Uskovien äiti Khadija - Muhammadin (rauha hänelle) ensimmäinen vaimo

'Aisha raportoi, että Allahin apostoli (rauha hänelle) ei ottanut muita vaimoja niin kauan kuin Khadija eli. (Muslim, kirja 31, hadith 5975)

'Aisha raportoi: "En koskaan kadehtinut ketään Allahin apostolin (rauha hänelle) vaimoa niin kuin Khadijaa (vaikken koskaan ollut nähnyt häntä), sillä Allahin apostoli ylisti häntä hyvin usein."
(Muslim, kirja 31, hadith 5974)

'Aisha raportoi: "En tuntenut niin paljon mustasukkaisuutta kenestäkään Profeetan (rauha hänelle) vaimosta kuin Khadijasta, vaikken koskaan nähnyt häntä, mutta Profeetta (rauha hänelle) mainitsi hänet hyvin usein ja kun hän teurasti lampaan, hän leikkasi sen osioa ja lähetti niitä Khadijan naiskavereille. Kun joskus sanoin hänelle: 'Kohtelet Khadijaa kuin maailmassa ei olisi ketään muita naisia kuin Khadija', Profeetta (rauha hänelle) vastasi: 'Khadija oli sellainen-ja-sellainen ja häneltä sain lapsia.'"
(Bukhari, Vol 5, kirja 58, Hadith 166)

Anas raportoi: "Kun Profeetalle, Allah siunatkoon häntä ja antakoon hänelle rauhan, annettiin jotakin, hän tapasi sanoa: 'Vie tätä sille-ja-sille. Hän oli Khadijan ystävä. Vie tätä sen-ja-sen taloon. Hän rakasti Khadijaa."
(Al-Adab Al-Mufrad, kirja 11, hadith 232, Al-Albani sanoi, että tämä on hasan)

'Ali kertoi: Kuulin Profeetan sanovan: "Maria, 'Imranin tytär, oli paras naisista (hänen aikansa maailman) ja Khadija on paras (kansansa) naisista."
(Bukhari, vol 4, kirja 55, hadith 642)

Muhammad (rauha hänelle) menee naimisiin Khadijan kanssa

KHADIJA (olkoon Allahin armo hänen kanssaan)

Hänen nimensä oli Khadija bint Khuwailid ibn Asad ibn 'Abd al-'Uzza ibn Qusay ibn Kilab.
Khadijah syntyi merkittävään quraish-heimon klaaniin, ylempään keskiluokkaan kuuluvaan perheeseen Mekassa. Hänen äitinsä oli Fatima bint Za'ida, joka polveutui toisesta quraish-klaanista. Hänen isänsä Khuwaylid oli yksi heimon kunnioitetuimmista johtajista ja kuollut taistelussa.

Arabien sukututkijat kuvailevat Profeetan (rauha hänelle) olleen Muhammad ibn'Abd Allah ibn 'Abd al-Muttalib ibn Hashim ibn 'Abd Manaf ibn Qusay ibn Kilab. Jos se pitää paikkansa, Muhammed oli yksi hänen veljenpojistaan, yhteisen isoisoisän Qusay ibn Kilabin kautta.

Vaikka Khadija syntyi äärimmäisen patriarkaalisen yhteiskuntaan, hänellä oli luultavasti melko hyvä olla: rahasta ei ollut puutetta, ja hänet tunnettiin nimillä Ameerat-Quraysh, Qurayshin prinsessa, sekä al-Tahira, Puhdas - ei hänen syntyperänsä, vaan kauniin persoonansa ja hyveellisen luontonsa johdosta. Hän tapasi ruokkia ja vaatettaa köyhiä, antoi rahaa naimisiinmenoakin varten niille, joilla ei muuten ollut mahdollista astua avioliiton autuuteen taloudellisista syistä.

Hän oli ollut kahdesti naimisissa, Atiq (Utayiq) b. Aidhin ja Abu Halah b. Zurarahin kanssa; pluskvamperfektissä, sillä hän oli jäänyt leskeksi. Eikä hän halunnut jäädä leskeksi enää kolmatta kertaa, vaikka oli saanut miesvainajiltaan kiitettävät summat rahaa. Hänellä oli ainakin neljä lasta.

Profeetta (rauha hänelle) kuului nuorempaan sukupolveen ja asui sellaisessa Mekan kaupunginosassa, joka oli kaukana Khadijahin kotitilalta. Khadija oli aivan tietämätön tästä nuoresta miehestä, joka oli vasta hiljattain aloittanut uransa kauppamiehenä. 
Sitten hän kuuli rehellisestä, hyvätapaisesta ja karismaattisesta kauppamiehestä nimeltä Muhammed, joka tunnettiin al-Aminina (Luotettavana) ja al-Sadiqina (Totuudellisena).

Hän kuului perheeseen, joka oli kunnioitettavaa ylempää keskiluokkaa Mekassa ja hän oli ollut kahden miehen kanssa aviossa. Hän oli 40, ehtinyt jo keski-ikään. Hän ei ollut koskaan ottanut sitä riskiä, että uskoisi kamelilaumansa jonkun sellaisen haltuun, joka saattaisi hävitä arvokkaiden eläinten kanssa Syyrian aavikoille, eikä hän kuulisi niistä enää koskaan. Hänellä oli kotiaskareita hoitamassa orjatyttö nimeltä Maysara. Hän oli todellinen uskovainen ja sinnikäs. Hän oli hurskas. Hän suoritti kaikki islamin rituaalit. Hän oli aina ensimmäisenä oppimassa Koraania ja Allahin käskyjä. Hän paastosi, kuten Muhammad. Hän antoi almuja. Hän antoi kaiken omaisuutensa Allahin tähden. Hänelle ei koskaan tullut edes mieleen pitää pientäkään osaa omaisuudestaan itsellään. Hän todella uhrasi helpon elämänsä ja mukavuutensa Allahin ja Hänen lähettiläänsä vuoksi. 

Khadija oli tyypillinen mekkalainen quraishilainen naikkonen, reilu ja vaatimaton käytöksessään, pikkutarkasti Jumalalle alistuva ja tottelevainen aviomiehelleen. Hän oli omistautunut vaimo. Hän rakasti Muhammadia. Hän oli hyvin kiintynyt mieheensä. Hän arvosti tämän transkendenttisia piirteitä. Hän arvosti tämän loistavia ja yleviä ajatuksiaan. Hän arvosti sitä, että tätä oli siunattu taivaallisilla saavutuksilla. Hän katsoi miehensä perään ja piti huolta tästä. Hän auttoi miestään. Hän teki yhteistyötä tämän kanssa. Hän teki kaikenlaisia uhrauksia tämän vuoksi. Muhammadin profeettiuden varhaisina päivinä hän pystyi lohduttamaan tätä ja tekemään tämän olon mukavaksi.

Khadija, ensimmäinen uskovista

Kun Profeetta tuli kotiin saatuaan ilmestyksen ja kertoi hänelle tapahtuneesta, vaimo rauhoitteli Muhammadia ja peitteli hänet ja lähti matkaan serkulleen Waraqa ibn Nawfalille.

Siellä hän kertoi tälle kaiken, mitä puoliso Muhammad oli kertonut hänelle nähneensä ja kuulleensa.
"Quddus, quddus (suurenmoista, suurenmoista!)", huuteli Waraqa. "Oi, Khadija, todella hyviä uutisia! Totisesti kautta Hänen, jonka käsissä on Waraqan sielu, jos se, mitä olet kertonut minulle, on totta, oi, Khadija, sitten Suuri Namus (Jibril tai Gabriel), joka tuli Moosekselle, on lopultakin tullut hänelle (Muhammadille). Ja totisesti hän on tämän kansan Profeetta. Onnittele häntä. Nyt hänen pitää olla sinnikäs".

Tämän viestin kanssa Khadija kiirehti taas kotiin ja kertoi aviomiehilleen, mitä Waraqa oli sanonut. Tämä rauhoitti vähän hänen pelkojaan. Khadija oli nyt vakuuttunut uskova. Hän oli todellinen uskovainen. Hän oli hurskas uskovainen. Hän oli todella ensimmäinen uskovainen. 

Useimmat Profeetta Muhammadin (rauha hänelle) elämäkertakirjailijat väheksyvät "Kutsun" varhaista vaihetta muutamilla sivuilla. Tosiasiassa tämä jakso liittyy vahvasti Khadijan älykkyyteen ja uskoon Allahiin ja Hänen lähettilääseensä ja herkeämätömään kannustukseen, jota hän antoi Muhammadille (rauha hänelle). Varhaisten Ilmestysten historia on rikas tiedossaan Muhammadin (rauha hänelle) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Khadijan välisestä suhteesta. Vain yksinkertaisesti kokoamalla yhteen lähdemateriaalin (kuten tafsiir-kirjallisuuden) haditheihin, meidän on helppo muodostaa kuva Khadijan luonteesta. 


Khadija sairastuu ja kuolee

Boikottiaika, jona hashmiitit (Banu Hashim) jäivät lähes eristyksiin ulkonaailmasta, oli kovien koettelemusten aikaa. Olosuhteet vaikuttivat naisten ja lasten terveyteen. Khadija, joka oli jo murtunut Shi'b Abi Talibin vaikeuksien vuoksi, kertoi tuntevansa jotain, mitä ei ollut ikinä tuntenut, että hän oli sairaana. Joskus joulukuussa vuonna 619 hän siirtyi ajasta ikuisuuteen sairasteltuaan kolme päivää. 

Kuoleman enkeli pyytää Muhammadilta (rauha hänelle) lupaa viedä Khadija pois

Hänen hyveensä

Tällainen oli Khadija, jota Muhammed (rauha hänelle) muisteli aina rakkaudella ja lämmöllä, jopa silloin kun hän myöhemmin oli Arabian ainoa johtaja ja hänellä oli monia kauniita vaimoja kanssaan Medinassa. 

Abu Huraira raportoi, että enkeli Gabriel tuli Profeetan luo ja sanoi: "Allahin lähettiläs, täällä on Khadija, joka on tullut tuoden astiaa, jossa on ruokaa. Kun hän tulee, suo hänelle tervehdys hänen Herraltaan (Allahilta) sekä minulta ja kerro hänelle hyvät uutiset, että Paratiisissa hänellä tulee olemaan loistavien helmien talo."
(Bukhari ja Muslim)

Seuraava esimerkki osoittaa, miten syvästi Profeetta rakasti Khadijaa ja miten paljon hän tätä arvosti. 'Aisha raportoi, että kerran hän loukkasi Profeetan tunteita tässä asiassa ja mies vastasi: "Allah on siunannut minua hänen (Khadijan) rakkaudellaan". Toisen kerran 'Aisha kysyi, oliko hän ollut ainoa Profeetan rakkauden arvoinen nainen ja Muhammad (rauha hänelle) oli pakahtua hellyydestä vastatessaan: "Hän uskoi minuun, kun kukaan muu ei uskonut, hän palasi islamiin, kun ihmiset eivät uskoneet minuun ja hän auttoi minua ja lohdutti minua, kun kukaan ei ojentanut minulle auttavaa kättä."

Carlyle kuvaa tällaista sattumaa: "Hän ei koskaan unohtanut tätä hyvää Khadijaa. Kauan jälkeenpäin, nuori 'Aisha, hänen lempivaimonsa, nainen, joka totisesti kunnostautui muslimina kaikilla ominaisuuksillaan koko ikänsä; tämä nuori ja loistava 'Aisha kyseli häneltä yhtenä päivänä: "Enkö minä ole nyt parempi kuin Khadija? Hän oli leski; vanha ja menettänyt kauneutensa; rakastatko minua enemmän kuin häntä?" "En, Herran tähden!" vastasi Muhammad. "Hän uskoi minuun, kun kukaan muu ei uskonut minuun. Koko maailmassa minulla on ollut yksi ystävä ja se oli hän."
Hän lisää: "Hän näyttää eläneen mitä hellimmällä, rauhanomaisimmalla, terveellisimmällä tavalla, tämän puolisonsa kanssa, rakastaen häntä aidosti ja yksin häntä."

Hadith- ja tarikh-kirjoissa kerrotaan lukuisista sattumuksista, jotka valottavat, miten syvästi Muhammad (rauha hänelle) ja Khadijah rakastivat toisiaan ja miten kiintyneistä he olivat toisiinsa. 'Aisha kertoi, että Khadijan sisko Halah bint Khuwailid pyysi lupaa tavata Profeetta (rauha hänelle). Profeetan (rauha hänelle) mieleen palautui, miten vaimovainaja oli muinoin esittänyt saman pyynnön, sillä Halahin ääni muistutti Khadijaa. Mies oli mielissään ja hänelle sanottiin, että se oli Halah bint Khuwailid.
Sen kuullessaan 'Aisha kävi mustasukkaiseksi ja sanoi:
"Tarkoitatko yhtä quraishin naisista, jonka jalat olivat hoikat ja joka kuoli kauan sitten? Allah on antanut sinulle parempaa seuraa hänen sijastaan." (Muslim)

Hän myös raportoi, että kun Mekkan Quraishin maksoi vapauttaakseen Badrin taistelun vangit,
Profeetan tytär Zainab teki myös järjestelyjä vapauttaakseen miehensä, Abu Al-Asin. Hän lähetti rahaa ja kaulakorun, jonka oli saanut äidiltään Khadijalta häälahjaksi.
Tämän kaulakorun nähtyään Profeetta oli syvästi liikuttunut ja pyysi seuralaisiltaan: "Jos pidätte sitä sopivana, voitte vapauttaa hänen miehensä hänen tähtensä ja myös palauttaa hänen kaulakorunsa."
Seuralaiset suostuivat tähän mielihyvin ja vapauttivat Abu Al-Aasin ja palauttivat kaulakorun Zainabille.

Teksti: http://www.pbuh.us/prophetMuhammad.php?f=Re_Wives
kuvat: http://www.superstock.com/

Kuukautiset

Raamattu

Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti. Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi. Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti.

Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen. Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin. Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 

Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. 

Leviticus eli 3. Mooseksen kirja 15:19-23 ja 15:25-27 ja 15:30

Olen suomentanut seuraavat pätkät tästä teoksesta:
Deepu P. Thomas: Menstrual Taboos in Religions and Cultures
...ja sen jälkeen mainitut hadithit hadith-kokoelmista. 
Kaikissa haditheissa kerrotaan, että kuukautiset ovat luonnollinen asia. Ne eivät ole kirous tai asia, joka tekisi naiset huonommiksi. Kaikissa niissä kerrotaan, että kuukautiset eivät tee naista likaiseksi tai vaaralliseksi ja että mies voi pidellä vaimoa hyvänä ja koskettaa, vaikka tällä olisi kuukautiset.

Juutalaisuus

Halakhassa, juutalaisten lakikoodissa kertoo yksityiskohtaisesti tiukat säännöt kaikkiin juutalaisten arjen puoliin, myös sukupuolielämään. Juutalainen laki nimenomaan kieltää fyysisen kosketuksen miehen ja naisen välillä kuukautisten aikana ja viikkona sen jälkeen. Tähän kuuluu myös tavarat heidän välillään, samassa sängyssä oleminen (useimmilla pareilla on kaksi sänkyä, jotka voidaan erottaa toisistaan kuukautisten ajaksi), samalla sohvatyynyllä istuminen, syöminen suoraan vaimon ruoantähteistä, hänen parfyyminsa haistaminen, hänen vaatteidensa tuijottaminen (oli niitä pidetty tai ei) ja hänen laulunsa kuunteleminen. Ortodoksijuutalaisen vaimon velvollisuus on upottautua Mikvahiin, rituaalikylpyyn, seuraavien kahden viikon ajan.
Tämä ajanjakso "veripäivien" alusta 7:n "puhtaan" päivään loppuun, jolloin nainen upottautuu rituaalikylpyyn, on Niddah-aika (rituaalisesti epäpuhdas aika).
Mikä tahansa fyysinen kontakti miellyttävällä aikomuksella (kuten kädestä pitäminen, halailu, suutelu) on kielletty kenen tahansa kuukautistilassa olevan naisen kanssa, joka ei ole ottanut Mikvahia. Koska morsiamet upottautuvat Mikvahiin ensimmäistä kertaa ennen häitään, kaikkien naimattomien naisten otaksutaan olevan Niddah-tilassa. Näin ollen ketään naista, jolla on ollut ensimmäiset kuukautiset, ei saa koskea juutalaisen lain mukaan. Lisää rajoituksia laitetaan naimisissa oleviin naisiin, kun nämä ovat Niddah-tilassa. Näihin tabuihin kuuluu yhdessä pelaaminen ja urheilu (ping-pong, tennis jne.), esineiden ojentaminen tai ottaminen suoraan (ne pitää laittaa esim. pöydälle, ja siitä aviomies voi ottaa ne) ja yhdessä syöminen samalta lautaselta.
Fyysinen vaara ja inho olivat mekanismeja, joilla juutalaiset pitivät näistä säännöistä kiinni keskiajalla. Kun naisella oli kuukautiset, häntä pidettiin fyysisenä ja hengellisenä vaarana kaikille miehille. Nahmanides (muuan rabbi ja kabbalisti, toim. huom.) sanoi, että hänen hengityksensä oli haitallista ja hänen katseensa vahingollista. Naista ohjeistettiin, ettei hän kävelisi kahden miehen välissä, koska jos hän tekisi niin kuukautisten alussa, hän aiheuttaisi heidän välilleen konfliktin ja jos hän tekisi niin kuukautisten lopussa, hän aiheuttaisi toisen kuolemaan. Tämä osoittaa, ettei "vaara" kuukautistilassa olevassa naisessa ole vain veri, vaan jopa ilma hänen ympärillään. Lisäksi naista ohjattiin olemaan varovainen leikatessaan varpaankynsiä kuukautisten aikana, jotta kynnen palaset eivät levittäisi sairauksia, jos joku astuisi niihin.

Kristinusko

Varhaisissa läntisissä kulttuureissa kuukautistilassa olevaa naista pidettiin vaarallisena ja hänelle asetettiin sosiaalisia rajoitteita. Itse asiassa British Medical Journal väitti vuonna 1878, että nainen, jolla on kuukautiset, saa pekonin mädäntymään.
Kuukautisiin liittyvä tabu on ollut pääsyy päätökseen pitää naiset poissa tärkeistä viroista kristinuskossa. Lisäksi on monia kristillisiä uskontokuntia, kuten monet valtaa pitävät ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Intiassa, jotka eivät salli naisten saada ehtoollista kuukautisten aikana. Katolisten kaanonilainen laki kieltää naisilta ja tytöiltä pappiuteen liittyvät tehtävät, kuten alttaripalvelijana toimimisen.
Venäjän ortodoksinen kirkko uskoo kuukautisiin liittyviin tabuihin yhtä lailla. Naisten tulee elää eristettyinä pienessä mökissä kuukautistensa ajan. Kuukautiset naiset eivät saa osallistua kirkon tilaisuuksiin, heillä ei saa olla mitään kontaktia naisiin, eivätkä he saa koskea raakaan tai tuoreeseen kalaan. Kuukautistilassa olevaa naista ympäröivän ilman uskotaan olevan erityisen saastunutta nuorille metsästäjille; jos metsästäjä tulee niin lähelle naista, että voisi koskettaa tätä, sitten eläimet pystyvät näkemään hänet, eikä hän voi enää nähdä niitä. Jopa kuukautisisen naisen katse vaikuttaa negatiivisesti säätilaan.
Tabu naisia kohtaan kuukautisten ja raskauden ajan oli tavallista monissa kansoissa varhaisilla esikristillisillä vuosisadoilla. Naisia ei pidetty ainoastaan epäpuhtaina näiden ajanjaksojen ajan, vaan heidän myös pelättiin levittävän epäpuhtautensa muihin.
Kun läntiset kristilliset uskontokunnat ovat vähemmän äärimmäisiä, jotkut jäänteet negatiivisista asenteista kuukautisisia naisia kohtaan ovat säilyneet. Margaret S. Gibbs, professori Fairleigh Dickinsonin yliopistossa kuvaa kokemuksiaan kuukautisista seuraavasti: "Kasvoin yhdysvaltalaisessa kristityssä perheessä, joka ei ollut uskonnollinen, emme käyneet kirkossa, ennen kuin perhe murrosiässäni löysi unitarismin*. Äitini kutsui kuukautisia 'kiroukseksi', kuten myös useimmat ystäväni ja heidän äitinsä. Kuukautisia ei pidetty luonnollisena asiana. Koulussa kuukautisisia tyttöjä kohdeltiin usein, kuin he olisivat sairaita: heidän ei oletettu osallistuvan liikuntatunneille ja heidän sallittiin olla poissa koulusta 'niinä päivinä'".**


*unitarismi = kristinuskon suuntaus, jossa Jumala on yksi, eikä kolme, suom. huom.

**toisinaan tytöt eivät voi tietenkään osallistua liikuntatunneille tai tulla ollenkaan kouluun kuukautiskipujen takia, mutta tässä ei ollut kysymys siitä, vaan ahdasmielisistä ja negatiivisesta suhtautumisesta kuukautisiin, suom. huom.


Hindulaisuus

Hindulaisuus pitää kuukautistilassa olevaa naista "epäpuhtaana" tai "saastuneena". Joissain paikoissa kuukautisia kutsutaan "kiroukseksi". Epäpuhtaus kestää vain kuukautisten ajan ja loppuu sitten. Naisten täytyy lähteä päätalosta kuukautisten ajaksi ja asua pienessä mökissä kylän ulkopuolella. Heidän täytyy levätä, eivätkä he saa työskennellä: he eivät saa kammata hiuksiaan, eivätkä kylpeä. Heitä ei päästetä veden äärelle, jota he tarvitsevat henkilökohtaista hygieniaansa varten. He eivät saa laittaa ruokaa ja heidät täytyy pitää erossa keittiövälineistä. Naiset eivät saa mennä pooja-huoneeseen (rukoushuone kaikissa kodeissa), eivätkä tulla temppeliin. Naiset eivät nousta hevosen, härän tai elefantin selkään, eivät ajaa kulkuneuvoja, eivätkä syödä joitain ruokia, kuten lihaa ja kalaa. Kuukautiset ovat yksityisasia. On hyvin suuri tabu, että ne tulisivat yleiseen tietoon.
Payal Mehta, hindu Intiasta, kertoo kokemuksiaan kuukautisista.
"Kun olin 7. luokalla, muistan äitini tulleen surulliseksi, kun kerroin hänelle ensimmäisistä kuukautisistani. Äitini sanoi, että olin kasvanut nopeasti, ja pelkäsi, etten kasvaisi enää pituutta. Äitini myös ohjeisti minua säännöistä, jotka koskivat tyttöjä, kun heillä on kuukautiset: he eivät saa mennä temppeliin, osallistua uskonnollisiin seremonioihin, eivätkä mennä naimisiin kuukautisten aikana."


Mayalaisen mytologian mukaan kuukautiset ovat rangaistus avioliittoon liittyvien sääntöjen rikkomisesta. Kuukautisveri muuttuu käärmeiksi ja hyönteisiksi käyttämällä mustaa magiaa ennen kuin Mayojen kuujumala syntyy siitä uudelleen. 

Islam 

Bukhari

Al-Qasim kertoi: 'Aisha sanoi: "Lähdimme ulos ainoastaan tehdäksemme Hajj'n ja kun saavutimme Sarifin (paikka kuuden mailin päässä Mekasta), kuukautiseni alkoivat. Allahin apostoli tuli luokseni, kun itkin. Hän sanoi: "Mikä sinun on? Onko sinulla kuukautisesi?" Vastasin: "Kyllä". Hän sanoi: "Tämä on asia, jonka Allah on määrännyt Adamin tyttärille. Joten tee mitä kaikki pyhiinvaeltajat tekevät, poikkeuksena Ka'ban Taw-af-kiertäminen." 'Aisha lisäsi: "Allahin apostoli uhrasi lehmänsä vaimojensa puolesta."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 293) 

'Aisha kertoi: "Kun minulla oli kuukautiset, tapasin kammata Allahin apostolin hiuksia."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 294)  

'Urwa kertoi: Henkilö kysyi minulta: "Voiko nainen, jolla on kuukautiset, avustaa minua? Ja voiko Junub nainen tulla lähelle minua?" Minä vastasin: "Kaikki tämä on minulle helppoa. Kaikki he voivat avustaa minua, ja kellekään muulle ei ole haitaksi tehdä samoin. 'Aisha kertoi minulle, että hänellä oli tapana kammata Allahin apostolin hiuksia, kun hänellä oli kuukautiset, ja hän (Profeetta) vietti Itikafia (oli moskeijassa). Hän toi päänsä lähellä hänen ('Aishan) päätään, ja hän ('Aisha) kampasi hänen hiuksiaan kuukautistilassa ollessaan."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 295)

'Aisha kertoi: Profeetta tapasi nojata syliini ja lukea Koraania, kun minulla oli kuukautiset.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 296)
Um Salama kertoi: Kun olin makailemassa Profeetan kanssa saman villalakanan alla, minulle tuli kuukautiset. Livahdin pois ja laitoin vaatetta päälle kuukautisvuodon takia.
Hän sanoi: "Onko sinulla 'nifas' (kuukautiset)?"
Vastasin: "Kyllä."
Sitten hän kutsui minua ja laittoi minut makaamaan saman lakanan alle.  (Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 297)

'Aisha kertoi: Profeetta ja minä tapasimme kylpeä samassa padassa kun olimme Junubissa. Kuukautisten aikana hän käski minua laittamaan Izar (vaate, jota pidetään vyötärön alla) ja tapasi hyväillä minua. Itikafin aikana hän toi päänsä lähelle minua ja pesin sen, kun minulla oli kuukautiset.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 298)

'Abdur-Rahman bin Al-Aswad kertoi isänsä auktoriteetilla: "Aina kun Allahin apostoli halusi hyväillä meistä jotakuta tämän kuukautisten aikana, hän käski tätä laittamaan Izarin ylle ja alkoi hyväillä tätä."
'Aisha lisäsi: "Kukaan teistä ei voi kontrolloida seksuaalisia halujaan niin (hyvin) kuin Profeetta pystyi."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 299)

Maimuna kertoi: Aina kun Allahin apostoli halusi hyväillä jotakuta vaimoistaan tämän kuukautisten aikana, hän pyysi tätä pukemaan Izarin.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 300)

'Aisha kertoi: Me lähdimme Hajj'lle (pyhiinvaellukselle Mekkaan) Profeetan kanssa ja kun saavutimme Sarifin, kuukautiseni alkoivat. Kun Profeetta tuli luokseni, itkin. Hän kysyi: "Miksi itket?"
Sanoin: "Toivon, etten olisi tehnyt Hajj'ta tänä vuonna."
Hän kysyi: "Kuukautisten takiako?"
Vastasin: "Niin."
Siihen hän sanoi: "Tämä asia, jonka Allah on määrännyt kaikille Adamin tyttärille. Joten tee, mitä kaikki pyhiinvaeltajat tekevät, paitsi älä tee Tawaf-kierrosta Kaaban ympäri ennen kuin olet rituaalisesti puhdas."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 302)

'Aisha kertoi: Fatima bint Abi Hubaish sanoi Allahin apostolille: "Oi, Allahin apostoli! En tule puhtaaksi (veren vuodosta). Jätänkö rukoilematta?"
Allahin apostoli vastasi: "Älä, sillä se on verta suonesta, eikä kuukautisista. Joten kun oikeat kuukautiset alkavat, lopeta rukoilu ja kun ne ovat ohi, pese veri pois kehostasi (ota kylpy) ja rukoile rukouksesi."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 303)

Asma' bint Abi Bakr kertoi: Nainen kysyi Allahin apostolilta: "Oi, Allahin apostoli! Mitä meidän pitää tehdä, jos kuukautisverta pääsee vaatteilleme?"
Allahin apostoli vastasi: "Jos kuukautisverta pääsee teistä kenen tahansa vaatteelle, hänen tulee pitää kiinni veritahrasta ja pestä se vedellä ja sitten rukoilla vaatteessa."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 304)

'Aisha kertoi: Kun jollain meistä oli kuukautiset, hän, tultuaan rituaalisesti puhtaaksi, otti kiinni veritahrasta ja hankasi veren pois vaatteesta ja kaatoi siihen vettä ja pesi sen osan perinpohjaisesti ja sirotteli vettä muualle vaatteeseen. Sitten hän rukoili siinä vaatteessa.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 305)

'Aisha kertoi: Kerran yksi Profeetan vaimoista teki Itikafia yhdessä tämän kanssa ja hänellä alkoi kuukautiset. Hän näki veren vuotavan haarovälistään ja kenties laittoi vadin alleen verta varten.
("Alakertoja" 'Ikrima lisäsi: 'Aisha näki kerran väriohdakkeen nestettä ja sanoi: "Tuo näyttää siltä, mitä sillä-ja-sillä naisella oli tapana olla".)
(Buhkari, vol 1, kirja 6, 306)

'Aisha kertoi: Kerran yksi Profeetan vaimoista teki Itikafia yhdessä tämän kanssa ja hän huomasi verta ja kellertävää vuotoa intiimialueellaan ja laittoi astian alleen, kun rukoili."
(Buhkari, vol 1, kirja 6, 307)

'Aisha kertoi: Yksi uskovien äideistä (Profeetan vaimoista) teki l'tikafin, kun hänellä oli veren vuotoa kuukautisten välissä.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 308)
 
l'tikaf tarkoittaa Ramadanin 10:n viimeisen päivän viettämistä moskeijassa.

'Aisha kertoi: Kellään meistä ei ollut enempää kuin yksi vaatekappale ja meillä oli kuukautiset, kun pidimme niitä. Aina kun siihen tuli veritahra kuukautisista, me laitoimme sylkeä veritahralle ja hieroimme sen pois kynsillämme.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 309)

Um-'Atiya kertoi: Meitä kiellettiin itkemästä kuolleen takia enempää kuin kolme päivää, paitsi aviomiehen perään sai itkeä 4 kuukautta ja 10 päivää. Sinä aikana emme saaneet laittaa kohlia (eräänlaista silmämeikkiä) silmiimme tai käyttää hajuvesiä tai pukea värikkäitä vaatteita, paitsi 'Asbista tehtyä mekkoa (eräänlainen jemeniläinen vaate, hyvin simppeli sellainen). Me saimme käyttää hyvin mietoja hajuvesiä ottaessamme kylpyjä kuukautisten jälkeen ja meidän oli myös kiellettyä mennä hautajaiskulkueeseen.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 310)

'Aisha kertoi: Nainen kysyi Profeetalta kylvystä, joka otetaan kuukautisten loputtua. Profeetta kertoi hänelle, mitä tehdä, ja sanoi: "Puhdista itsesi vaatteen palalla, joka on hajustettu myskillä."
Nainen kysyi: "Miten minä puhdistan itseni sillä?" Hän sanoi: Subhan Allah! Puhdistan itsesi sillä".
Vetäisin hänet viereeni ja sanoin: "Hiero sillä paikkaa, jossa verta on ollut."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 311)

'Aisha kertoi: Ansari nainen kysyi Profeetalta, miten kuukautisten loputtua kylvetään. Hän vastasi: "Ota vaatteen pala, joka on hajustettu myskillä ja puhdista intiimipaikkasi sillä kolmesti".
Profeettaa ujostutti ja hän käänsi päänsä. Joten nykäisin naisen luokseni ja kerroin hänelle, mitä Profeetta tarkoitti.
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 312)

Anas bin Malik kertoi: Profeetta sanoi: Allah on määrännyt kohdulle enkelin, joka sanoo: 'Oi, Herra! Sperman pisara! Oi, Herra! Klöntti. Oi, Herra! Pikku lihan pala."
Sitten, kun Allah haluaa viimeistellä sen muotoilun, enkeli kysyy, 'Oi, Herra, tyttö vai poika? Onnellinen vai kirottu? Mikä on hänen elinkeinonsa? Miten pitkään hän elää?' Kaikki tämä kirjoitetaan, kun lapsi (sikiö) on vielä äidin kohdussa."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 315)

Mu'adha kertoi: Nainen kysyi 'Aishalta: "Pitäisikö minun rukoilla rukoukset, jotka jätin rukoilematta menkkojen takia?"
'Aisha sanoi: "Oletko Huraura'sta (kaupunki Irakissa)? Me olimme Profeetan kanssa ja meillä oli kuukautiset, eikä hän koskaan käskenyt rukoilemaan niitä rukouksia (jotka missasimme kuukautisten takia."
'Aisha sanoi ehkä: "Emme rukoilleet niitä."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 318)

Zainab bint Abi Salama kertoi: Um-Salama sanoi: "Minulle tuli kuukautiset, kun lojuin Profeetan kanssa villalakanan alla. Joten livahdin pois, otin vaatteita kuukautisia varten ja laitoin päälle. Allahin apostoli sanoi: 'Onko sinulla rättiviikko?'
Vastasin: 'Kyllä.'
Sitten hän kutsui minua ja otti minut viereensä villalakanan alle."
Um Salama kertoo yhä: "Profeetta tapasi suudella minua paastoessaan. Profeetta ja minä tapasimme ottaa Janaba-kylvyn samassa padassa."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 319)

Um-Salama kertoi: Kun olin makaamassa Profeetan kanssa villalakanan alla, minulle tuli kuukautiset. Livahdin pois ja otin vaatteita kuukautisia varten. Profeetta sanoi: "Onko sinulla kuukautiset?"
Vastasin: "Kyllä."
Hän kutsui minua ja nukuin hänen kanssaan villalakanan alla."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 320)

Um 'Atiya kertoi: "Emme koskaan pitäneet keltaista vuotoa kuukautisten lailla tärkeänä asiana."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 323)

Maimuna (Profeetan vaimo) kertoi: "Kuukautisteni aikana, en koskaan rukoillut, mutta tapasin istua moskeijalla matolla Allahin apostolin vieressä. Hän rukoili ja joskus, kun hän painoi päätään lattiaan, jotkut hänen vaatteistaan koskivat minuun."
(Bukhari, vol 1, kirja 6, hadith 329) 

Muslim

'Aisha raportoi: "Kun jollakulla meistä (Pyhän Profeetan vaimoista) oli kuukautiset, Allahin lähettiläs (rauha hänelle) pyysi häntä laittamaan vyötärökääreen kehonsa ympärille ja sitten Allahin lähettiläs (rauha hänelle) halasi tätä.
(Muslim, Kirja 3, Hadith 577) 

'Aisha raportoi: "Kun jollakulla meistä oli kuukautiset, Allahin lähettiläs (rauha hänelle) pyysi häntä laittamaan vyötärökääreen siksi aikaa, kun kuukautisverta tuli runsaasti, ja sitten halasi tätä"; ja 'Aisha huomautti: "Ja kuka teistä voi hillitä halujaan niin hyvin kuin Allahin lähettiläs (rauha hänelle) hillitsi".
(Muslim, Kirja 3, Hadith 578) 

Maimuna (Pyhän Profeetan vaimo) raportoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) kosketti ja halaili vaimojaan vyötärökääreen yli, kun näillä oli kuukautiset.
(Muslim, Kirja 3, Hadith 579) 

Kuraibthe, Ibn Abbasin vapauttama orja, raportoi: "Minä kuulin Maimunalta, Allahin apostolin (rauha hänelle) vaimolta: 'Allahin lähettiläs (rauha hänelle) tapasi makailla minun kanssani, kun minulla oli kuukautiset, ja minun ja hänen välissä oli vaate.'"
(Muslim, Kirja 3, Hadith 580)  

Umm Salama raportoi: Kun olin makailemassa Allahin lähettilään (rauha hänelle) kanssa peitolla, minulle tuli kuukautiset, joten livahdin pois ja otin vaattetta päälle. Tähän Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi: "Oletko menkannut?"
Sanoin: "Kyllä". Hän kutsui minua ja kävin maate.
(Muslim, Kirja 3, Hadith 581) 

On raportoitu, että 'Aisha huomautti: "Kun Allahin lähettiläs (rauha hänelle) teki I'tikafia (ollen moskeijalla), hän kallisti päänsä minua kohti ja kampasin hänen hiuksiaan, eikä hän tullut taloon muuta kuin tarpeilleen.
(Muslim, Kirja 3, Hadith 582) 

Al-Aswad kertoi, että 'Aisha totesi: "Tapasin pestä Allahin lähettilään (rauha hänelle) päätä, kun minulla oli kuukautiset."
(Muslim, Kirja 3, Hadith 586)

'Aisha raportoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi minulle: "Anna minulle matto moskeijasta."
Sanoin: "Minulla on kuukautiset."
Tähän hän sanoi: "Sinulla ei ole kuukautiset kädessä."
(Muslim, Kirja 3, Hadith 587)

'Aisha raportoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) käski minua hakemaan hänelle maton moskeijasta. Sanoin: "Minulla on kuukautiset". Hän (Pyhä Profeetta) sanoi: "Hae se minulle, koska kuukautiset eivät vuoda kädestäsi."
(Muslim, Kirja 3, Hadith 588)

'Aisha raportoi: Join, kun minulla oli kuukautiset ja annoin astian Apostolille (rauha hänelle) ja hän laittoi suunsa siihen kohtaan, jossa minun oli ollut, ja söin lihaa luusta, kun minulla oli kuukautiset, sitten annoin luun Apostolille (rauha hänelle) ja hän laittoi suunsa samalle kohdalle, jossa minun oli ollut. Zuhair ei huomauttanut Pyhän Profeetan juomisesta. (Ei puhuta alkoholin juomisesta.)
(Muslim, Kirja 3, Hadith 590)

'Aisha raportoi: Allahin lähettiläs (rauha hänelle) nojaili syliini, kun minulla oli kuukautiset, ja resitoi Koraania.
(Muslim, Kirja 3, Hadith 591)

Jeesus, Marian poika (rauha hänelle)

Suuri kiitos tämän tekstin haditheista kuuluu Hannu Karpolle, joka on kirjoittanut islam-aiheisia tekstejä myös omaan Sotakirves-blogiinsa. Kuvat Wikipediasta.

Yksi islamin perususkomuksista on usko profeettoihin, hurskaisiin ihmisiin, jotka Jumala valitsi kansoista levittimään ihmisten parissa sanaa yhden Jumalan palvonnasta, paastosta, köyhien auttamisesta ja Tuomiopäivästä. Yksi näistä profeetoista on Jeesus (rauha hänelle), joka syntyi Neitsyt-Mariasta ja teki ihmetekoja sairaiden parantamisesta kuolleiden henkiin herättämiseen. Jeesus (rauha hänelle) ei ole ainoastaan profeetta, vaan myös Messias, joka palaa keskuuteemme Lopun aikoina toisen messiaan, Mahdin kanssa, ja he surmaavat Anti-Kristus Al-Dajjalin.

Jeesuksen (rauha hänelle) tarina alkaa luonnollisesti syntymästä, joka oli erikoinen, kuten koko mies.

"Ja katso, enkelit sanoivat: "Maria, Jumala ilmoittaa sinulle hyvän sanoman, että hänen Sanansa tulee sinulle. Hänen nimensä on oleva Messias, Jeesus, Marian poika, Hän on kuuluisa tässä ja tulevassa elämässä, yksi niistä, jotka korotetaan Jumalan läheisyyteen. Hän on puhuva ihmisille kehdostaan samoin kuin täysi-ikäisenä ja on oleva yksi vanhurskaista."
(Koraani 3:44-45) 

Maria, johon ei ollut yksikään mies koskenut, tuli raskaaksi, koska Jumala niin tahtoi, ja siirtyi kauas syrjäiseen paikkaan.
"Sitten synnytystuskat pakottivat hänet nojautumaan taatelipalmun runkoon. Hän lausui: »Voi, kun olisin kuollut ennen tätä ja minut olisi kokonaan unohdettu.»"

Jumala kuitenkin käski olla murehtimatta ja huolehti Mariasta. Sitten neiti palasi ihmisten luo ja he häntä toruivat lapsen synnyttämisestä, luullen Mariaa kevytkenkäiseksi naiseksi. Heidän ihmetyksekseen Jeesus-vauva (rauha hänelle) virkkoi heille:
"Totisesti, minä olen Jumalan palvelija. Hän on antanut minulle Kirjan ja Hän on tehnyt minut profeetaksi. Hän antaa minulle siunauksensa missä tahansa olenkin, ja Hän on määrännyt minun tehtäväkseni rukoilemisen ja almut niin kauan kuin elän. (Hän on luonut minut) hyväksi äitiäni kohtaan, eikä Hän ole tehnyt minua kapinalliseksi, onnettomaksi. Rauha ylläni sinä päivänä, jolloin synnyin, sinä päivänä, jolloin kuolen sekä sinä päivänä, jolloin minut herätetään kuolleista."
(Koraani 19:30-33)

Synnytystuskat pakottivat Marian nojautumaan taatelipuun runkoon.

Neitsyt-Maria onnellisena Jeesus-lapsen kanssa

Jeesus jäi toisiksi viimeiseksi profeetaksi; hänen jälkeensä tuli vain Muhammad (rauha hänelle).

Abu Huraira kertoi:
Kuulin Allahin Apostolin sanovan, "Olen kaikista ihmisistä lähimpänä Marian poikaa ja kaikki profeetat ovat isällisiä veljiä ja minun ja hänen (Jeesuksen) välillä ei ole profeettoja."
(Sahih Bukhari Vol 4, Kirja 55, nro 651)

Abu Huraira kertoi:
Allahin apostoli sanoi, "Sekä tässä elämässä että tuonpuoleisessa, minä olen kaikista ihmisistä lähimpänä Jeesusta, Marian poikaa. Profeetat ovat isällisiä veljiä; heillä on eri äidit, mutta heidän uskontonsa on sama."
(Vol 4, kirja 55, nro 652)

Jeesus (rauha hänelle) oli juutalaisille lähetetty profeetta, joka myös ennusti heille seuraavan lähettilään tulon.

»Israelin lapset, totisesti olen sananjulistaja, jonka Jumala on lähettänyt teille vahvistamaan Toorasta sen, mikä annettiin ennen minua, ja ilmoittamaan ilosanoman sananjulistajasta, joka on tuleva minun jälkeeni ja jonka nimi on oleva Ahmad.»

(Koraani 61:6)

Jumala lähetti Jeesukselle (rauha hänelle) Evankeliumin (Injilin), jotta hän saisi saarnata sitä israelilaisille.

Ja Me lähetimme profeettain jälkeen Jeesuksen, Marian pojan, vahvistaen sen, mikä ennen Häntä oli sanottu Toorassa; Hänelle Me annoimme evankeliumin, joka sisälsi johdatuksen ja valkeuden sekä varmensi sen, mikä edellä oli sanottu Toorassa, - ollen myös johdatukseksi ja kehoitukseksi niille, jotka karttavat pahaa.

(Koraani 5:46)

Nykypäivän muslimien ei kuitenkaan kuulu seurata Evankeliumia - tai evankeliumeja, jotka ovat vääristeltyjä ja korruptoituneita. Meille on lähetetty Koraani, joka on täydellinen ohjekirja, jota muslimien tulee seurata, kuten allaolevasta hadithista käy ilmi:

Koraanissa sanotaan

إن الذين آمنوا و الذين هادوا و النصارى و الصابئين من آمن بالله و اليوم اللآخر و عمل صالحا فلهم أجرهم عند ربهم و لا خوف عليهم و لا هم يحزنون



"Ne, jotka ovat uskoneet ja ne Judean kansasta, jotka katuivat kultaista vasikkaa, ja kristytyt ja sabialaiset: ken heistä on uskonut Jumalaan ja viimeiseen päivään ja tehnyt uskossaan hyviä töitä, heitä odottaa palkintonsa herransa luona, eikä heillä tule olemaan pelkoa tulevasta, eikä surua ja kaipausta siihen, mikä on heidän taaksensa jäänyt"
(Koraani 2:62)


Al-Tabari on kirjannut ylös hadithin, joka kuuluu näin:

وقال السدي {إن الذين آمنوا والذين هادوا والنصارى والصابئين من آمن بالله واليوم الاَخر وعمل صالحاً} الاَية, نزلت في أصحاب سلمان الفارسي بينا هو يحدث النبي صلى الله عليه وسلم إذ ذكر أصحابه فأخبره خبرهم, فقال كانوا يصلون ويصومون ويؤمنون لك ويشهدون أنك ستبعث نبيا, فلما فرغ سلمان من ثنائه عليهم قال له نبي الله صلى الله عليه وسلم «يا سلمان هم من أهل النار», فاشتد ذلك على سلمان فأنزل الله هذه الاَية وفكان إيمان اليهود أنه من تمسك بالتوراة وسنة موسى عليه السلام حتى جاء عيسى فلما جاء كان من تمسك بالتوارة وأخذ بسنة موسى فلم يدعها ولم يتبع عيسى كان هالكاً وإيمان النصارى أن من تمسك بالانجيل منهم وشرائع عيسى كان مؤمناً مقبولاً منه حتى جاء محمد صلى الله عليه وسلم, فمن لم يتبع محمدا صلى الله عليه وسلم منهم ويدع ما كان عليه من سنة عيسى والإنجيل كان هالكاً. قال ابن أبي حاتم, وروي عن سعيد بن جبير نحو هذا

Al-Suddi sanoi: ”Tämä jae (Ne, jotka ovat uskoneet ja ne Judean
kansasta, jotka katuivat...) laskeutui kertomaan Salman Persialaisen
seuralaisista, kristityistä askeeteista. Kerran Salmanin tarinoidessa
Profeetalle  صلى الله عليه و سلمtulivat hänen vanhat seuralaisensa
puheeksi. Hän kuvaili heitä Profeetalle: ”Heillä oli tapana rukoilla ja
paastota. He uskoivat Allahiin ja antoivat todistuksensa, että sinä
tulisit vielä lähetetyksi profeettana.” Kun hän sai ylistyksensä vietyä
loppuun, Profeetta صلى الله عليه و سلم sanoi hänelle: ”Salman, he ovat
helvetin asukkaita.” Tämä oli Salmanin vaikea kestää, kunnes Allah
lähetti tämän jakeen. Juutalaisten usko oli pitää kiinni Toorasta ja
Mooseksen sunnasta Jeesuksen tuloon asti. Kun Jeesus sitten  tuli, oli
Toorasta ja Mooseksen sunnasta itsepintaisesti kiinnipitävän kohtalona
tuho. Ja kristityiden usko oli pitää kiinni Injilista ja Jeesuksen
tuomista uudistuksista; joka näin teki, oli oikea uskova Muhammadin  صلى
الله عليه و سلم tuloon asti. Ken heistä ei sitten seurannutkaan
Muhammadia صلى الله عليه و سلم ja jättänyt Injilia ja Jeesuksen sunnaa,
tuhoutui.” Ibn Abi Hatim sanoi: ”Samaan tapaan on raportoitu Said ibn
Jubairin sanoneen.”

Tärkein profeetoista on siis selkästi Muhammad (rauha hänelle), ei Jeesus, onhan Muhammad (rauha hänelle) sanonutkin:
"Jos Mooses tai Jeesus eläisivät, he olisivat seuranneet minua."
(Al-Yawaqit wal-Jawahir, s. 24; Fath al-Bayan, vol. 2, s. 246; Tafsir Ibn Kathir, Al Imranin jakeen 81 alla.)

On hyvin olennaista ymmärtää ja sisäistää, ettei Jeesus (rauha hänelle) ollut Jumalan poika, sillä kuten Koraani korostaa, sellainen ajatus on kertakaikkisen mahdoton.

Ja kun Jumala sanoo: »Oi Jeesus, Marian poika! Oletko sanonut ihmisille: »Ottakaa minut ja minun äitini kahdeksi jumalaksenne Jumalan ohella», hän (Jeesus) vastaa: »Ylistys olkoon Sinulle, en voinut sanoa sellaista, johon minulla ei ollut oikeutta; jos olisin niin sanonut, Sinä olisit varmasti sen tietänyt; Sinä tiedät, mitä on minun mielessäni, mutta minä en tiedä, mitkä ovat Sinun aivoituksesi: totisesti olet Sinä suuri näkymättömien asioiden tuntija. En minä sanonut heille muuta, kuin minkä Sinä minulle uskoit: »Palvelkaa Jumalaa, minun Herraani ja teidän - Herraanne! ja minä pidin vaarin heistä niin kauan, kuin minä olin heidän keskuudessaan, mutta kun Sinä annoit minun kuolla, Sinusta tuli heidän kaitsijansa, ja Sinä olet kaiken tapahtuvan todistaja.

(Koraani 5:116-117)

Jeesus (rauha hänelle) oli pelkkä inhimmillinen ihminen, jolla ei ollut Jumalan ominaisuuksia, kuten kellään ihmisellä tai eläimellä ei voi olla.

Kristityt tulivat Muhammadin luo ja väittelivät hänen kanssaan Jeesuksesta, Marian pojasta. He kysyivät häneltä, kuka oli hänen (Jeesuksen) isänsä ja hourivat monia valheita ja herjaavia asioita Allahista - hän on (tosi asiassa) ainoa jumala; hänellä ei ole vaimoa, eikä liioin lasta. Muhammad sanoi heille: "Tiedättekö, että meidän Herramme on elävä ja että hän ei koskaan kuole? Jeesus kuitenkin paljastui kuolevaiseksi." He sanoivat, "Kyllä". Hän kysyi heiltä, "Oliko syytä, miksi Jeesus olisi ollut erilainen?" He sanoivat, "Ei". Hän sanoi, "Tiedättekö, että mikään ei ole piilossa Allahilta, ei maan päällä, eikä taivaassa?" He sanoivat, "Kyllä". Hän sanoi heille, "Tiesikö Jeesus enemmän kuin mitä Allah oli opettanut hänelle?" He sanoivat, "Ei". Hän sanoi: "Meidän Herramme muovasi Jeesuksen sellaiseksi, joka häntä miellytti, Jeesuksen äidin kohtuun. Ettekö tiedä, ettei Herramme syö eikä juo eikä poista mitään epäpuhdasta (peseydy liasta)?" He vastasivat, "Kyllä". Hän sanoi: "Tiedättekö, että Jeesuksen äiti oli raskaana ja synnytti hänet, kuten jokainen äiti synnyttää lapsensa; että hän ravitsi tätä, kuten ketä tahansa lasta, ja hän söi, joi ja päästi itsensä epäpuhtauksista (peseytyi)?" He sanoivat, "Kyllä". Hän sanoi: "Kuinka se, mitä väitätte, voi olla totta?"
Ibn Hisham, as-Siratu'n-nabawiyya, Cairo 1955, Vol. 1, pp. 224-225.

Ei Jumala voi syödä, juoda, eikä likaantua ja pestä likaa pois, sillä Hän on tämän luomakuntansa yläpuolella! Kukaan ei voi synnyttää Jumalaa, sillä Hän on ikuinen, eikä ruokkia Häntä, sillä hän ei tarvitse ruokaa mihinkään.

Aikoinaan kun Muhammad (rauha hänelle) lähti siivekkäällä ratsulla katsomaan Taivaan ihmeitä, hän tapasi edeltävät profeetat ja kuvaili Jeesuksen (rauha hänelle) ulkonäköä:

Ibn Umar kertoi, että Profeetta (saas) sanoi, "Minä näin Mooseksen, Jeesuksen ja Aabrahamin (astuessani yöllä taivaaseen). Jeesus oli punaihoinen, kiharahiuksinen ja hänellä oli leveä rintakehä. Mooses oli ruskeaihoinen, hänellä oli suorat hiukset ja hän oli yhtä pitkä kuin hän olisi ollut Az-Zuttin ihmisiä."
(Bukhari, Volume 4, kirja 55, numero 648)

Abd'Allah bin Umar on kertonut Allahin lähettilään (rauha ja Allahin siunaus hänelle) sanoneen:
"Viime yönä näin itseni näyssä Ka'bassa. Näin punertavaihoisen miehen, joka oli erittäin komean näköinen ja jolla oli kaunein mahdollinen kihara tukka. Hän oli kammannut sen auki ja siitä tippui vesipisaroita. Hän nojasi kahden miehen harteisiin ja kulki ympäriinsä Talossa. Kun kysyin, kuka hän oli, minulle kerrottiin, että hän oli Messias, Marian poika... "
(Bukhari, Muslim)

Kertomuksen mukaan Ka'b al-Akbar antoi perusteellisen kuvauksen Jeesuksesta (rauha hänelle):
"Jeesuksella, Marian pojalla, oli punertava, vaaleansävyinen iho; hänellä ei ollut pitkiä hiuksia ja hän ei koskaan voidellut päätään. Jeesuksella oli tapana kävellä paljain jaloin, hänellä ei ollut taloa, eikä koristeita, ei tavaroita, eikä vaatteita tai ruokaa, paitsi päivittäinen ateriansa. Aina kun aurinko laski, hän järjesti jalkansa rukousasentoon ja oli siinä, kunnes aamu koitti. Hän paransi syntymästään saakka sokeina olleita, spitaalisia ja herätti kuolleita Allahin luvalla. Hän kertoi ihmisille, mitä he söivät taloissaan, mitä heillä oli varastossa seuraavaa päivää varten ja käveli vetten päällä merellä. Hänen hiuksensa olivat epäjärjestyksessä ja hänen kasvonsa olivat pienet; maan päällä hän eli askeettisesti, kaivaten elämää seuraavassa maailmassa ja palvoi innokkaasti Allahia. Hän oli pyhiinvaeltaja maan päällä siihen saakka, kunnes juutalaiset ottivat hänet kiinni ja halusivat tappaa hänet. Silloin Allah nosti hänet ylös taivaisiin ja Allah tietää parhaiten, mitä hän tekee."

Tavoiltaan Jeesus (rauha hänelle) oli vaatimaton ja piti kielensä kurissa, kuten kirjassa  الموطأ (al-Muwatta) kerrotaan:

1780: حدثني مالك عن يحيى بن سعيد ان عيسى بن مريم لقي خنزيرا بالطريق فقال
له انفذ بسلام فقيل له تقول هذا لخنزير فقال عيسى اني أخاف ان أعود لساني
النطق بالسوء

Malik kertoi minulle kuulleensa Yahya ibn Sa'idilta, että Jeesus Marian poika (rauha hänelle) kohtasi tiellä kulkiessaan sian. Jeesus sanoi sialle: ”Jatka matkaasi rauhassa”.
Silloin häneltä kysyttiin: ”Näinkö sinä sanot sialle?”
Jeesus vastasi: ”En uskalla totuttaa kieltäni puhumaan pahaa”.

وحدثني مالك أنه بلغه أن عيسى ابن مريم كان يقول لا تكثروا الكلام بغير ذكر الله فتقسو قلوبكم فإن القلب القاسي بعيد من الله ولكن لا تعلمون ولا تنظروا في ذنوب الناس كأنكم أرباب وانظروا في ذنوبكم كأنكم عبيد فإنما الناس مبتلى ومعافى فارحموا أهل البلاء واحمدوا الله على العافية

Malik kertoi minulle kuulleensa, että Jeesuksella, Marian pojalla oli tapana sanoa: ”Älkää puhuko paljoa muuten kuin Jumalaa muistaen, jotta eivät sydämenne kovettuisi, sillä kova sydän on todellakin Jumalasta
kaukana, vaikka te ette sitä tiedä. Älkääkä tuijottako ihmisten synteihin kuin olisitte herroja, vaan tuijottakaa omia syntejänne niin kuin olisittekin orjia; sillä ihmiset jakautuvat synnissä vain kahteen leiriin: siitä turvaan saatettuihin ja sillä koeteltuihin. Olkaa siis armollisia koetelluiksi joutuneille ja ylistäkää ja kiittäkää Jumalaa Hänen suomastaan turvasta.”

Jeesus varoi jopa äärimmäisyyksiin asti ajattelemasta pahaa kenestäkään ihmisestä tai eläimestä.

3260 وقال إبراهيم بن طهمان عن موسى بن عقبة عن صفوان بن سليم عن عطاء بن يسار عن أبي هريرة رضي الله عنه قال قال رسول الله صلى الله عليه وسلم وحدثنا عبد الله بن محمد حدثنا عبد الرزاق أخبرنا معمر عن همام عن أبي هريرة عن النبي صلى الله عليه وسلم قال رأى عيسى ابن مريم رجلا يسرق فقال له أسرقت قال كلا والله الذي لا إله إلا هو فقال عيسى آمنت بالله وكذبت عيني

(…) Abu Huraira sanoi: ”Allahin lähettiläs (SAAS) kertoi Jeesuksen, Marian pojan nähneen miehen varastavan, joten hän sanoi tälle: ”Varastitko sinä?” Mies vastasi: ”En todellakaan! Vannon sen Jumalan nimeen, ainoan, jolla on oikeus tulla palvotuksi!”. Jeesus sanoi: ”Olen asettanut uskoni Jumalaan ja todennut silmieni valehtelevan.”
(al-Bukhari)

Jeesus ja hänen opetuslapsensa ohittivat kuolleen koiran. Opetuslapsi sanoi, "se haisee hirvittävälle". Mutta Jeesus sanoi, "sen hampaat ovat niin valkoiset."
Kirjasta Hilyatu'l-awliya, Vol. 2, p. 283. (Toisen lähteen mukaan kyseessä oli porsasvainajan raato.)

Hän oli erityisen nöyrä.

Hän sanoi Israelin lapsille, "Missä siemen kasvaa?" He vastasivat, "Pölyssä". 

Hän sanoi, "Totisesti minä sanon teille, totuus voi kasvaa vain sydämessä, joka on murskattu kuin tomu(ksi)."
Abu Talib, Atiyya'l-Harisiyyul-Waizu'l-Makki, Qutu'l-qulub fi muamalati'l-mahbub wa wasfi tariqi'l-murid ila maqami't-tawhid, Cairo Vol. 2, s. 74.

Jeesus (rauha hänelle) tunnettiin askeettisena kaverina, jolla ei ollut himoja materiaan.
blala blla

Tha'labin toimittamassa kirjassa Stories of the Prophets and in al-Ghazzali's Revival of the Life-Transaction Sciences kerrotaan sukupolvelta sukupolvelle välittyneitä tarinoita, joissa kerrotaan tällaista:

Jeesus, Messias (as) ei kantanut mukanaan mitään muuta kuin kampaa ja ruukkua. Sitten hän näki miehen kampaavan partaansa sormillaan, joten hän heitti kamman pois; sitten hän näki toisen miehen juovan joesta kämmenillään, joten hän heitti ruukun pois.

Jos haluat, saat seurata häntä, joka oli Henki ja Sana, Jeesusta, Marian poikaa (rauha hänelle), sillä hänellä oli tapana sanoa, "Minun mausteenani on nälkä, alusvaatteenani on Allahin pelko, päällysvaatteenani on villa, takkatuleni talvisin ovat auringonsäteet, lamppuni on kuu, jalkani ovat juhtani, ruokani ja hedelmäni on se, mitä maa viljelemättä tuottaa. Yöllä minulla ei ole mitään, myöskään aamulla minulla ei ole mitään, kuitenkaan maan päällä ei ole ketään minua rikkaampaa.

Messiaalla, Marian pojalla, rauha hänelle, oli tapana käyttää jouhikankaisia vaatteita, syödä luonnonvaraisia hedelmiä, hänellä ei ollut poikaa, joka olisi voinut kuolla, eikä taloa, joka olisi voinut tuhoutua, eikä hän laittanut mitään säästöön huomispäivän varalle. Hän nukkui missä tahansa, jossa ilta hänet yllätti.

Vaikka Jeesus (rauha hänelle) oli ankara itselleen, hän oli lempeä synnintekijöille, jopa niille, jotka loukkasivat häntä.

Joku näki hänen kerran tulevan ulos prostituoidun talosta ja sanoi hänelle, "Oi Allahin henki, mitä sinä teet tuollaisen naisen kanssa?" Mutta hän sanoi, "Lääkärin pitää käydä sairaan luona!"

Al-Jahiz, Amr b. Bahr, Kitabu'l-bayan wa't-tabyin, Bulaq 1313, Vol. 2, s. 90

Jeesus, Marian poika, ohitti kerran ihmisiä, jotka herjasivat häntä. Hän jatkoi matkaansa ja tapasi muita, jotka myös soimasivat häntä. Mutta joka kerta kun hän kuuli pahoja sanoja, hän vastasi hyvillä sanoilla. Sitten, yksi hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Mitä ilkeämmin joku sanoo sinulle, sitä kauniimmin vastaat hänelle. On kuin haluaisit yllyttää ja kannustaa ihmiset sinua vastaan, herjaamaan sinua." Mutta Jeesus vastasi, "Ihminen antaa toisille, mitä hänellä itsellään on."
Al-Jahiz, Vol. 2, s. 74.

Jeesus (rauha hänelle) ripustettiin ristiin, mutta hän ei kuollut sinne, vaan Jumala nosti hänet sieltä Taivaaseen ja vaihtoi tilalle toisen, Jeesuksen (rauha hänelle) näköisen miehen. Ihmiset ristiinnaulitsivat tämän miehen, jota erehtyivät Jeesukseksi (rauha hänelle).

... mutta eivät he ole surmanneet häntä eivätkä ristiinnaulinneet häntä, vaan
heistä näytti siltä.
(Koraani 4:155)

"Aisha (olkoon Allah häneen tyytyväinen) sanoi, että Pyhä Profeetta, sairastaessaan tautia, johon myöhemmin kuoli, sanoi: "Joka vuosi Gabriel tapasi toistaa kanssani Pyhää Koraania kerran, mutta tänä vuonna hän on tehnyt niin kahdesti. Hän on informoinut minua, että hän on ainoa profeetta, joka elää puolet niin pitkään kuin se, joka kulkee hänen edellään. Ja hän kertoi minulle, että Jeesus eli sata ja kaksikymmentä vuotta, ja näen, että jätän tämän maailman kuudenkymmenen iässä."
(Hujjaj al-Kiramah, p. 428; Kanz al-Ummal, vol. 6, p. 160, from Hazrat Fatima; and Mawahib al-Ladinya, vol. 1, s. 42)

Kuten aiemmin on mainittu, muslimit odottavat Jeesusta (rauha hänelle) vielä palaavaksi, kuten Muhammad (rauha hänelle) on luvannut:

 "Se (Tuomiopäivä) ei tule ennen kuin näette kymmenen merkkiä" ja (tässä yhteydessä) hän mainitsi savun, Dajjalin, Paholaisen, lännestä nousevan auringon, Jeesuksen, Marian pojan laskeutumisen...
(Sahih Muslim)

Abu Huraira kertoi:
Allahin Apostoli sanoi: "Hänen kauttaan, jonka käsissä sieluni on, Marian
poika (Jeesus) tulee hitaasti laskeutumaan keskuuteenne oikeuden valtiana
ja hän hajottaa ristit ja tappaa porsaat ja lakkauttaa Jizya-veron. Sitten
rahaa tulee olemaan yltäkylläisesti, eikä kukaan enää ota sitä."
(Sahih Bukhari, vol 3, kirja 34, nro 425)

"Jeesus, Marian poika, laskeutuu ja sitten heidän (muslimien) johtaja kutsuu hänet heidän luokseen ja johtajamaan heitä rukouksessa, mutta Jeesus sanoo: "Ei, jotkut teidän keskuudessanne ovat toisten johtajia. Tämä on kunnia Allahilta tälle Ummalle (yhteisölle)."
(Sahih Muslim)

Abdullah bin Amr raportoi Sayyidina Muhammadin (rauha hänelle) sanoneen, "Jesus, Marian poika, lasketuu maahan, saa lapsia, ja  jää 45:ksi vuodeksi, minkä jälkeen hän kuolee ja hänet haudataan yhdessä minun kanssani minun hautaani. Sitten Jeesus, Marian poika, ja minä, nousemme yhdestä haudasta Abu Bakrin ja Umarin väliin. "
[Ibn al-Jauzi välitti tämän teoksessa Kitab al-Wafa']

"Mitä te teette sitten, kun Marian poika (Jeesus) laskeutuu keskuuteenne ja tuomitsee ihmiset Koraanin lain mukaan, eikä Gospelin lain mukaan?"
(Fateh-ul Bari sivu 304 ja 305, Vol 7, Vol 4, kirja 55, Nro 658)

"Yksikään profeetta ei tule ajanjaksona minun ja Profeetta Jeesuksen (rauha hänelle) välissä. Ja Profeetta Jeesus (rauha hänelle) tulee laskeutumaan. Tunnistatte, kun näette hänet. Hän on keskikokoinen mies, jolla on punainen, vaalea iho. Hän tulee pukeutuneena kahteen keltaiseen vaatekappaleeseen. Hiukset hänen päässään näyttävät kuin vesi noruisi siitä, vaikka hänen hiuksensa eivät ole märät. Hän taistelee islamin vuoksi... Ja Profeetta Jeesus (rauha hänelle) tekee Dajjalista tehottoman. Hän elää tämän maan päällä 40 vuotta, ja tämän ajanjakson lopussa hän kuolee. Muslimit rukoilevat Jeesuksen hautajaisissa."
(Abu Dawud)

"Totisesti, rukousaika tulee ja Jeesus (rauha hänelle), Marian poika laskeutuu ja johtaa heitä rukouksessa. Kun Allahin vihollinen näkee hänet, hän (vihollinen) katoaa aivan kuin suola veteen."

(Sahih Muslim)

"Maailma asettuu hänen jalkojensa alle... Hänen silmänsä näkevät myös etäisyyden... Hän näkee uskottomien linnat ja kylät..."
(Al-Barzanji, Al-Isha'ah li-ashrat al-sa'ah, s. 244)

"Kun heidän (uskovaisten) imaami tulee johtamaan heitä aamulla, Profeetta Jeesus, Marian poika (rauha hänelle), laskeutuu heidän keskuuteensa aamulla. Tällöin imaami vetäytyy takaperin kävellen, jotta Profeetta Jeesus (rauha hänelle) tulisi edemmäs johtamaan väkeä rukouksessa. Mutta hän laittaa kätensä hartioidensa välille ja sanoo: "Tule edemmäs ja johda rukousta, sillä sinut on nimitetty siihen tehtävään."
(Sunan Ibn Majah)

Kun Dajjal kohtaa hänet [Jeesuksen], hän [Dajjal] alkaa liueta kuin suola veteen. Hän [Jeesus] sanoo hänelle: "Minun täytyy astua sisään; et voi paeta." Niinpä Jeesus (rauha hänelle) tappaa hänet [tekee hänet tehottomaksi] keihällään Luddin portilla.
(Sunan Ibn Majah)

"Sitten Jeesus (rauha hänelle) tulee ihmisten luo, joita Allah suojeli Dajjalilta (Anti-Kristukselta). Hän pyyhkii jäljet vaikeuksista heidän kasvoiltaan ja kertoo heille, millä tasoilla he ovat Paratiisissa."
(Sunan Ibn Majah)

Abdullah ibn Amr kertoi, että Allahin lähettiläs (rauha hänelle) sanoi:

"Dajjal (Anti-Kristus) ilmestyy ummaani ja hän jää (maailmaan) neljäksikymmeneksi - en osaa sanoa, tarkoittiko hän 40 päivää, 40 kuukautta vai 40 vuotta. Allah lähettää Jeesuksen, Marian pojan, joka muistuttaa Urwah ibn Mas'udia. Hän (Jeesus Kristus) jahtaa häntä ja tappaa hänet."

(Sahih Muslim Hadith 7023)

Jeesus, Marian poika, rauha hänelle, on sanonut, "Viimeisinä päivinä on oppineita, jotka saarnaavat pidättyvyyden puolesta maailmassa, mutta eivät itse noudata pidättyvyyttä, he opettavat ihmisiä iloitsemaan tulevan maailmaan nautinnoista, mutta eivät itse noudata tätä neuvoa, he myös varoittavat ihmisiä menemästä hallitsijoiden eteen, mutta eivät itse jätä menemättä sinne. He lähestyvät rikkaita, mutta pysyvät kaukana köyhistä; he ovat ystävällisiä suurmiehille, mutta kavahtavat vaatimattomia ihmisiä. He ovat paholaisten veljiä ja Armon vihollisia."
Kirjassa Stories of the Prophets and in al-Ghazzali's Revival of the Life-Transaction Sciences kerrottu tarina, ei autenttinen hadith.

Profeetalta (SAAS) Ibn Abbasin kertomana: ”Jeesus kohtasi matkoillaan raunioituneen kaupungin. Sen muoto teki häneen vaikutuksen, joten hän sanoi: ”Oi herrani, käske tätä kaupunkia vastaamaan minulle”.
Allah ilmoitti kaupungille: ”Kuule, sinä raunioitunut kaupunki: käsken sinua vastaamaan Jeesukselle”.
Silloin Kaupunki kutsui: ”Jeesus, rakkaani, mitä tahdot minusta?”
Jeesus kysyi: ”Mitä on tapahtunut puillesi ja joillesi, ja mitä on tapahtunut linnoituksillesi ja asukkaillesi?”
”Rakkaani, herrasi totuudenmukainen lupaus koitti ja puuni kuihtuivat, jokeni kuivuivat, linnoitukseni raunioituivat ja asukkaani menehtyivät”
Jeesus kysyi: ”Missä heidän omaisuutensa ovat?”
”He keräsivät ne kielletystä ja sallitusta, ja ne ovat nyt varastoituna vatsaani, ja Jumala perii kaiken, mikä on taivaissa ja maan päällä”
Silloin Jeesus lausui: ”Olen ihmeissäni kolmenlaisista ihmisistä: maallisen maailman metsästäjistä, ja kuolema metsästää heitä; linnoitusten rakentajista, ja hauta on heidän kotinsa; ja heistä, jotka nauravat suunsa täydeltä Tulen ollessa heidän edessään. Aatamin poika! Et tule paljosta kylläiseksi, eikä vähä sinua tyydytä. Kokoat omaisuutesi hänelle, joka ei sinua ylistä, ja saavut hänen luokseen, joka ei sinulle tekosyitä anna. Et ole mitään muuta kuin oman vatsasi ja himojesi orja, etkä täytä vatsaasi kuin silloin, kun saavut hautaasi. Ja sinä, Aatamin poika, tulet näkemään omaisuutesi kerättynä jonkun toisen tilille.”
(Ibn Asakir; ibn Kathir sanoi hadithin olevan harvinainen, mutta siihen sisältyvän saarnan kauneuden vuoksi hän kuitenkin mainitsi sen kirjassaan)

Hadith-kokoelmat ja niiden kerääjät

----aiheeseen liittymätöntä valitusta: en pysty kommentoimaan blogeihin, joihin kommentoiminen vaatii kuvakoodia, koska en näe sitä kuvakoodia. Kohdassa, jossa pitäisi näkyä, on vain tyhjää, tietääkö kukaan onko asialle tehtävissä jotain? ------

Islam koostuu kahdesta asiasta: Koraanista ja hadithista. Hadith on perimätietoa siitä, mitä profeetta Muhammed on sanonut ja tehnyt. Toisinaan on vaikea tietää, onko hadith todenmukainen vai ei: onhan ihminen erehtyväinen ja muistikapasiteetiltaan rajallinen. Rikkinäisen puhelimen tavoin hadithin sanoma voi helposti muuttua alkuperäisestä. Lisäksi ihmisillä on jo ammoisista ajoista ollut tarve tarkoituksellisesti valehdella Muhammedista. Siinä missä Koraani on iätön, hadithien elämänohjeet saattavat olla sidottuja aikaan ja paikkaan.


Kuuluimmat hadith-kerääjät ovat Imaami Bukhari, joka kokosi teoksen Sahih Bukhari, Muslim ibn Al-Hajjaj, joka kokosi teoksen Sahih Muslim, al-Nasaí, joka kokosi teoksen Sunan al-Sughra, Abu Dawud, joka kokosi teoksen Sunan Abu Dawud, al-Tirmidhi, joka kokosi teoksen Jami al-Tirmidhi ja Ibn Majah, joka kokosi teoksen Sunan ibn Majah.

BUKHARI

Bukhari, koko nimeltään Abu Abdullah Muhammad bin Ismail bin Ibrahim bin al-Mughira al-Ja'fai, syntyi vuonna 194 Hijran jälkeen Bukharassa, nykyisen Uzbekistanin alueella ja kuoli vuonna 256 Hijran jälkeen.

(Hijra tarkoittaa sitä kun Muhammed lähti Mekasta Medinaan vuonna 622. Siitä alkaa "islamilainen ajanlasku", jonka mukaan vuonna 2012 ollaan vuodessa 1434. Mielestäni ei ole tärkeää osata hijra-kalenteria hyvin, kunhan tietää, milloin on Ramadan.)

Hänen isänsä kuoli kun hän oli lapsi ja hänen arvostettu ja hyveellinen äitinsä kasvatti hänet. Bukhari menetti näkönsä nuorella iällä ja äiti rukoili hartaasti Jumalaa palauttamaan näkökyvyn. Yhtenä yönä äiti näki unessaan Ibrahimin, joka lupasi Jumalan palauttavan näön, koska äiti oli ollut niin vahva ja rukoillut niin kauniisti. Herätessään aamulla poika oli saanut näön takaisin. Bukhari alkoi opiskella hadithia 11-vuotiaana. Sinä vuonna kun hän oli 16, hän teki pyhiinvaellusmatkansa Pyhille paikoille äitinsä ja isoveljensä kanssa. Sitten hän opiskeli hadithia hyvien opettajien johdolla Mekassa ja Medinassa. Hänen veljensä Rashid ibn Isma‘il on kertonut, että hadith-oppitunneilla muut oppilaat nuhtelivat Bukharia, koska tämä ei koskaan tehnyt muistiinpanoja. Sitten hän yhtenä päivänä kaikkien hämmästykseksi lausui tovereilleen ulkomuistista 15 000 hadithia.

Bukharilla on verraton hadih-kokoelma, jota hän kokosi 16 vuoden ajan ja sai siihen yhteensä 2602 hadithia (tai laskentatavasta riippuen, jopa 9082 hadithia, jos hyvin samankaltaiset hadithit lasketaan mukaan). Tänä aikana hän matkusti pitkin Egyptia, Hijazia, Kufaa, Baghdadia ja ympäri läntistä Aasia. 80 000 ihmistä kertoivat hänelle, mitä tiesivät profeetta Muhammedista. Hänen hadith-kokoelmaansa pidetään kaikkein autenttisimpana Koraanin jälkeen, mutta sataprosenttisen autenttinen ei ole sekään.

TIRMIDHI

Imaami Tirmidhi syntyi vuonna 209 Hijran jälkeen Abbasid Khalifa Ma'mun al-Rashidin hallituskauden aikaan. Abbasid kalifikunta todella tuki islamia, mutta toi mukanaan monia ongelmia. Kreikkalainen filosofia "virtasi" vapaasti islamilaiseen maailmaan. Hallitus hyväksyi tämän täysin, siihen saakka kunnes Mu`tazila-koulu julisti islamin valtion uskonnoksi. Kaikki, jotka vastustivat Mu`tazilaa, vastustivat valtiota. Hallitsijat väärensivät haditheja ja tekivät niihin lisäyksiä ahkerasti ajaakseen omia halujaan. Ensimmäisellä vuosisadalla `Umar bin Abdul `Aziz (ra) aloitti liikkeen hadithien kokoamiseksi siinä pelossa, että ne muuten häviäisivät. Lukuisat islaminoppineet tarttuivat tehtävään ja heistä kuusi jatkoi sitä pidempään. Näiden kuuden joukossa oli imaami Abu `Isa Muhammed ibn `Isa at-Tirmidhi.


Tirmidhi omisti elämänsä hadith-tieteelle. Hän oppi perustiedot kotoaan ja myöhemmin matkusti pitkin maita ja mannuja jalostamassa tietämystään aiheesta. Hän opiskeli hadithia viisaiden miesten kuten Bukharin, Muslimin ja Abu Dawudin johdolla. Jossain kuvauksissa Bukhari ja Muslim ovat yhtä lailla hänen oppilaitaan. Bukhari sanoi hänelle kerran, "Olen hyötynyt sinusta enemmän kuin sinä miunusta."
Musa ibn `Alaq sanoi, että "kun al-Bukhari nukkui pois, Khurasaniin ei jäänyt ketään, joka olisi tiennyt niin paljon kuin Abu `Isa Tirmidhi, omannut niin hyvän muistin, ollut yhtä hurskas ja pidättyväinen." (tarkoittaa pidättyväisyyttä kaikesta moraaliltaan kyseenalaisesta toiminnasta)
Timridhi itse sanoo, että kokosi tämän kirjan ja antoi sen lahjaksi Hijazin, Irakin ja Khurasanin oppineille ja he pitivät siitä.

Tirmidhin kokoelman nimi on Al-Jami` al-Mukhtasar min as-Sunan `an Rasulu Allah wa Ma`rifatu as-Sahih wa al-Ma`lul wa ma `alaihi al-`amal, lyhyesti Jami` at-Tirmidhi. Hän ei koskaan huolinut siihen haditheja niiltä, jotka sepittivät sellaisia. Tahir Muqaddisin mukaan Jami` at-Tirmidhissä on neljänlaisia haditheja: 1) niitä, jotka mukautuvat al-Bukharin ja Muslimin haditheihin 2) niitä, jotka mukautuvat Abu Dawudin ja Nasa'iin haditheihin 3) niitä, joissa on epäjohdonmukaisuuksia tai eroavaisuuksia joko isnadissa (todistajaketjussa) tai matanissa (en muista, mikä on matan, pahoittelen, löytyy varmaan googlesta) 4) niitä heikkoja haditheja, joihin fiqhin, islamilaisen lakitieteen asiantuntijan nojaavat.


Tirmidhi kuoli 70-vuotiaana vuonna 279 Hijran jälkeen Bawagin kaupungissa. 

ABU DAWUD

Imaami Abu Dawudin koko nimi oli Imam Abu Dawud Sulaiman ibn Ash`ath ibn Ishaq ibn Bashir ibn Shaddad ibn `Umar ibn `Imran al-Azdi Sajastani. Hän syntyi Khurasanin kuuluisassa kaupungissa Sajistanissa vuonna 202 Hijran jälkeen. Hän kuului arabiheimo Azdiin. Vaikka hän oli kotoisin Sajistanista, hän vietti suurimman osan elämästään Basrahissa, joka oli hänen aikanaan islamin opiskelun keskus. Hän alkoi opiskella hadith-tiedettä alle kaksikymppisenä. Hän sai laajalti mainetta elinaikanaan.

Hän oli yksi laajimmalla alueella reissanneissa "hadith-metsästäjistä"; hän matkusti useita kertoja Bagdadiin "etsimään" haditheja ja kävi myös Damaskoksessa, Hijazissa, Egyptissä, al-Jazirahissa, Saudi-Arabiassa, Nishapurissa, Syyriassa ja Isfahanissa. 

Hän kritisoi mielellään haditheja ja oli oikein taitava erottamaan vahvan hadithin heikosta. 

Hän oli myös loistava juristi. Hän tunsi fiqhin, islamin lakitieteen ja ijtihadin, muslimien oikeusprosessi*. Hän oli (yllätys, yllätys) uskonnollinen mies. Hän eli hurskasta ja askeettista elämää. Hän pysyi aina kaukana sulttaanien ja hovimiesten seurasta. 


(ijtihad on prosessi, jossa muslimijuristit tekevät oikeuden päätöksen tulkiten Koraania ja sunnaa, tällaista juristia kutsutaan nimellä mujtahid
http://www.suomienglantisanakirja.fi/ijtihad)

Abu Dawudin kirjallisiin töihin kuuluvat nämä teokset:

• Al Marasil.
• Masail al Iman Ahmad.
• An Nasikh wal Mansukh.
• Risalah fi wasf kitab as sunan.
• Az Zuhd.
• Ijabatan Sawalat Al Ajurri.
• Asilahan Ahmad b Hanbal.
• Tasmiyat al Akhwan.
• Kitab al Qadr.
• Al Bath wan Nushur.
• Al Masail allati halafa alaiha al Imam Ahmad.
• Dalail an Nubuwat.
• Fadail al Ansar.
• Musnad Malik.
• Ad Dua.
• Ibtida al wahy.
• At Tafarrud fus sunan.
• Akhbar al Khawarij.
• Alam an Nubuwat.
• Sunan.

Hänen tärkein työnsä on listan viimeinen, Sunan Abu Dawud. Hän kokosi asuessaan 20 vuotta Tarsusissa. Siinä on 4800 hadithia, jotka hän on valinnut siihen 50 000 hadithin joukosta. Hän sai sen valmiiksi 241 Hijran jälkeen ja antoi sen lahjaksi rakkaalle opettajalleen, imaami Ahmad ibn Hanbalille, joka piti siitä oikein kovasti. Abu Dawud kuuli haditheja 300 ihmiseltä, jotka olivat hänen opettajiaan. Joitain heistä olivat: Imam Ahmad ibn Hanbal, Ishaq ibn Rahawaiy, Abu Thaur ja Yahya ibn Ma'in. 

Al-Khattabi on sanonut, että "Sunan Abu Dawud on mahtava kirja. Yhtä hyvää teosta ei ole tehty uskonnollisista tieteistä. Se on saavuttanut suosiota ihmisten keskuudessa. Miksei eläinten Sillä on ratkaiseva asema useiden eri oppineiden ja juristien keskuudessa. Kaikki hyötyvät siitä tasapuolisesti. Irakin, Egyptin, Marokon ja useimpien maiden kansat luottavat siihen."


Abu Dawud oli naimisissa ja hänellä oli lapsia.


Hän kuoli 72-vuotiaana, perjantaina, 16. päivä Shawwalia vuonna 275 Hijran jälkeen eli gregoriaanisessa kalenterissa 21. helmikuuta 889.

MUSLIM

Muslimin koko nimi oli Abul-Hussain Muslim-bin-Habaj al Nishapuri. Hänen varhaisista vuosistaan tiedetään vain vähän. Hän syntyi persialaiseen perheeseen vuonna 202 ja alkoi opiskella hadithia 14-vuotiaana. Vuonna 218 ilmapiiri hänen synnyinpaikassaan Neesaaboorissa oli uskon ja tiedon lujittama. Neessaaboorissa eli tänä aikana hienoja ihmisiä kuten imaami Rahiwe ja imami Zohri. Matkusteltuaan laajalti hadithien perässä Muslim oli vaikuttunut erityisesti al-Bukharin hadith-tietämyksestä. Hän ihaili myös toista hienoa perimätiedon opettajaa, jonka nimi oli Muhammed bin Yahya al Dhuli. Hän osallistui säännöllisesti tämän luennoille. Muslim kävi usein Bagdadissa ja hänellä oli mahdollisuus pitää siellä luentoja. Hän kävi siellä viimeisen kerran kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Hänen huomattavimpia oppilaitaan olivat esimerkiksi Hatim Razi, Ahrnad bin Salmah, Abu Isa Tinnizi ja Abubaker bin Khuzaima. 

Hänen olemustaan on sanottu ihailtavaksi. Hänen peloton lojaaliutensa tosiasioita kohtaan näkyi siitä, että hän piti tiukasti kiinni toveruudestaan Bukhariin huolimatta poliittisista paineista, joita jälkimmäinen sai sietää. Kuten Bukhari, hän piti kiinni islamilaisesta etiikasta olla puhumatta pahaa kenestäkään. Hän ei milloinkaan valehdellut, eikä käyttänyt rumia sanoja. Kuten monella muullakin merkittävällä hadith-kerääjällä, hänelläkin oli erikoisen hyvä muisti. Ishaq Kausar sanoi Muslimille: "Sinun läsnäolosi muslimiyhteisössä pitää sen aina hyvänä.". 

Hän matkusti muun muassa Egyptiin ja Syyriaan hakemaan haditheja. 300 000 arvioimastaan hadithista hän piti 4000 niin luotettavana, että valitsi ne kokoelmaansa pitkällisen harkinnan jälkeen. Hänen kokoelmaansa pidetään toisiksi luotettavana hadith-kokoelmana heti Bukharin jälkeen. Imaami Muslim ei koskaan väittänyt keräävänsä kaikkia autenttisia haditheja, vaan hänen tavoitteens oli kerätä vain ne, joiden virheettömyydestä kaikki muslimit voisivat olla yksimielisiä. Munthirin mukaan hänen kokoelmassaan Sahih Muslimissa on yhteensä 2200 perimätietoa (ilman toistoa).

Imam Muslim kuoli Neesaaboorissa, Iranissa vuonna 261 Hijran jälkeen.

Kuva: http://www.harekrsna.de/

Lähteet:

http://www.islamawareness.net/Caliph/bukhari.html
http://theonlyquran.com/hadith
http://www.sunnah.org/
http://www.hadithcollection.com