttävissä rajoissa, mutta toisen lyöminen ei ole koskaan vitsi. Kun muksautat jotakuta ja hän kompastuu banaaninkuoreen ja lyö päänsä, hän voi yllättävän helposti vammautua vakavasti tai vaikka kuolla, eikä siinä vaiheessa ole väliä sillä, että se oli vitsi.

Samoin jotkut nuoret tytöt kutsuvat ystäviään h-alkuisella sanalla, joka viittaa maksulliseen tai löyhän sukupuolimoraalin omaavaan naiseen, eivätkä pidä sitä minään. Muslimi ei missään nimessä voi puhua toiselle ihmiselle sellaista, ei leikillään, eikä tosissaan.
Se, miten puhumme, on oikeasti tärkeää ja kertoo meistä paljon.

Jatkuva räkättäminen ja kikattaminen joka asialle saa ihmisen vaikuttamaan tyhmältä, mitä hän silloin onkin. Ihmiset, jotka eivät halua puhua mitään vakavista asioista, ovat suoraan sanottuna tylsiä. Sitäpaitsi se on todellisuuspakoa. Anas kertoikin Muhammadin (rh) sanoneen: "Jos tietäisitte, mitä minä tiedän, nauraisitte vähän ja itkisitte paljon."
(Bukhari, Vol 8, kirja 76, Hadith 493)




[1] http://wasalaam.wordpress.com/2008/01/22/the-holy-prophets-sense-of-humor/
Hieman eri sanoin täällä https://www.facebook.com/notes/proud-to-be-a-muslim/jokes-and-funs-of-prophet-muhammad-saw/10150098410930518 jossa lähteeksi on merkitty Ahmed b. Hanbal, Tirmizi, Kandahlavi, III, 1176.
[2] https://www.facebook.com/notes/proud-to-be-a-muslim/jokes-and-funs-of-prophet-muhammad-saw/10150098410930518
[3] http://turntoislam.com/community/threads/the-prophets-sense-of-humour.16680/

Pahoinpitelevän vanhemman kanssa toimiminen

Onislam-sivustolta käännetty.

Kysymys: Olen narsistisen äidin tytär ja minua valitettavasti pahoinpideltiin lapsena henkisesti. 
Alhamdulillah Allah on suonut minulle on onnellisuuden, mutta äitini sairaus vaikuttaa yhä koko perheeseemme. Kesti vuosia, ennen kuin tutkin ja sain selville, että äitiini sopii kaikki narsistisen äidin piirteet ja hän on vielä pahempikin. Hänen itsekkyytensä on aiheuttanut vihaa sisarusten välille ja se jatkuu ja jatkuu. Lopulta me päätimme yhdessä perheenä, siis kaikki veljet ja siskot, vetää yhtä köyttä ja uhmata häntä. Mitä teemme?

Vastaus: Olen pahoillani kuullessani kokemastasi lapsuudenaikaisesta pahoinpitelystä. On niin surullista kuulla, että ne, joiden pitäisi suojella sinua, vahingoittavat sinua ja käyttävät haavoittuvaisuuttasi sinua vastaan. Se todella tekee minut surulliseksi.

Olen iloinen kuullessani, että olet pysynyt uskossasi ja löytänyt onnen läpikäymistäsi vaikeuksista huolimatta. Se yksin osoittaa minulle sinnikkään, vahvan ja mukavan luonteesi. En tiedä, millainen vaikutus lapsuudellasi on ollut sinuun ja olen varma, että se on ollut syvä - vaikka näyttää siltä, että olet osannut löytää keinoja päästä siitä yli.
Kysymyksesi ei anna minulle paljon yksityiskohtia, joten voin kommentoida vain sitä, mitä olet kirjoittanut. Sanoit, että sisarusten välillä on vahvoja tunnereaktioita ja tämä on meneillään oleva ongelma. En tiedä, kuinka jakautumisen keskellä voitte "nousta äitiäne vastaan" yhdistyneenä rintamana. Olen varma, että, kuten kirjoitit, hän aiheuttaa jakautumista teidän välillä ja lietsoo riitoja. Ennen kuin menen äitiisi, haluaisin kuitenkin kommentoida suhteitasi sisaruksiisi. Erimielisyys, kovat tunteet ja kilpailu on tavallista sisarusten kesken, niidenkin, jotka tulevat lämpimämmistä vanhemmista.

En taaskaan tiedä yksityiskohtia, mutta oletan, että kellekään teistä ei opetetty empaattisia tapoja kuunnella, laittaa toista etusijalle, hakea ymmärrystä, jne. En sano, ettei teillä olisi näitä taitoja, vaan todennäköisesti olette itse ne löytäneet; näin ollen ne eivät ehkä perustu ominaisuuksiin, jotka kaikki olette oppineet kotona; ne eivät ole jaettuja arvoja.

Joten kehotan teitä kaikkia menemään perheterapiaan parantaaksenne suhteenne toisiinne. Käsitelkää kipua ja oppikaa uusia tapoja solmia siteitä ja olla vuorovaikutuksessa, välittämättä menneisyydestä, vaan perustamalla ihmissuhteenne siihen, mitä haluatte tulevaisuudelta.
Mitä tulee äitiisi - jos hän todella on narsistinen, keskustelusta hänen kanssaan ei ole hyötyä. Hän ei tule hyväksymään virhettään ja kaikki, mitä sanotte, kaikuu kuuroille korville. Hän todennäköisesti huolestuu ja kokee, että hänet on petetty ja häntä vastaan jengiydytty.

Huolimatta hän on silti äitisi ja vaikkei sinun tarvitse rakastaa häntä tai pitää hänestä, sinun täytyy osoittaa hänelle kunnioitusta ja luulen, että tämän kunnioituken osoittaminen on paras tapa selvitä. Jos et voi osoittaa hänelle kunnioitusta, on parempi, että olet hänen kanssaan tekemisissä niin vähän kuin mahdollista.

Tiedän, että usein niiden uhmaaminen, jotka ovat loukanneet sinua ja tuskastasi kertominen voi olla parantavaa. Monesti tämä kuitenkin aiheuttaa vielä enemmän vahinkoa, koska emme saa meiltä loukanneilta ihmisiltä vahvistusta tai ainakaan hyväksyntää näille tunteillemme ja kävelemme turhautuneina pois.

Vältä konflikteja, sillä ne imevät sinut kuiviin. Keskitä se energia saadaksesi nykyhetkessä ja tulevaisuudessa parempi elämä kuin mitä sinulla oli menneisyydessä. Toivon, että se auttaa. Toivon sinulle parasta.

Aishan ikä

Tämän artikkelin osat:
- Lyhyt esittely Aishasta
(suosittelen lukemaan tämänkin, vaikka ajattelisit, että ei kiinnosta)
- Aishan ikä
- Oliko Aisha 9?
- Vai sittenkin 19?
- Aishan iän merkitys

Lyhyt esittely Aishasta

Aisha oli hyvin omapäinen, itsenäinen ja vahva naishenkilö. Hän ei jäänyt historiaan vain Muhammadin (rauha hänelle) vaimona ja hyvän ystävän tyttärenä, vaan parhaana naisoppineena ja opettajana, joka toimi virassaan yli 40 vuoden ajan sekä lääketieteen asiantuntijana. Häneltä kysyttiin usein neuvoa lakiopillisissa kysymyksissä ja hän jakoi tietämystään avuliaasti sekä miehille että naisille.

Abu Musa sanoikin: "Aina kun oli jokin hadith (perimätieto Muhammadin [rh] sanoista ja teoista), jota meidän, Allahin lähettilään seuralaisten, oli vaikea ymmärtää, kysyimme siitä Aishalta ja aina meille selvisi, että hänellä oli tietoa siitä hadithista."

Imam adh-Dhahaby sanoi: "En ole koskaan nähnyt Muhammadin (rauha hänelle) yhteisössä tai missään muussa yhteisössä naista, joka olisi tietäväisempi kuin Aisha." Hän myös sanoi: "Me todistamme, että Aisha on Muhammadin (rauha hänelle) vaimo tässä maailmassa ja Tuonpuoleisessa. Onko mitään parempaa kuin se?"

Mu'awiyah sanoi: "Kautta Allahin, en ole nähnyt ketään sujuvampaa tai älykkäämpää luennoitsijaa kuin Aisha."

Tirmidhi on kirjannut Musa ibn Talhan sanoneen: "En koskaan nähnyt ketään sujuvapuheisempaa kuin Aisha."

'Urwah ibn az-Zubayr kertoi sanoneensa Aishalle: "Kun ajattelen tietämystäsi, ihmettelen todella, kuinka olet saavuttanut sellaisen tietomäärän. Olet paras oppinut fiqhissa (lakiopissa) ja kaikkein tietäväisin arabien päivistä ja sukujuurista. Tapasin vastata itselleni, 'se ei ole ihme, sillä hän on Profeetan (rauha hänelle) vaimo ja hänen isänsä on Abu Bakr, joka oli quraishin huomattavin oppinut'. Mutta kun aloin miettiä tietämystäsi lääketieteestä, en löytänyt vastausta, joten kerro minulle, miten olet voinut oppia sen kaiken!" Tuona hetkenä Aisha piteli hänen kädestään ja sanoi: "Oi, Urwah! Aina kun Allahin lähettiläs (rauha hänelle) oli sairas, arabi ja ei-arabi lääkärit määräsivät hänelle hoitoa. Siitä minä muistin reseptit."

Hän myös sanoi: "En ole koskaan nähnyt mitään Aishan veroista, mitä tulee lakiasioihin, runouteen ja lääketieteeseen."

Az Zuhari sanoi: "Jos vertaamme Aishan tietomäärää kaikkien naisten tietomäärän, Aishan ylittää sen."

Aishalla oli terävä muisti ja hänellä on ollut merkittävä rooli islamin perimätiedon, hadithin välittämisessä. Tämä perimätieto Koraanin ohella kertoo uskoville, miten tulee olla ja elää. Aishan on arvioitu raportoineen 2210 hadithia.

Hänen tietonsa ja taitonsa eivät rajoittunut vain uskonnolliseen tietämykseen. Hän oli hyväsydäminen ja seurasi miehensä esimerkkiä köyhien auttamisessa. Umm Zurah kertoi, että Aishalle lähetettiin rahaa laukussa ja hän sanoi: "Arvioin, että tässä on 80 tai 100 000 dirhamia." Sinä päivänä hän paastosi ja illalla hän pyysi Umm Zurahia tuomaan ruokaa, jolla voisi rikkoa paaston. Tämä toi öljyä ja leipää ja kysyi: "Etkö ajatellut jättää yhtä dirhamia, että olisi voitu ostaa meille lihaa?" "Älä syytä minua. Olisit muistuttanut, niin olisin kyllä tehnyt niin", Aisha vastasi.

Kodin hengettäreksi hänestä ei sen sijaan ollut, eikä hän hankkinut lapsiakaan.

Muhammad (rauha hänelle) kuoli Aishan vierellä 10 yhteisen avioliittovuoden jälkeen.

Aishan ikä

Minkä ikäinen Aisha oli, kun hän meni naimisiin Muhammadin (rauha hänelle) kanssa? Siitä on esitetty erilaisia teorioita, joista kullakin on kannattajansa. Joidenkin mukaan hän oli
a) 9
b) 12-13
c) 14-15
c) 18-19 tai enemmän, mahdollisesti reilustikin enemmän

Oliko Aisha 9?

Useimmiten väitetään, että Aisha oli 6, kun hänet kihlattiin Muhammadille (rh) ja 9, kun avioliitto laitettiin toteen. Tämä perustuu Aishan kertomukseen: "Minut kihlattiin Profeetalle kun olin kuusi. --Sitten hän [Aishan äiti] uskoi minut heille ja he valmistelivat minut avioliittoa varten -- olin 9 ikäinen silloin." (Bukhari, vol 5, kirja 58, nro 234)

Koska Bukhari on kertonut tämän kokoelmassaan, jotkut muslimit kokevat sen kyseenalaistamisen jopa loukkaavaksi. Totta onkin, että Bukhari oli erityisen tarkka kokoelmansa luotettavuudesta, mutta tässä väitteessä on silti aukkonsa. Ihmisten syntymäaikoja ei kirjattu mihinkään ylös, eikä heillä ollut paljonkaan mahdollisuuksia selvittää, milloin olivat syntyneet. Ei siis ole kovin järkevää pitää Aishan omaa arviota hänen iästään minään kiveen hakattuna totuutena. Ihmiset eivät yksinkertaisesti tienneet omaa ikäänsä, saati, että olisivat tienneet muiden, ennen heitä eläneiden syntymäaikoja - kukaan Bukharin lähteistä ei ollut tavannut Aishaa tai Muhammadia (rh). Perimätieto on, ei Jumalan, vaan ihmisten välittämää viestiä ja Bukharin muisti heikkeni vanhuuden myötä.

Kertomukset, joiden mukaan Aisha oli 9, ovat hyvin pitkälti Hisham ibn `urwahin isänsä auktoriteetilla välittämiä. Varsinkin, kun puhutaan näin tunnetusta tapahtumasta, olisi hyvin loogista olettaa, että sille olisi useampia kertojia, eikä vain yksi tai kolme.

On perin oudoksuttavaa, että kukaan Medinasta, jossa Hisham ibn `urwah eli elämänsä ensimmäiset 70 vuotta, ei ole sanonut Aishan olleen 9. Ei edes, vaikka hänen oppilaisiinsa Medinassa kuului niinkin tunnettuja henkilöitä kuin Malik ibn Anas. Kaikki perimätieto, jonka mukaan Aisha oli 9, tulee Irakista, jossa Hisham ibn `urwah eli 70 ikävuodesta eteenpäin.

Yaqub ibn Shaibah on sanonut: "Hän [Hisham] on hyvin luotettava, hänen kertomuksensaovat hyväksyttäviä, paitsi ne, jotka hän kertoi muutettuaan Irakiin."

Tämä kerrotaan kirjassa Tehzibu'l-tehzib, joka on yksi tunnetuimpia teoksia perimätiedon kertojien elämästä ja luotettavuudesta. Kirjassa myös kerrotaan, että Malik ibn Anas vastusti niitä Hishamin kertomuksia, jotka raportoitiin Irakin kansan kautta. (Vol 11, sivut 48 - 51.)

Toisessa perimätiedon välittäjistä kertovassa kirjassa Mizanu'l-ai`tidal sanotaan, että Hishamin muisti heikkeni sangen pahasti vanhalla iällä. (Vol 4, sivut 301 - 302.)

Vai sittenkin 19?

Siitä, että Aisha olisi ollut 19 ikäinen avioliiton solmimisen aikaan, on näyttöä. Ensinnäkin Muhammadin (rh) elämäkerran kirjoittaneet Ibn Ishaq ja Ibn Hisham sanovat - ja varmasti monet muutkin historioitsijat allekirjoittavat tämän -, että Aisha oli 20 tai 21 ensimmäisen muslimikäännynnäisen joukossa. Ibn Hisham listaa kirjassaan ensimmäisiä ihmisiä, jotka kääntyivät muslimeiksi Mekassa: "--ja Asma Abu Bakrin tytär ja Aisha Abu Bakrin tytär ja hän oli nuori." Miten nuori, sitä tämä teksti ei paljasta. Mutta koska hän on lausunut uskontunnustuksen, on hänen täytynyt olla vähintään 4.

Emme tiedä aivan tarkkaa päivämäärää, milloin Aisha avioitui Muhammadin (rh) kanssa, mutta se tapahtui vuoden tai kahden kuluttua Hijrasta eli Medinaan muutosta, joidenkin lähteiden mukaan 8 kuukautta sen jälkeen.

Ennen Medinaan muuttoa Muhammad (rh) oli viipynyt Mekassa 13 vuotta - hän sai profeetan tehtävänsä vuonna 610 ja muutti Medinaan 622. Joten jos oletamme, että Aisha oli 4-vuotias tullessaan muslimiksi - sen jälkeen kului 13 vuotta + 8 kk - 2 vuotta ennen kuin hänestä tuli vaimo -hän on ollut 18-19-vuotias avioituessaan Muhammadin (rh) kanssa.

Alussa mainittiin perimätieto, jonka mukaan Aisha kihlattiin, kun hän oli 6 ja meni naimisiin, kun oli 9. Sen perusteella Aishan on laskettu syntyneen vuonna 614 - kahdeksan vuotta ennen hijraa (622). Mutta toisen Bukharin perimätiedon mukaan Aisha sanoo olleensa "nuori tyttö", kun 54. suura paljastettiin. Ja tämä suura paljastettiin 9 vuotta ennen hijraa eli vuonna 613. Jos tämä perimätieto on totta, Aisha ei ole voinut olla 9. Jos hän on ollut nuori tyttö vuonna 613, hänen on täytynyt syntyä vuonna 603 tai jotain sen suuntaista ja olla siten naimisiin mennessään 19 tai jotain sen suuntaista. Hän ei ole voinut olla vähempää kuin 14.

Lähes kaikki historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että Aishan siskopuoli Asma oli häntä 10 vuotta vanhempi. Vain parina esimerkkinä Abda'l-Rahman ibn abi zanna'd sanoo niin kirjassa Siyar A`la'ma'l-nubala', Al-Zahabi (Vol 2, sivu 289) ja Ibn Kathir kirjassa Al-Bidayah wa'l-nihayah (Vol 8, sivu 371).

Asma kuoli 100-vuotiaana, 73 vuotta Hijran jälkeen eli vuonna 695.

Ibn Kathir kuvailee sen oikein yksityiskohtaisesti: "Hän [Asma] näki poikansa tappamisen sinä vuonna [73.v Hijran jälkeen], kuten olemme maininneet, viisi päivää myöhemmin hän kuoli itse, toisten kertomusten mukaan hän ei kuollut viisi päivää, vaan 10 tai 20 päivää tai muutama päivä yli 20 päivän tai 100 päivää myöhemmin. Tunnetuin kertomus on, että 100 päivää myöhemmin. Kuollessaan hän oli 100-vuotias." (Bidayah wa'l-nihayah Vol 8, sivu 372)

Muunmuassa Ibn Hajar Al-Asqalani vahvistaa tämän: "Hän [Asma] eli sata vuotta ja kuoli 73 tai 74 Hijran jälkeen." (Taqribu'l-tehzib, sivu 654)

Asma on siis ollut 27 tai 28 hijran aikaan - ja Aisha 17 tai 18. Niinpä Aisha on ollut 18-20-vuotias mennessään naimisiin.

Ibn Hajarin mukaan Muhammadin (rh) tytär Fatima oli 5 vuotta vanhempi kuin Aisha. Fatiman kerrotaan syntyneen, kun Muhammad (rh) oli 35-vuotias eli vuonna 605. (Al-isabah fi tamyizi'l-sahabah, Vol 4, sivu 377)

Tämä viittaa siihen Aisha syntyi 610 eli oli ainakin 13-14-vuotias. Mutta on syytä uskoa, että Aisha syntyi ennen vuotta 610;

Kuuluisa klassinen islamin historioitsija Ibn Jarir Tabari sanoo tutkielmassaan: "Aikana ennen islamia Abu Bakr meni naimisiin kahden naisen kanssa. Ensimmäinen oli Fatila, Abdul Uzzan tytär, joka synnytti Abdullahin ja Asman. Sitten hän otti vaimokseen Umm Rumanin, joka synnytti Abdur Rahmanin ja Aishan. Nämä neljä syntyivät ennen islamia." (Tarikh Tabari, vol. 4, sivu 50.)

Muhammad (rh) alkoi saarnata islamia 610 eli jos Aisha on syntynyt 610, he avioituivat Aishan ollessa noin 14. Lainauksen perusteella Aisha tosin saattoi hyvinkin syntyä vielä ennen vuotta 610 eli olla vanhempi kuin 14. Esitin aiemmin todisteet sille, että Aisha oli vähintään 4-vuotias 610, eli näinollen vähintään 18-vuotias avioituessaan.

Bukharin kokoelmassa Aishan kerrotaan sanoneen: "Niin kauan, kuin pystyn muistamaan (tai ymmärtämään asioita), vanhempani ovat seuranneet islaminuskoa."

Tämä vaikuttaa vahvistavan sen, että Aisha syntyi ennen vuotta 610 - jonkin aikaa ennen kuin hänen vanhempansa tulivat muslimeiksi. Jos he olisivat hyväksyneet islamin jo ennen hänen syntymäänsä, ei kuulosta oikein järkevältä, että hän sanoo muistavansa vain ajan, jolloin vanhemmat ovat seuranneet islamia. Vain siinä tapauksessa, että he ovat hyväksyneet islamin hänen elinaikanaan, kuulostaa järkevältä, että hän viittaa aikaan, jolloin he eivät olleet muslimeja ja sanoo, ettei muista sitä.

Tabari on myös raportoinut, että siihen aikaan kun Abu Bakr suunnitteli muuttoa Habshahiin vuonna 614, hän meni Mut`amin, Aishan kihlatun isän luo ja pyysi, että tämä ottaisi Aishan kotiinsa poikansa vaimona. Mut`am kieltäytyi, koska Abu Bakrista oli tullut muslimi ja myöhemmin Aishan ja Mut`amin pojan kihlaus purettiin. Aisha ei ole siis voinut olla 9 tai niillä main avioituessaan Muhammadin (rh) kanssa. Silloin hänen olisi täytynyt syntyä vasta 614 tai 615, mutta luotettavan Tabarin kertomuksen perusteella hän on jo vuonna 614 ollut nuori nainen, jota on pidetty valmiina avioliittoon.

Maulana Muhammad Ali sanoo Sahih Bukharin käännöksessä ja kommentaarissa, teoksessa Fadl-ul-Bari, että Aisha ei ole voinut syntyä vuoden 610 jälkeen. Hän mainitsee tämän perimätiedon:

"Siitä iästä, kun olen kyennyt muistamaan asioita, olen nähnyt vanhempieni palvovan islamin oikean uskon mukaisesti. Ei kulunut päivääkään ilman että Allahin apostoli vieraili luonamme sekä aamulla että illalla. Kun muslimeja kidutettiin, Abu Bakr lähti Etiopiaan siirtolaisena." (Bukhari, Volume 3, kirja 37, Nro 494)

Maulana Muhammad Ali kommentoi sitä näin: "Tämä kertomus valottaa Aishan ikäkysymystä... Muslimien kiduttamisen ja Etiopiaan muuton maininta osoittaa selvästi, että tämä viittaa Kutsun viidenteen tai kuudenteen vuoteen [615 tai 616]... Tähän aikaan Aisha on ollut sen ikäinen, että havaitsee asioita, joten hän ei ole voinut syntyä myöhemmin kuin Kutsun ensimmäisenä vuonna [610]." (Fadl-ul-Bari, vol. 1, sivu 501, alaviite 1)

Tämä vahvistaa Aishan olleen vanhempi kuin 14, kun avioliitto on laitettu toteen.

Maulana Muhammad Ali viittaa myös tähän hadithiin: "Uhudin (taistelun) päivänä, kun jotkut ihmiset perääntyivät ja jättivät Profeetan, näin Aishan, Abu Bakrin ja Umm Sulaimin tyttären kaapujensa kanssa hihat käärittynä ylös, niin rannerenkaat heidän nilkkojensa ympärillä olivat näkyvillä, kiirehtien heidän vesileiliensä kanssa. Sitten he kaatoivat vettä ihmisten suihin ja palasivat täyttämään vesileilit uudestaan ja tulivat taas uudestaan kaatamaan vettä ihmisten suihin."

Maulana Muhammad Ali kommentoi tätä näin: "On huomattava, että Aisha tuli Profeetan taloon vain vuosi ennen Uhudin taistelua. Yleisen näkemyksen mukaan olisi ollut vasta kymmenen vuotias siihen aikaan, mikä ikä ei todellakaan sovellu työhön, jota hän teki tuossa tapahtumassa. Tämä myös osoittaa, ettei hän ollut niin nuori siihen aikaan."

Useat perimätiedot kertovat Aishan osallistuneen Badrin (v. 624) ja Uhudin (v. 625) taisteluihin. Perimätiedossa ja historian kirjoissa kerrotaan monesti, ettei ketään alle 15-vuotiasta päästetty Uhudin taisteluun.

Esimerkiksi Ibn `Umar sanoi: "Profeetta (rh) ei antanut minun osallistua Uhudiin, sillä siihen aikaan olin 14. Mutta Khandaqin päivänä, kun olin 15, Profeetta (rh) antoi minun osallistua."

On siis jokseenkin kaukaa haettua ajatella, että Muhammad (rh) olisi päästänyt sinne oman vaimonsa siitä huolimatta, että tämä olisi ollut 10, 11 ikäinen, kun hän ei päästänyt sinne teinipoikia, jotka olisivat kuitenkin jo sinällään pystyneet antamaan oman panoksensa taisteluihin. Ja naiset olivat taistelukentillä nimenomaan auttamassa miehiä, eivät ollakseen näille vaivaksi.

Sitäpaitsi Aishan veli Abd al-Rahman osallistui Badrin taisteluun (v. 624) vihollisten puolelle ja hän oli silloin noin 22. Hänen kerrotaan olleen korkeintaan neljä vuotta vanhempi kuin Aisha. Aisha on ollut siis noin 18 Badrin taistelun aikaan eli naimisiinmennessään vähintäänkin 17 tai 18.

Syed Sulaiman sanoo kirjassaan Seerat-i-Aishah, sivulla 111: "Hazrat ‘Aisha oli leski ja eli 40 vuotta elämästään leskinä." Sivulla 153 hän kirjoittaa: "Amir Muawiyyan kalifaatin viimeiset päivät olivat Hazrat ‘Aishan elämän viimeisiä päiviä ja hän oli 67-vuotias silloin." Hänen on täytynyt olla siis 27-vuotias Muhammadin (rh) kuollessa ja siten 16-18-vuotias avioituessaan.

Ahmad ibn Hanbalin kertomuksen mukaan Khadijan kuoleman jälkeen, Khaulah kehotti Muhammadia (rauha hänelle) menemään uusiin naimisiin. Muhammad (rauha hänelle) kysyi, mitkä vaihtoehdot hänellä oli mielessään ja Khaulah vastasi: "Voit naida neitsyen (bikr) tai naisen, joka on jo ollut aviossa (thayyib)". Muhammad (rauha hänelle) kysyi, kuka se neitsyt oli ja Khaulah mainitsi Aishan nimen. (Musnad Ahmad ibn Hanbal, Vol 6, sivu 210)

Kaikki, jotka osaavat arabiaa, tietävät, että sanaa "bikr" ei käytetä epäkypsästä 9-vuotiaasta tytöstä. Tyttöä, joka vielä leikkii nukeilla, kutsutaan termillä "jariyah". "Bikriksi" kutsutaan naimatonta naista, eikä 9-vuotias ole nainen, saati 6-vuotias tai nuorempikin.

Tunnetun hadith kokoelman 'Mishkat al-Masabeeh' kirjoittaja Sheikh Waheed-ud-Deen sanoo kirjassaan 'Ahmal fi Asma’ al-Rijjal': "Aisha oli vähintään 18-vuotias avioliiton täytäntöön panemisen aikana."

Sheikki Waheed-ud-Deen sanoo tunnetussa klassisessa hadith-kokoelmassaan Mishkat al-Masabeeh: "Aisha oli vähintään 18-19-vuotias, kun avioliiton täydellistettiin."

Islaminoppinut Maulana Muhammad Ali kirjoitti teoksessaan Prophet of Islam näin: "Siitä, minkä ikäinen Aisha oli mennessään naimisiin Profeetan kanssa, vallitsee suuri väärinkäsitys. Ibn Sa‘d on sanonut Tabaqatissa, että kun Abu Bakria [Aishan isä] lähestyttiin Pyhän Profeetan puolesta, tämä sanoi, että tyttö oli jo kihlattu Jubairille ja hänen täytyisi ensin järjestää se asia. Tämä osoittaa, että Aishan on täytynyt lähestyä kypsyyttä siihen aikaan. Edelleen Isaba sanoo, että Profeetan tytär Fatima syntyi 5 vuotta ennen Kutsua ja että hän oli viisi vuotta vanhempi kuin Aisha.

Tämä osoittaa, että Aishan on täytynyt olla noin 10-vuotias, kun hänet kihlattiin Profeetalle, eikä 6-vuotias, kuten hänen yleensä uskotaan olleen. Tämä tulee edelleen ilmi siitä, että Aishan itsensä on raportoitu sanoneen, että kun Kuun suura, 54. suura paljastettiin, hän oli tyttö ja leikkimässä ja muisti joitain jakeita, jotka siitä paljastettiin. Koraanin 54. suura paljastettiin epäilemättä ennen Kutsun 6. vuodetta [616]. Kaikki nämä näkökohdat vievät vain yhteen johtopäätökseen: Aisha ei ole voinut olla vähempää kuin 10, kun oli hänen nikahinsa, joka oli käytännössä vain kihlaus. Ja Tabaqatissa on yksi raportti, jonka mukaan Aisha oli 9 nikahinsa aikaan [ei avioliiton täydellistämisen aikaan].

On yksimielisesti tunnustettu fakta, että Aishan nikah tapahtui Kutsun kymmentenä vuonna Shawwal kuukautena ja on myös vahvoja todisteita siitä, että avioliiton täydellistäminen tapahtui tapahtui Hijran toisena vuonna samassa kuussa, mikä osoittaa, että viisi vuotta oli kulunut nikahin ja täydellistämisen välillä. Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että Aisha oli vähintään yhdeksän tai kymmenen kihlauksen aikaan ja [vähintään] neljätoista tai viisitoista avioliiton aikaan."

Aishan iän merkitys

Olen esittänyt todisteet sille, että on hyvinkin mahdollista, ettei Aisha ollut lapsi mennessän naimisiin Muhammadin (rauha hänelle) kanssa. Vaikka olisi ollutkin,
a) sillä ei ole meille väliä. Jos harkitset kääntymistä islamiin tai vaikka et harkitsisi, se ei merkitse mitään sinun kannaltasi, minkä ikäinen hän oli. Me tiedämme, ettei islam hyväksy lapsiavioliittoa ja tässä esim. 13-vuotias lasketaan lapseksi ja vain sillä on meille väliä.
b) vertailun vuoksi: he elivät yli 1400 vuotta sitten. Yhdessä Yhdysvaltojen osavaltiossa oli mahdollista mennä naimisiin 7-vuotiaan kanssa 120 vuotta sitten. [1]
Minkä ikäinen Aisha onkin ollut, oman yhteiskuntansa normeilla häntä ei pidetty liian nuorena avioliittoon. Niin paljon kuin Muhammadia (rh) onkin kritisoitu sekä omana elinaikanaan, että sen jälkeen, ei kukaan vetänyt Aishan ikäkorttia ennen kuin 1900-luvun alussa. Sitä ennen kukaan ei pitänyt oikeutettuna halventaa Muhammadia (rh) siksi, että hän eli erilaisena aikana kuin me. Ei tarvitse mennä kauas historiassa, niin jo törmää moneenkin tapaukseen, joka avioitui hyvinkin nuoren tyttösen ja jotkut myös poikasen kanssa, eikä heihin kohdisteta tällaista ajojahtia. En ole sanonut, enkä sano, että lapsen kanssa avioituminen olisi jossain olosuhteissa oikein: mutta sen sijaan, että takertuisimme johonkin epäolennaiseen, mikä ei merkitse meidän kannaltamme mitään, kannattaisi meidän kiinnostua siitä, mitä voimme oppia Muhammadilta (rh) ja Aishalta.

Islamissa ei ole avioliitolle mitään tiettyä alaikärajaa, joka pätisi kaikissa kulttuureissa kaikkina aikakausina. Mutta puolisoiden täytyy kyetä sekä henkisesti että fyysisesti täyttämään velvollisuutensa miehenä tai vaimona. Koraani selkeästi kieltää avioliiton alle murrosikäisen lapsen kanssa ja tähän artikkeliin "Minimi-ikä avioliitolle" on koottu aiheeseen liittyvät jakeet arabiaksi ja useita englanninkielisiä käännöksiä.

http://www.answering-christianity.com/minimum_age_for_marriage.htm

Lähteet: http://www.islamawareness.net/FAQ/what_was_ayesha.html
http://www.muslim.org/islam/aisha-age.htm
[1]http://www.nairaland.com/450419/age-marriage-medieval-times-paedophilia

Ja joka sielulle maksetaan palkkansa kaikesta, mitä se on tehnyt

Islamkriitikoiden tavoite tässä elämässä on saavutettu, mutta seuraukset on kohdattava myös seuraavassa.

Kaikista lääkärien ponnisteluista huolimatta raskaana ollut musliminainen, jonka kimppuun kaksi islamofobista miestä hyökkäsi Pariisissa Argenteuilin lähiössä, sai keskenmenon ja menetti vauvansa.

Kaksi miestä hyökkäsivät fyysisesti 21-vuotiaan musliminaisen kimppuun, joka oli neljännellä kuulla raskaana. Hyökkääjät yrittivät ensin ottaa hänen päähuiviaan pois ja sitten leikkasivat hänen hiuksiaan ja repivät osan hänen vaatteistaan. Kun nainen oli huutanut olevansa raskaana, toinen hyökkääjistä oli alkanut potkia häntä vatsaan.

Hänet vietiin Argenteuilin sairaalaan, jossa hänen vammojaan hoidettiin.

Daily Mail raportoi, että poliisin sanoneen, että miehet huusivat naiselle rasistisia loukkauksia, sanoen, ettei huivia enää hyväksytä Ranskassa.

"Hänen aviomiehensä soitti minulle tänään iltapäivällä. Hän menetti vauvan", lakimies kertoi AFP:n uutistoimistolle. Hän lisäsi, että perhe kauhistui tragediasta, eikä kommentoi enempää.

Tutkintaa hoitava Ranskan poliisi on vahvistanut AFP:lle naisen menettäneen vauvan. Syyttäjä Yves Jannier sanoi myös, että naista oli potkittu lanteille, ennen kuin hän pääsi pakenemaan.

Kolme viikkoa sitten sattui samankaltainen tapaus, kun huivipäisen musliminaisen kimppuun hyökättiin samassa Pariisin osassa.

Lähde: http://www.todayszaman.com/newsDetail_getNewsById.action?newsId=318574

Ja joka sielulle maksetaan palkkansa kaikesta, mitä se on tehnyt; Hän tietää kaikki heidän tekonsa.  
Koraani 39:70

Jos mikä hyvänsä sielu, joka on tehnyt vääryyttä, omistaisi kaiken, mitä maan päällä on, hän tarjoaisi sen varmasti lunnaiksi puolestaan, ja kun he näkevät tuomion, he ilmaisevat katumuksensa. Heidän asiansa ratkaistaan totuuden mukaan, eikä heille vääryyttä tehdä.
Koraani 10:54